Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt.
Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377):
ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä
tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi...
Kaskuja Järvenpäästä (toimittanut Väinö Kyrölä, julkaissut Järvenpää-seura, 1981) -kirjassa on kaskuja mm. Jean Sibeliuksesta. Niitä löytyy myös kirjasta Henkilökaskujen & anekdoottien kirja: 2966 hauskaa ja yleissivistävää kaskua ja anekdoottia kaikkien aikojen silmäntekevistä (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio, Kauko Saarentaus, 1990)
Carl Reinecken Konserttoa huilulle op283, D-duuria ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Sibelius-akatemian kirjastosta se Viola-tietokanna mukaan saattaisi löytyä sekä äänitteenä että pianopartituurina.
Jos toinen etsimäsi kappale on Jacques Ibertin huilukonsertto vuodelta 1934, se löytyy äänitteenä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Ondinen julkaisemalla cd-levyllä Flute concertos, jonka kustantajatunnus on ODE802-2. Levyä voi tiedustella esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta (puh. 310 85 701) tai Töölön kirjastosta (310 85 727).
Nuottia tai pianopartituuria Ibertin huilukonsertosta kannattaa kysyä Sibelius-akatemian kirjastosta.
Sibelius-akatemian kirjaston osoite on: Töölönkatu 28, 00250...
Kuluneen kirjastokortin tilalle saa uuden missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota kuluneen kortin lisäksi mukaan voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus. Käytössä kuluneen kirjastokortin korvaaminen uudella ei maksa mitään.
Kirjastossa käyvät henkilötodistukset: Henkilöllisyystodistukset | Helmet
Kirjastoille halutaan usein lahjoittaa kirjoja, mutta kirjastojen kokoelmiin voidaan ottaa tuollaisista kirjoista vain pieni osa. Yleisperiaatteena lahjoituksistakin kirjastot haluavat omiin lainattaviin kokoelmiinsa vain sellaisia kirjoja, joita ne voisivat muutenkin ostaa uusina hankintoina: kysyttyjä, moitteettoman hyväkuntoisia ja uudehkoja tai klassikkokirjoja, joista asiakkaat olisivat todennäköisesti kiinnostuneita. Lahjoitusten vieminen kokoelmaan vaatii työaikaa ja resursseja eikä kirjastolla ole varastotilaakaan isoille lahjoituserille. Kirjastot päättävät, otetaanko lahjoitetut kirjat kokoelmiin vai laitetaanko ne esimerkiksi kierrätyshyllyyn.
Monilla kirjastoilla on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat...
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Moottori-lehti tulee Helsingissä Arabianrannan, Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoihin.Vantaalla lehti tulee Tikkurilan kirjastoon.Tänä vuonna on ilmestynyt kaksi numeroa, joista uudempaa ei lainata. Se on siis luettavissa kirjastoissa paikan päällä.Pääset näkemään lehtien tarkemman tilanteen, jos kirjaudut kortillasi Helmetiin.
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei löydy kirjastoista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Todennäköisesti nuottia kappaleeseen ei ole julkaistu ollenkaan.
Ikävä kyllä, laulun nimen selvittäminen ei onnistunut. Varsinaisia äitienpäivälauluja on tehty runsaasti ja lähinnä niitä tutkin finna-hakupalvelun keinoin. Toisinaan laulun alkusanatkin toimivat finna-haussa, mutta ei tässä tapauksessa.
Kukkaset ja suvi kuuluvat myös usean laulun aihepiiriin, joten varsin laaja on mahdollisuuksien määrä. Mahtaisikohan kukaan lukijoistamme muistaa kuulleensa tai laulaneensa kyseistä laulua? Lisävinkit voisivat auttaa.
Kyseessä on Erkki Kivijärven runo Mies. Se on julkaistu kokoelmassa Matkamies (1915) sekä joissain koulujen lukukirjoissa. Digitaalisena löysin sen ainoastaan Pohjolan Sanomista 20.12.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219749?page=4 (sivun alalaidassa olevassa arvostelussa)
Vanhin kirjaston luettelointitiedoissa oleva teos on Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen) vuodelta 1949.Lähde: Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa - Lastenkirjainstituutin kirjastoTeos Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.8863d2d8-9e9d-48b3-a5a9-fdceda4667d5?sid=5672718302
Ainakin osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteitä on mahdollista käyttää korppuasemia, mutta niiden kunto saattaa vaihdella. Vaikka koneessa olisi asema, se ei välttämättä toimi. Uudemmissa koneissa ei enää korppuasemaa olekaan.
Toimivia korppuasemia ei liene listattu mihinkään, joten kannattaa melkein kysyä asiaa suoraan kirjastosta, jonne haluaisit mennä. Osaan sanoa varmuudella, että toimivia korppuasemia on ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaalla. Molemmissa paikoissa on tietokoneen USB-porttiin kytkettävä siirrettävä asema ja luultavasti jonkin verran myös koneessa valmiina olevia korppuasemia.
Valitettavasti mainitsemaasi kirjaa ei meiltä löydy. Aikuisten lainausosastolla voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen (lomakkeet löytyvät sieltä, palvelu on tulossa nettiinkin vielä alkuvuodesta 2000 uusille kotisivuillemme), joka on mielestäni hyvinkin perusteltu, koska kokoelmissamme oleva Mongolia-kirjallisuus on melkoisen vanhaa. Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainaksi kauttamme.
Kollega muisteli että kirja olisi Britta-Lisa Joutsenen teos Taivas mikä sisar (WSOY, 1972). Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
En löytänyt muuta jonkin verran nuotin vierestä -versiota kuin Kari Salmelaisen esityksen 1980-luvulta, voisiko olla kyse tästä, https://www.youtube.com/watch?v=cI8xz91sUYM?
Kirjastoväen keskustelulistalta sain vinkin tästä versiosta, muita ei muistettu.
Keittiökalusteiden rakentamisesta ja asennuksesta löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Corbett, Stephen: Suuri puutyökirja: käytännön käsikirja kotinikkareille (2004), Haxell, Philip: Nikkaroi kotiisi kaapit ja hyllyt (2005), Kuokkanen, Esko: Teen kodin kalusteet ((1995), Malin, Anne: Toimiva keittiö (2004) sekä Rakennustieto Oy:n julkaisusta Keittiön remontti (2008). Ohjeita löytyy myös lehdistä, mm. Tee itse –lehden numeroista 15/2005 (keittiöliite), 15/2007 s. 40-47 ja 18/2008 s. 16-21. Kaikki edellä mainitut kirjat ja lehdet löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmasta. Lisää kirjallisuutta voi hakea kirjaston verkkokirjastosta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/ . Tarkennetussa haussa voi etsiä aineistoa esim. asiasanoilla...