Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Kyllä. Aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, voi tilata kaukolainoina muualta Suomesta tai ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolainojen hinnat ja muita tietoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Helsingin….
Kannattaa huomata, että aineistoa voi tilata ainoastaan silloin, jos sitä ei ole saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista – mukaan lukien tieteellisistä kirjastoista. Jos pääkaupunkiseudun kirja sattuu olemaan lainassa, toista kirjan nidettä ei voi tilata kaukopalvelun kautta.
Kyseinen Kaarlo Sarkian runo Elämän malja on yhdeksäs runo sikermästä Tuskan hukuttaminen, joka sisältyy kokoelmaan Kohtalon vaaka (1943). Runo on luettavissa mm. Kaarlo Sarkian runojen kokoelmasta Runot vuodelta 1948.
Saat runon sähköpostiisi.
Sarkia Kaarlo: Runot (WSOY, 1948)
Parhaiten voit tutustua niihin Julinin lehtisalissa, missä kuluvan vuoden numerot ovat paikalla ja vuoden 1999 numerot arkistossa.
Kokoelmatietokantamme lehtiluettelosta näet, mihin aluekirjastoihin lehti tulee. (Webissä http://www.turku.fi/kirja/lehtiluettelo/lehtilue.html)
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Hei!
Keski-kirjastoissa voi tosiaan uusia lainan viisi kertaa netissä ja sen jälkeen kirja on palautettava kirjastoon.
Kirjan voi lainata heti palautuksen jälkeen uudestaan, jos siitä ei ole varauksia. Sääntö koskee kaikkia Keski-kirjastoja,
joten voit lainata palautuksen jälkeen uudestaan myös jonkun toisen Keski-kirjastoihin kuuluvan kunnan kirjaston kirjan. Kirja kannattaa palauttaa palvelutiskille, jotta sen saa heti mukaansa.
Eero Tiikasalon säveltämästä ja Anneli Saariston esittämästä euroviisukappaleesta Sinun kanssasi sinua ilman ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Nimikirjoista ei Amarisa nimeä löydy. Vauvan-nimen-merkitys sivustolla kuitenkin kerrotaan, että kyseessä on heprealainen nimi ja merkitys on Jumalan antama.https://www.vauvan-nimen-merkitys.com/n/Amarisa
Dale Purvesin toimittaman kirjan "Neuroscience" eri painoksia voi tutkia esim. Melinda-tietokannassa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Valitse Monikenttähaku-välilehti ja kirjoita tekijä ja nimeke oikeisiin paikkoihin. Saadaan hakutulokseksi kuusi kirjaa eri vuosilta. Vuonna 2012 on julkaistu 5th edition. Sen ISBN on 978-0-87893-695-3. Kun sillä tekee jatkohaun, tulee tulokseksi vain yksi kirja. Siitä päätellen uusin on 5. painos. Lainaustiedoista voi tutkia, kiertääkö kirja vielä lukijoilla. Ainakin 4. ja 5. vaikuttavat käyttökelpoisilta painoksilta. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole teoksia, jotta voisin kertoa niistä tarkemmin.
Google-haulla voi saada lisätietoa. Kuudes...
Kirjassa Uuden taiteen lähteillä : suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891-1895 kerrotaan Ellen Thesleffistä. Kirjan on kirjoittanut Salme Sarajas-Korte. Tätä on mm pääkirjastossa saatavilla. Thesleffin töitä käsitellään myös lukuisissa muissa teoksissa, esim kirjassa Taiteilijattaria - målarinnor. Marjatta Levanto on toimittanut näyttelyjulkaisun nimeltä Ellen Thesleff. Ateneumin julkaisut - sarjan osa 7 kertoo hänen töistään.
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on...
Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla ammattinetti ja ammattibarometri voi tutkia työllistymistilannetta eri ammattien kohdalla sekä löytää yhteystiedot henkilökohtaiselle neuvonnalle.
- http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/7/112_ammattiala
- https://www.ammattibarometri.fi/
- https://www.te-palvelut.fi/te/fi/index.html
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Tuttu valokuvaaja otaksui, että kyseessä olisi vastavalosuoja. Tällä termillä etsiessä tietoa alkaa löytyä, mm. Wikipediassa on lyhyt selitys millainen laite on kyseessä: Vastavalosuoja – Wikipedia
Helsingin Sanomat kertoo (23.11.2003) artikkelissaan Yhdysvaltain ensimmäisestä Marimekko-näyttelystä, että Life-lehdessä oli vuonna 1966 laaja Marimekko-artikkeli ja vuoden 1960 Sports Illustrated –lehden joulunumerossa kansikuvassa poseeraa Jacqueline Kennedy veneessä päällään punainen Marimekko.
Vuoden 1966 Life-lehti on Kuopion Varastokirjaston ja Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sports Illustrated –lehteä vuodelta 1960 ei Suomen kirjastoista löydy. Voit pyytää Life-lehden kaukolainaksi oman kotikirjastosi kautta.
Viivaa ei ole löydetty, vaan se on perustettu vuonna 1933. Se on maailman tarkin luonnossa mitattu viiva. Yrjö Väisälän kehittämällä interferenssimenetelmällä se on mitattu vuodesta 1947 saakka. Nummelan viivan avulla tutkitaan ja kehitetään maailman tarkimpia pituuden mittalaitteita. Lisätietoa perusviivasta voit kysyä Maanmittauslaitokselta.Lähteet ja lisätietoaHelsingin Sanomat 23.6.2025: Nummelan tarkka perusviiva on arvostettu vientituote (koko artikkeli tilaajille) https://www.hs.fi/tiede/art-2000011277662.htmlMaanmittauslaitos: Nummelan normaaliperusviiva https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimu…Maanmittauslaitos 7.1.2025: Nummelassa on maailman tarkin viiva https://www.maanmittauslaitos.fi/...