Valittujen palojen vuonna 1990 julkaisemassa kirjassa Totta vai tarua? on Daniel Dancerista (k. 1794) vajaan sivun mittainen artikkeli 'Saitureiden kuningas : miten pitkälle kitsaus voi mennä?'.
Valitettavasti en löytänyt tälle laululle ranskankielisiä sanoja mistään. Voit tietysti yrittää kirjoittaa sanat kuuntelemalla laulua. Kyseinen CD-levy on Kouvolan pääkirjastossa. Toinen mahdollisuus on ottaa yhteyttä Freddy Birsetiin http://www.freddybirset.com/ ja selvittää häneltä suoraan josko voisit saada laulun sanat sitä kautta.
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Tässä muutama avioeroa käsittelevä nuortenkirja:
HONKASALO, Laura : Metsästä tuli syöjätär. 2000.
HAKKARAINEN, Olli : Enkelinkuvia lumessa. 1995
TÖRMI, Kaarlo : Faijan kanssa yksin. 1994.
Lisää aihetta sivuavia nuortenromaaneja löydät nettiosoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml. Kirjojen sijainti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
MUOKATTU: Kyseessä voisi olla Sanan Lelupoika. Noin kohdassa 1:08 lauletaan "En oo tulossa dippaan".
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään kysymääsi kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
"Siinähän se meni - oikein mukavasti ja asiallisesti" voisi vastaukseen siteerata lausetta, jonka lausui maaliskuussa -84 Yleisradion "Yömyöhä"-lähetyksessä näyttelijä Kari Heiskanen.
Lause sopii mielestäni oivasti huolimatta siitä, että tuolloin keskustelun aiheena oli Ryhmäteatterin "KOMEETTA"-näytelmän sen iltainen näytös, joka kaiketi oli mennyt mukavasti, vaikka pääroolissa ollut Vesa Vierikko olikin viimeisessä näytöksessä unohtanut vaihtaa pukunsa ja tuli lavalle kylpytakissa, mutta Heiskasen mukaan tematiikka ei siitä kärsinyt.
Jouluaaton sää ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudun alueella ollut kovinkaan miellyttävä, mutta varmasti muu joulutunnelma vei mukanaan tämän ikävän tosiseikan, johon sitten jo Tapaninpäivänä saatiinkin...
Tarkoitatko kirjaston järjestämää opastusta vai ehkä jotain muuta? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä Verkkostartti-koulutuksessa on yksi ilta varattu tiedonhaulle internetistä ja verkkokirjastosta ja kirjaston muista digitaalisista aineistoista. 10.4. oleva oppitunti on kuitenkin jo täynnä. Suunnitelmissa on, että vastaava järjestettäisiin myös syksyllä, ehkä jopa loppukeväälläkin, koska kysyntä on ollut niin kovaa. Mutta se ei ole vielä varmaa. Kursseista tiedotetaan sekä lehdissä, kirjaston verkkosivuilla että kirjastossa.
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Tain Helmet-haun suomenkielisistä kaunokirjoista, joihin liittyy sana metafiktio. Ainakin kaksi ensimmäistä - Totuus harry Quebertin tapauksesta ja Makeannälkä ovat hyviä esimerkkejä.
Ensimmäisessä kirjoittaminen on läsnä alusta asti - selvitetään arvoitusta ja kirjoitetaan selvitystyöstä kirjaa - jälkimmäisessä taas kirjoittamisen rooli paljastuu selvemmin vasta teoksen lopussa. Uskon, että lista on pätevä muiltakin osin.
Haun tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28metafiktio%29%20%28kauno…
Kirkkonummen kunnan kotisivuilta ( http://www.kirkkonummi.fi/ ), kohdasta kuntalaisen Kirkkonummi, löytyy tieto, että avioerohakemuksia saa kunnan yhteispalvelupisteestä, jonka osoite on
Asematie 3 B II kerros
02400 Kirkkonummi
Puh. 2967 2220
Avoinna: ma, ke-pe 8.30-15.30, ti 8.30-17.00
Murrostorstaista ei oikein löytynyt tutkimuksia. Luultavasti yksittäinen mielenosoitus ei oikein vielä riitä tutkimuksen aiheeksi.
