Tästä kirjasta ei ole vielä nidetietoja näkyvissä, joten sitä ei ole vielä kirjastoissa. Näkyvissä ovat vain, mihin kirjastoihin ko. kirja on tilattu. Ilmestymisaika on ennakkotiedon mukaan ollut 15.12.2015. Kuitenkaan se ei ole vieläkään ilmestynyt. Lukulampun (https://www.lukulamppu.fi) mukaan uusi ilmestymisaika olisi 31.12.2016. Kustantaja Kauppakamari (http://helsinki.chamber.fi/fi/) ei kuitenkaan ilmoita uutta ilmestymisaikaa.
Varauksia kirjasta on voinut jättää silloin, kun se kustantajan ennakkotiedon mukaisesti on ollut tulossa ja tilattavissa ja kirjan tiedot on julkaistu Helmetissä. Varaukset ovat edelleen varausjärjestyksessä voimassa.
Kollega vinkkasi Catherine Robbe-Grilletin teosta 'L'image' (1956), josta on tehty elokuva The Image / Punishment of Anne (1975).
Kirja on julkaistu pseudonyymilla Jean/ne de Berg.
Vantaan Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan kaikki vuoden 2016 Tee itse -lehdet. Soittamalla Tikkurilan kirjastoon selviää, miten lehtiä saa selata/lainata. Käytäntö vaihtelee korona-aikana eri kirjastoissa: aina ei pääse itse katsomaan lehtikokoelmia, mutta aina voi tilata yksittäisiä lehtiä ja sitten ehkä lainata joitakin numeroita. Kirjastojen puhelinnumeroiden luettelo ja aukioloajat löytyvät www.helmet.fi -sivulta.
Verkossa olevista Kupittaan Saven suunnittelijoiden tai leimojen listoista ei löytynyt leimaan sopivaa henkilöä. Ks. https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htmhttps://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/#leimatKupittaan Savea käsittelee myös Tuula Salakari ym. teoksessaan Keräilijän aarteet - Kupittaan savi (2011).
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Vaasan kaupunginkirjastossa on olemassa useampia kirjoja, jotka käsittelevät 1990-luvun muotia tai musiikkia. Suurin osa kirjoista on englanninkielisiä, muutama suomenkielinenkin löytyy. Muotikirjoista voisin mainita teoksen Fashions of a decade: the 1990s ja musiikkipuolelta The Virgin encyclopedia of nineties music ja Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002. Suurin osa aiheeseen liittyvistä kirjoista näkyi olevan lainassa tai käsikirjastokappaleena (ei kotilainaan). Jos asut Vaasassa voisit tulla käymään pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla, jolloin voit lainata paikalla olevaa aineistoa, tehdä aiheesta kattavampaa hakua tai tutustua käsikirjastokappaleisiin. Muussa tapauksessa kannattaisi kääntyä kotikuntasi kirjaston...
Tässä pieni otatanta niistä kampaksia ja hiuksia käsittelevistä kirjoista, joita on tarjolla pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannassa: www.helmet.fi Mikäli kirjoja ei löyty omasta kotikirjastostasi, niistä voi tehdä kaukolainapyynnön kotikirjaston välityksellä.
Hiustrendit. 2007 : Helmikuu-maaliskuu: Wirham, Essex : Haversham Publications, 2007;
The story of costume / John Peacock: London : Thames &Hudson, 2006;
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb : Helsinki : WSOY, 2003;
Patrick Cameron dressing long hair / Patrick Cameron and Jacki Wadeson: London : Thomson, 2002;
Hair flair : style secrets of the professionals : how to have healthy, great-looking hair / Jacki Wadeson : London : Southwater, [2001];
Hair secrets / Maggie...
Lorens on muunnelma nimestä Laurentius, joka tarkoitti miestä, joka on kotoisin Laurentumin kaupungista, Rooman läheltä.
Myöhemmin on ajateltu, että nimi olisi johdettu latinan sanasta laureus, laakeripuu, ja tarkoittaisi laakerinlehdillä seppelöityä.
Suomessa Laurentius ja siitä johdettu nimi Lauri olivat hyvin suosittuja jo keskiajalla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Vanha kirjastokorttisi ei taida olla enää voimassa. Uuden saat menemällä esim. lähikirjastoosi. Korttia voit käyttää pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Kuvallinen henkilöllisyystodistus kannattaa ottaa mukaan.
Laulu "Ainon aaria koivulle" on julkaistu nuottina vuonna 1951 (Fazerin oopperasarja 10, FM3000) sovitettuna lauluäänelle ja pianolle. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa sitä ei kuitenkaan ole. Nuotin voi kuitenkin saada käymällä omassa kirjastossa ja pyytämällä sieltä kaukolainaa. Nuotti näyttäisi olevan seuraavien kirjastojen kokoelmassa
Rovaniemen kaupunginkirjasto
Seinäjoki (Eepos-järjestelmä)
Tampereen pääkirjasto (PIKI-kirjastot - ainoa kappale lainassa)
Turun pääkirjasto (Vaski-kirjastot)
Heikki Poroila
Näyttely on nimeltään Tuhat tuntematonta ja se on esillä Helsingin rautatieasemalla 26.10.00 saakka. Näyttelyn nettisivut löytyvät museoviraston palvelimelta osoitteesta http://www.nba.fi/photo/kuvat/index.htm
Museoviraston osoite on http://www.nba.fi/
Kirjastokorttiin kuuluvan pinkoodin eli tunnusluvun saat käymällä jossakin Lapin kirjastoista. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus.
Kuvista on hieman hankala tunnistaa, mutta veikkaisin jonkin lajisia kärpäsiä. Niitä kömpii usein kevättalvella esiin esim. kukkamullasta tai seinän rakosista.
Laji.fi sivustolla on kattava kuvapankki. https://laji.fi/taxon/MX.211215/images
Toinen usein sisälle kömpivä hyönteinen on Pihtihäntäinen. https://www.otokkatieto.fi/cat?id=3 Sekin on musta ja siivekäs.
Jos kotona on kärpäsentoukkia syövä lemmikki tai pilkkijä, saattaa kyseessä olla myös Sotilaskärpänen. Sitä kasvatetaan sekä ihmisten että eläinten ruuaksi sekä pilkkijöille syötiksi. https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005708439.html
Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin ja valitettavasti sen lähdettä ei onnistuttu löytämään. Kommenttikentässä on epäilty, että se olisi jostain aapiskirjasta.Linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-runo-ja-kenen-kirjoittama-2?language…
Valitettavasti en saanut selville, minkälainen kysymäsi tanssi on. Jos jollakin palstan lukijoista on tietoa asiasta, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
