Sisäasiainministeriön vuonna 1934 julkaisema Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä löytyy esimerkiksi Oulun yliopiston kirjastosta, josta sen saa lukusalilainaksi. Voit myös kaukolainata sen oman kirjastosi kautta varastokirjastosta.
Kirjan toimitusaika kirjastosta toiseen on vähintään kolme arkipäivää, silloin kun varattu kirja on hyllyssä lähtökirjastossa. Jos on varausjonoa, silloin toki kestää pidempään.
Verkosta löytyy jonkin verran tietoa seuraavista osoitteista:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kaipain.html,
http://loimaanlehti.lsp.fi/evak497.html,
http://kauha.kauhajoki.fi/teatteri/kajo/naytelm/kasvatti.html .
Jos esitelmäsi ei ole kovin pitkä, pärjäät ehkä jo näillä. Lisätietoa löytyy esim. teoksista, "Sain roolin johon en mahdu" :suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala. s. 633-635 sekä Pekka Tarkan hakuteoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita", joita voit kysyä kotikuntasi kirjastosta.
Kirjastossa myydään poistokirjoja jatkuvasti (pääkirjaston vastaanoton läheisyydessä olevat hyllyt). Isompia myyntitempauksia järjestämme pari kertaa vuodessa muiden tapahtumien yhteydessä (esim. Taiteiden Yö, sivukirjastoissa kaupunginosien omat tapahtumat). Kannattaa seurata ilmoitteluamme ja käydä aina välillä tarkistamassa olisiko jotain mielenkiintoista ilmaantunut vastaanoton poistokirjahyllyyn!
Kouvolan kaupunginkirjastossa on seuraavat kaksi sanakirjaa: Leevi Latvatalo, Kantri 2000: suomi-englanti-suomi: maatalouden ja maaseutuelinkeinojen erikoissanakirja, 2000; Liisa Mali, Maatalouden sanakirja (suomi-ruotsi-saksa-englanti), 1958.
Voit etsiä lisää yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla maatalous ja sanakirjat sekä kotieläimet ja sanakirjat.
Sanakirjoja löytyy myös netistä. Voit hakea itse Makupalat-linkkikirjastosta http://www.makupalat.fi/. Valitse Yhteiskunta - Maa-ja metsätalous - Maatalous - Sanastoja - saat neljä linkkiä.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään nuo sanat sisältävä laulua. Samalla tavalla kyllä alkaa Keijo Minervan levyttämä Samaa kehää käyn. Siinä kuitenkin lauletaan konttorityötä tekevästä henkilöstä, joka leimaa kellokortin aina aamuisin. Laulu julkaistiin v. 1971 c-kasetilla Toivekonsertti 7.
Kyseessä on varmaankin Bob Shaw'n romaani Kukahan minä olen?, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 1988 Jalavan kustantamana. Lisätietoja esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3379.
Osoitteesta http://herkules.oulu.fi/index.html.fi löytyvät Oulun yliopiston kirjaston elektroniset julkaisut. Julkaisuja kannattaa katsoa otsikoiden Oulun yliopiston elektroniset julkaisut ja Julkaisusarjat (siellä erityisesti Series A) alta. Molemmista löytyy muutama tietotekniikan alaan kuuluva julkaisu, mutta mikään niistä ei näyttäisi liittyvän Oulun alueeseen; useat elektronisista
julkaisuista ovat englanninkielisiä.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun sivulta http://www.kaha.oamk.fi/kirjasto/opinnayte/tietoframe.html löytyy luettelo Kaupan ja hallinnon yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetöistä. Niissä on käsitelty tietotekniikkaa Oulun alueeseen liittyen, mutta näistä opinnäytteistä on verkossa vain tiivistelmät.
Aivan muistamasi mukaista laulua emme onnistuneet löytämään. Jyväskylän yliopiston Suomen Kansan eSävelmät -sivuston kautta löytyi kansansävelmä, joka alkaa näin Hyvää iltaa! Terveisiä sanon minä sulle. Miten lienee asiasi, valita ne mulle!: Tiedot kappaleesta löytyvät alta:
http://esavelmat.jyu.fi/savelma.php?numero=ls4_3634&uil=
Sivuston mukaan kappale löytyisi Laulusävelmät IV -teoksesta. Hyvä kokoelma vanhoja kansanlaulusävelmäkokoelmia löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Alla yhteystiedot:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot/kirjasto#.W21t3E32SUk
Tietoa rahoista voi hakea vaikkapa numismaattisten yhdistysten sivuilta. Suomen numismaatikkoliiton, joka on äskettäin julkaissut teoksen Keräilijän opas 2020, verkkosivulta löytyy mm. tietopankki, keskustelua, linkkejä ja yhteystietoja http://www.numismaatikko.fi/. Oulun Numismaattisella Kerholla on paljon tietoa sisältävä tietopankki http://www.oulunnumismaatikot.fi/tietopankki.htm.
Numismatiikkaan liittyvää löytyy myös Makupalat.fi-sivustolta https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_luokka%3A1041&sort=title&order=asc&f%5B1%5D=language%3Afi.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin mukaan "kyllästetty puutavara ei saa joutua kosketuksiin elintarvikkeiden tai juomaveden kanssa" (https://tukes.fi/kemikaalit/biosidit/biosidien-turvallinen-ja-kestava-k…).