Työttömistä ja työttömyydestä mediassa löytyy sen sijaan kohtuullinen määrä etenkin pro gradu -tutkielmia. Ainakin osa niistä löytyy myös netistä. Tällaisia graduja kannattaisi ainakin katsoa:
Haavisto, Sanna: Työttömyys valtadiskurssin uutisissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2001)
Hannula, Riikka: Osallistavan sosiaaliturvan puhetavat. Diskurssianalyyttinen tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta poliitikkojen puheenvuoroissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2016)
Hujanen, Rasmus: Työttömät: Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa rakentuvia kulttuurisia...
Suositus on, että matkailijat välttäisivät kaikkien sian- tai villisian lihaa sisältävien lihatuotteiden yksityistä tuliais- ja matkaevästuontia maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa.
Useissa Suomen naapurimaissa ja monissa Euroopan maissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Tautia on sioissa ja/tai villisioissa mm. Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Georgiassa ja Kiinassa sekä EU:n alueella mm. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Belgiassa ja Italian Sardiniassa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomessa. Tauti leviää raakojen ja riittämättömästi kuumennettujen lihatuotteiden ja viruksella saastuneiden tavaroiden välityksellä. Afrikkalainen...
Hei,
lähdekirjallisuudesta ei löydy vastausta tähän kysymykseen. Ongelmana on myös se, miten esimerkiksi määritellään ”yleisyys” tai puhutaanko tietystä lehdestä vai kaikista suomalaista lehdistä.
Suomalaisen sanomalehtihistorian tärkeimmissä tutkimuksissa (Päiviö Tommila toim. Suomen lehdistön historia 1985–1992; Tommila & Salokangas: Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia) ei esimerkiksi käsitellä juuri lainkaan yleisönosastokirjoituksia.
Koska aihetta ei ole tutkittu, joudut selvittämään sitä itse. Lähteenä voit käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa, jossa haun voi kohdistaa 1930- luvulla julkaistuihin sanomalehtiin:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Marjaana Aumaston teos Kuningatar ja muita naisia on oikeastaan novellikokoelma. Kirjassa on 18 lyhyttä tarinaa erilaisista naisista ja elämänkohtaloista. Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Tieto kannettavista tietokoneista löytyy Turun kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Asiakkaana kirjastossa ja siellä otsikon Turun kaupunginkirjaston työasemat -alta.
Suoraan siihen pääsee osoitteessa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavia tietokoneita saa lainaksi pääkirjaston uutistorilla lainauskorttia ja kuvallista henkilötodistusta vastaan.
Laina-aika on kaksi tuntia.
Voit maksaa ne kirjastossa käydessäsi joko pankki- tai luottokortilla tai käteisellä. HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pasila) on teokset
Två finskors lustvandringar. 1 : Europa och Afrika åren 1876-77 och 1884
ja
Två finskors lustvandringar. 2 : resor i Orienten
Kirjat voi lainata Pasilan kirjastosta tai ne voi tilata pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) kaupunginkirjastojen kaikkien toimintapisteiden kautta.
Varauksen voi tehdä myös netissä
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tuota Martti Gröndalin levytystä ei löydy Suomen kansallisdiskgrafiasta eikä sitä löytynyt kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan kansalliskirjaston äänitekokoelmista löytyy äänite Vauhdikas 50-luku, jossa on muita Gröndahlin laulamia 1950-luvun iskelmiä. Äänite on tehty yhdessä Esko Rahkosen kanssa ja alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Kansalliskirjaston kokoelmissa on kasetti. Valitettavasti Kansalliskirjasto ei lainaa aineistoaan.
