Tutkimuksissa suositaan monesti alkuperäislähteitä, joiden säilytyspaikkoja ovat arkistot, yliopistokirjastot ja tieteelliset seurat. Kaupunginkirjaston kokoelmista et löydä päiväkirjoja ja kirjeitä alkuperäisaineistona, mutta tutkimuksista editoituja teoksia löytyy kyllä.
Aleksis Kiven aikalaisia olivat esim. Bergbom, Topelius ja Nervander. Heidän teoksiaan ja kirjoja heidän tuotannostaan löydät helposti kirjastosta. Ongelmaksi muodostuu vain valinta. Kenen kirjoitustyylin sanoisit edustavan Helsingin kielioloja 1850-luvulla? Miten perustelisit edustavuuden? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat kielioloilla?
Lähettämästäsi kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tutkimusmenetelmää aiot käyttää. Jos olet aikeissa laskea sanontojen tai sanojen...
VHS-nauhojen digitoiminen dvd-levyille on mahdollista useissa kirjastoissa, myös Lahden pääkirjaston musiikin alueella. Asiakas digitoi itsepalveluna henkilökunnan opastuksella, joten toiminta ei ole maksullista. Lahden kirjastossa myydään dvd-rw-levyjä, joiden hinta on 3 euroa, mutta asiakas voi tuoda myös mukanaan dvd-levyn, jolle tallennetaan.
Digitoiminen tapahtuu katselun tahdissa. Kolmen tunnin vhs:n siirtämiseen menee siten noin kolme tuntia aikaa. Lahdessa myytäviin levyihin mahtuu n. kahden tunnin verran liikkuvaa kuvaa.
TEPA-termipankki määrittää laajakaistaisen: "tavallista leveämpää taajuuskaistaa käyttävä". Television kohdalla mainitaan, että laajakaistaisena pidetään järjestelmää, jossa on ainakin 25 kanavaa käytettävissä samanaikaisesti.
Laajakaistan termipankki määrittää tietoliikenneyhteydeksi, jonka avulla tiedon siirtäminen verkosta käyttäjälle on nopeaa. Vuoden 2015 määritelmän mukaan laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden täytyy olla vähintään 256 kilobittiä sekunnissa. Vuoden 2012 laajakaistasanasto pyrkii määrittelemään, minkälaisista yhteyksistä on kyse.
Wikipediassa mainitaan, että laajakaistaisella tietoliikenneyhteydellä voidaan tarkoittaa laajakaistaista Internet-yhteyttä tai laajakaistaista modulointitekniikkaa....
Olet lähettänyt kysymyksesi Kirjasampo-palvelun kautta ja tarkoitat ilmeisesti jotakin tiettyä kirjaa. Kirjan tiedot eivät kuitenkaan välity meille tällä tavalla, joten emme pysty tarkistamaan asiaa. Kun luet kirjan tietoja Kirjasammossa, näet käännökset hiukan alempana sivulla kohdassa Julkaisut. Tässä on esimerkki, Seitsemän veljestä | Kirjasampo.
Kyseessä on laki Yksityisyyden suojasta työelämässä ns. Työelämän tietosuojalaki (SäädK 759/2004).
Voit hakea lain valtion säädöstietopankista www.finlex.fi
Parasta olisi kuitenkin mennä eduskunnan palvelimelle www.eduskunta.fi , valita pääsivulta asiat ja asiakirjat, sieltä asioiden käsittelyvaiheet, jolloin avautuu lomake valtiopäiväasioiden hakua varten. Kun kirjoitat lomakkeen "asian tunnus" kohtaan: he 162/2003 ja painat suorita haku painiketta, saat eteesi asian käsittelytiedot. Vasemmalta freimiltä löydät kokotekstinä hallituksen esityksen ja valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Oikean freimin lopussa on linkki säädöskokoelmaan, eli itse lakiin.
Asiaan perehtyessäsi on hyvä huomata ettei laki mennyt sähköpostienkaan osalta läpi...
Kotiliesi-lehteä on varastoitu Turun kaupunkirjastoon vuodesta 1925 lähtien. 50- ja 60-luvuilta olevat lehdet on sijoitettu lehtivarastoon. Niitä voi pyytää lainaksi tekemällä tilauksen kirjaston asiakaspalveluun. Muita Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi hakea Vallusta, joka on kirjaston varastoon siirrettyjen lehtien tietokanta http://vallu.turku.fi/hfk.asp
Siitä näkyvät saatavissa olevien lehtien vuosikerrat sijoituspaikkoineen.
Mikrofilmatut lehdet löytyvät linkistä http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvat ainakin seuraavat teokset, joista voisi olla hyötyä tutkielmasi tekoon:
Muumien taikaa : Tutkimusretkiä Tove Janssonin maailmaan
Salme Aejmelaeus: Kun lyhdyt syttyvät : Tove Jansson ja muumimaailma
Mirja Kivi: Muumilaakso : Tarinoista museokokoelmaksi
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Valitettavasti jos olet käyttänyt kirjastokorttiasi viimeksi vuonna 2016, se on vanhentunut. Kirjastokorttien uusimista muilla keinoin kuin henkilökohtaisesti kirjastossa käymällä tutkitaan parhaillaan koronan aiheuttaman sulun vuoksi. Normaalisti henkilökohtainen käynti kirjastossa on välttämätön.
Seuraa tilannetta Helmetin koronatiedotteesta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasi…
Tienvarsien etäisyystaulujen osoittamat etäisyydet tiettyyn paikkakuntaan mitataan mittauspisteestä, joka on yleensä kyseisen paikkakunnan keskustassa, usein lähellä kirkkoa, toria tai muuta keskeistä kohdetta. Tarkempaa tietoa mittauspisteestä, josta Heinolan etäisyydet mitataan ei löytynyt.
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Helmet-kirjastojen alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helmet-kirjastokortti ei siis käy Keravalla, joka kuuluu Kirkes-kirjastojen alueelle. Keravan (sekä Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan) kirjastoa käyttääksesi tarvitset Kirkes-kirjastokortin.
Jos olet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet-kirjaston asiakas, voit múuttaa osoitetietosi rekisteriin seuraavilla tavoilla: Jos sinulla on HelMet-tunnukset eli kirjastokortti ja nelinumeroinen tunnusluku,vot muuttaa osoitteen HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi. Etusivulla on Osoitteenmuutos-linkki (Omat tietoni-linkin alla), josta uusi osoite tallentuu tietoihin kolmen arkipäivän kuluessa. Toinen vaihtoehto on käydä kirjastossa paikan päällä ilmoittamassa uusi osoite. Jos sinulla ei ole nelinumeroista tunnuslukua, saat sen kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
Kiimingin pääkirjastoon on hankittu v. 2007 painos kirjasta Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja Voit tarkistaa kirjan saapumistilannetta osoitteessa www.outikirjastot.fi tai ottamalla yhteyttä suoraan kirjastoon p. 08-8193227. Kirja on jo varattavissa.
