Varmaa vastausta en pysty antamaan, mistä kansanperinteessä käytetyt nimitykset hauen pään luille löytyy, mutta jossain alla olevista teoksista ne voisivat olla.Satu Apo & Saima-Liisa Laatunen: Veden viljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 56) https://finna.fi/Record/outi.38661?sid=4863326209Marita Råman: Mulurautunen : ruutanalliset säkeet https://finna.fi/Record/eepos.1946988?sid=4863327676U. T. Sirelius: Suomalaisten kalastus https://finna.fi/Record/erkki.42300?sid=4863332353
Johtajasopimuksen malli löytyy esim. teoksista Nyberg, Juha: Työsuhteen asiakirjat. WSOY 1995 ja Hietala, Harri: Työsopimusopas. Yritystietokirjat 1997. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Kysymäänne kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy Museoviraston kirjastosta, yhteystiedot ja käyttösäännöt löytyvät Museoviraston kotisivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/ .
Internetin tietojen mukaan Celtic Womanin levyillä kappaletta ei ole.
Mainitsemasi Chloë Agnew kuitenkin laulaa Celtic Womanissa, ja häneltä on tullut vuonna 2004 oma levy, jonka nimi on Walking in the air ja josta tämä kyseinen kappale löytyy.
Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on ukrainankielistä lastenkirjallisuutta ja ukrainankielinen kokoelma kasvaa nopeasti.
Näin etsit ukrainankielistä aineistoa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Helmet-tietokanta on osoitteessa www.helmet.fi.
Valitse yläpalkista ”Hae aineistoa”. Valitse sen jälkeen ”Tarkennettu haku”.
Kirjoita hakusanaksi tähtimerkki: *
Etsi kielivalikosta haluamasi kieli, esim. ukraina. Valitse kokoelmavalikosta "lasten kokoelma" ja aineistoksi "kirjat".
Paina: Hae.
Teoksia voi varata maksutta mihin tahansa Helmet-alueen kirjastoon. Voit tehdä varauksia itse, jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Koko Hubara ääntää teoksensa Bechi nimen 'behi'. Nimen terävä h-äänne on samankaltainen kuin esimerkiksi saksan kielen sanassa 'ich'.
Voit kuulla Koko Hubaran lausuvan itse nimen esimerkiksi netistä löytyviltä videoilta, joilla häntä haastatellaan.
Tietoa Louis Sacharista ja hänen Paahde-romaanistaan löytyy teoksesta
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Paahteen arvostelun voi
lukea Onnimanni-lehden numerosta 4/2001.
Leena Landerista ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa teoksesta Miten kirjani ovat syntyneet 4. Tummien perhosten kodin arvostelu on julkaistu
Kaltio-lehdessä 3/1992.
Vertailevaa tutkimusta Paahteesta ja Tummien perhosten kodista ei löydy.
Jos tarkoitat HelMet-kirjastokorttia, ohjeet sen hankkimiseen löytyvät helmet.fi-sivustolta linkistä Asiakkaana kirjastossa -> Kirjastokortti ja lainaaminen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tervetuloa asiakkaaksi!
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’...
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
Valitettavasti kumpaakaan laulua, Jussi Hakulisen laulua Kiertolainen ja Anna Puun, Knipin, Jukka Immosen ja Lasse Puun laulua Venus ja Mars ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino mahdollisesti saada näistä nuotteja on yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä tai hankkia apulainen, joka pystyy muuntamaan levytyksen nuotiksi.
Heikki Poroila
Yrjö Jylhän suomennos kuuluu näin:
"Niin tuo seutu näyn arvokkaan ja vaihtelevan tarjos:" ja jatkuu:
"puut tuoksuvaista pihkaa hersyvät, hedelmin kultakuorisin taas toiset luo houkuttivat maistamaan - vain täällä on Hesperian tarut toteen käyneet."
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Pulmasi ratkeaa parhaiten käymällä lähikirjastossasi paikan päällä. Tietoturvasyistä tunnuslukua tai muita rekisteritietoja ei voi muuttaa verkon kautta tai puhelimitse(osoitteenmuutosta lukuunottamatta). Ota kirjastokäynnille kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Kysyin asiaa Tilastokirjastosta, mutta heilläkään ei ollut tietoa tai pääsyä lähteisiin. Tilastokirjastolla on kuitenkin käytössään World Press Trends 2012 pdf-julkaisu. Halutessasi voit mennä kirjastoon, selata julkaisua ja ottaa joitakin kopioita. Tilastokirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löydät täältä:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/
En onnistunut löytämään tutkimusta, jossa olisi käsitelty väsymyksen vaikutusta pelinlukutaidon tai koordinaation kehittymiseen. Sen sijaan valmennusoppaissa korostetaan levon merkitystä ja esimerkiksi Juoksija-lehdessä olevassa artikkelissa "Tehoa ja vaihtelua harjoitteluun" (1999: 5, s. 32) käsketään ryhtyä harjoituksiin vain tarpeeksi levänneessä olotilassa.