Tee Itse -lehden artikkelin mukaan "kestopuuta ei saa käyttää kohopenkin rakentamiseen, jos siinä on tarkoitus kasvattaa vihanneksia tai yrttejä. Kaikessa painekyllästetyssä puutavarassa on aineita, jotka eivät sovi elimistöön. Yhdisteet voivat imeytyä kasvatusmultaan ja siitä kasveihin. Kestopuuta voi kuitenkin käyttää kasvilaatikon rakentamiseen, jos laatikon ja mullan väliin asennetaan suojaavat patolevyt." ( Bjarke Løgstrup: Kestopuu - kätevää vai myrkyllistä? https://teeitse.com/materiaalit/puu/kestopuu-katevaa-vai-...
Tästä aiheesta on todella paljon kirjoja. Ohessa listaus kirjaston tietokanta Vaskista vuosina 2020-2024 ilmestyneistä puutarha-alan kirjoista.
YKL-luokituksesta näkee, miten tämän alan kirjat sijoittuvat kirjastoluokitukseen.
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Internetin sivuilta ei näytä löytyvän suomenkielistä nimeä kyseiselle hahmolle. Myöskään Kotkan pääkirjastossa paikalla olleissa DC Comicsin suomenkielisistä teoksissa ei ainakaan nopealla silmäyksellä esiintynyt Shrapnelia tai sen näköistä hahmoa. Hakemalla sanalla dc comics suomenkielisiä teoksia Kymenlaakson kirjastojen tietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta saa kyllä listan suomenkielisistä dc comicsin sarjakuvista, mutta listan tietojen perusteella ei voi sanoa, esiintyykö Shrapnel tai sen näköinen suomenkielinen hahmo teoksissa. Sen kuitenkin voi sanoa, että listan teosten nimissä ei ole sellaista nimeä, joka voisi olla suora käännös shrapnel-sanasta.
Mikähän nukkekotikirja mahtaa olla kyseessä?
Plussa-tietokannasta löytyi kaksi nukkekoti/nukkekotikirja nimistä teosta (jätin pois laskuista kaunokirjalliset teokset, kuten Ibsenin Nukkekoti-romaanin). Sijaintitiedot on mahdollista tarkistaa esim. lähimmässä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Löytämäni nukkekotikirjat olivat:
Meggendorfer, Lothar: Nukkekoti (Das Puppenhaus)--vanhanaikainen taitettava nukkekoti, Otava, Helsinki, 1979, ISBN 951-1-05244-6
Boulton, Vivienne: Nukkekotikirja (Doll's house decorator), WSOY, Porvoo, 1995 ISBN 951-0-20132-4 (Kirjan kannessa myös tekstit: Tee itse nukketalon nuket, huonekalut ja pikkutavarat)¨
Lisäksi Plussasta löytyi myös:
Nukkekodin niksikirja, tekijä Tuula Peltola, Tammi, Helsinki 1987, ISBN...
Tarkalleen vastauksen tietää vain Jope Ruonansuu itse. Kannattaa kuitenkin tutustua Jope-elämäkertaan Aatteleppa ite! (Gummerus, 2006), jossa Ruonansuun biisintekoprosessia on kuvattu yleisesti ja muiden kappaleiden osalta.
Jopen kappaleissa seikkailee fiktiivisten henkilöhahmojen joukossa 1990-luvulla useita suomalaisia poliitikkoja aina "Mauni" Koivistoa myöten. Aiheiden työstämiseen vaikuttivat osaltaan Jopen lähipiiriin henkilöt, tuottaja-äänittäjäporras (Ahti Kortelainen, Ilkka Vainio ja Risto Asikainen) sekä "Elvis-osasto" (Jari Vesa ja Tommi Reponen).
"Kauko" on ilmiselvä kupletti. Vaikka Ruonansuuta ei mainita tyylilajin Wikipedia-artikkelissa, Kaukoon ja moneen muuhunkin Jopen kappaleeseen pätevät artikkelin määritelmät:
1)...
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
Kaseiinit ovat fosforipitoisia proteiineja, joita syntyy nimenomaan nisäkkäiden maitorauhassoluissa. Ne ovat maidon suurin proteiiniryhmä. Kaseiinien hyödyllisiä ominaisuuksia ovat kyky muodostaa emulsioita ja geelejä, pidättää nesteitä sekä stabiloida aineita. Niitä käytetään maalien, liimojen, muovien ja erilaisten kuitujen valmistuksessa sekä lisäaineina ruoissa. Juuston valmistuksessa kaseiinilla on keskeinen rooli.Natriumkaseinaatti on yleisin käytetty kaseiini. Se eristetään lisäämällä maitoproteiiniin hapanta ainetta ja natriumhydroksidia.Lähteet:Casein - WikipediaNatriumkaseinaatti: mitä se on ja mihin sitä käytetään - Askel TerveyteenMilk Emulsions: Structure and Stability - PMC
Taina Iduozeen tutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot - Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa (1997) on julkaistu myös verkossa: http://www.lib.hel.fi/mcl/julkaisut/tutkielma/index.html Kannattaa tutustua myös tutkimuksen lähdeviitteisiin. Tieteellisten kirjastojen käyttöä käsittelee Soile Hirvasniemen gradu Ulkomaalaiset opiskelijat Oulun yliopiston kirjastopalveluiden käyttäjinä. Oulu 2000.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on koonnut linkkilistan monikulttuurisuusaineistoista ja kirjastoista: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/kirjasto.html
Aleksi-artikkelihaulla löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet:
Verho, Seppo:Monikulttuurisuus nousussa Vantaan kirjastossa . Kirjastolehti 2000;4;18
Asp, Kristiina:...
