Kyseinen sitaatti ei ole alunperin mistään E.B Whiten kirjoittamasta tai julkaisemasta teoksesta, vaan se on irrotettu sitaatti eräästä The New York Times -sanomalehdessä julkaistusta Whiten haastattelusta. Tästä johtuen mahdollista "virallista" suomennosta on vaikea löytää.
Tässä on linkki mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa pohditaan sitaatin alkuperää:
https://www.berfrois.com/2011/11/martha-white-on-e-b-white/
Vastaus löytyy teoksesta Koiran etikettiopas: koulutusmenetelmiä ja käyttäytymissääntöjä
(Königswinter : H. F. Ullmann, 2008)
Siellä sanotaan näin:
”Käytännössä ei ole mitään syytä kuljettaa koiraa aina vasemmalla puolella. Tämä käytäntö sai alkunsa metsästäjiltä. Koska he kantoivat asettaan oikealla käsivarrella, koiraa pidettiin turvallisuuden vuoksi vasemmalla puolella. Kouluttajat ovat jatkaneet tätä tapaa pääasiassa siksi, että on käytännöllistä, kun kaikki oppilaat ovat asettuneet samalla tavalla. Tavan takana ei ole mitään sen kummempaa. Käytännössä on aivan sama, kulkeeko koira oikealla vai vasemmalla.” (s. 131-132)
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjan Huomaa hyvä! : näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (PS-kustannus, 2016) englanninnosta See the good! : how to guide children and adolescents to find their character strength (2019) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Englanninnos on lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Ammattikorkeakoulu Diakin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/diana.120304?sid=2929341651
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kyllä teoksen alkukielinen laitos. Tällä hetkellä teoksen kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Huomaa hyvä! Helmet-kirjastoissa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=DIAK#86243
Monte-Criston kreivi on Alexandre Dumas vanhemman teoksissa kirjoitettu ceellä (Le comte de Monte-Cristo). Samoin suomennoksissa, tosin jotkut käyttävät mieluummin koolla kirjoitettua muotoa.
Vakiintunut tapa on kuitenkin kirjoittaa nimi siinä muodossa kuin se on edellisen kappaleen alussa. Ja kuten tekstistä jo ilmenee kirjoitetaan kreivi pienellä alkukirjaimella.
Ilmoittamallasi kirjastokortin numerolla ei enää löydy lainaajatietojasi HelMet-kirjastojen asiakasrekisteristä.
Pääset käyttämään e-kirjoja ja muita HelMet-kirjastojen palveluita, kun käyt jossakin HelMet-kirjastossa hankkimassa uuden kirjastokortin. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kirjastokortin saaminen siis vaatii aina henkilökohtaista käyntiä paikan päällä.
Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan...
"Tiittanen, Jorma (s. 1929) Nimimerkki Titu. Tunnetuinta Titua on Seuran kokosivun sarjakuvamainen pilapiirrossarja Titulointia" (http://www.laakisarjat.fi). Titun pakinoista on ilmestynyt myös ainakin seu-
raavat kokoelmat; Valitut vitsaukset, Kootut kuplat ja Hyvä Suomi. Teosten saatavuuden voit tarkistaa
Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Eila Roine ja Vili Auvinen kihlautuivat toukokuussa 1955 ja avioituivat 4.6.1955, missä vaiheessa he olivat tunteneet parin vuoden ajan. Milloin pariskunnan suhde muuttui tavallista samanikäisten työtoverien välistä kanssakäymistä ja "elokuvissa käyntiä ja kuljeskelua" vakavammaksi, on käytettävissä olevien lähteiden avulla jo vaikeampi määrittää. Vili Auvisen toi Tampereelle ja Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen keväällä 1953 hänelle lähettämä kirje. Roine ja Auvinen olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa näyttämöllä marraskuussa 1953 Annikki Setälän satunäytelmässä Prinsessa Tuulenpuuska. Maaliskuussa 1954 he esiintyivät Serpin komediassa Isän vanha ja uusi. Kesän he kiersivät Helsingin Kansanteatterin näyttelijöiden kanssa...
Valitettavasti nämä Susikoira Roi - seikkailu saaristossa -videot ovat olleet todellakin niin suosittuja, että ne ovat kuluneet loppuun pääkaupunkiseudun kirjastoista ja yksi kappale on jäänyt palauttamatta. Myöskään YLE:n tallennemyynnissä ei enää ole saatavilla videoita Susikoira Roin seikkailuista. Useissa kaupunginkirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, myös naapurikunnissa, se kuitenkin vielä on saatavilla. Saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index Videon voi kirjastosta pyytää tilattavaksi myös kaukolainana. Vantaalla kaukopalvelumaksu on 7,00 €.
Kirjassa Muminpappans bravader kerrotaan näin ensimmäisen luvun ensimmäisellä sivulla näin.
De tydde på födelsen av ett mycket ovanligt och begåvat mumintroll och hemulen oroade sig alltså för att hon skulle få besvär med mig (genier anses ju i allmänhet vara otrevliga men själv har jag åtminstone aldrig känt mig störd av det)
Pasilan kirjaston kirjavarastosta löytyvät ”Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden” numerot vuodesta 1977 lähtien, joten sieltä pitäisi saada myös tuo kaipaamasi numero. Lehtiä ei lainata, mutta voit ottaa artikkelista kopion. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/.
Kysymäsi lehti saatavilla myös Hammaslääketieteellisestä kirjastosta, Meilahden kampuskirjasto Terkosta ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, josta ne saa myös viikoksi lainaksi Helka-kortilla. Yhteystietoja löytyy osoitteista http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/index.html ja http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/index.html.
Aluehallintoviraston (AVI) sivuilla on tietoa mm. kesätyön työehdoista:
http://www.avi.fi/fi/Tiedotepalvelu/2011/Sivut/Kes%C3%A4ty%C3%B6ss%C3%A…
Alla olevan linkin kautta löytyvät yhteyshenkilöt. Ota yhteyttä oman kotipaikkasi työsuojelusta vastaavaan henkilöön.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/yhteystiedot/3391
Valitettavasti suoraa listausta eri maissa suoritettavien hallitusneuvotteluiden paikkoihin ei ole olemassa. On syytä olettaa, että maiden poliittinen järjestelmä vaikuttaa myös hallitusneuvotteluiden paikkaan, esimerkiksi Ranskassa presidentillä on suuret valtaoikeudet hallituksen muodostamisessa. Hallitusneuvotteluista eri maissa sinänsä löytyy runsaastikin materiaalia. Esimerkiksi
The selection of ministers in Europe : hiring and firing
Dowding, Keith ; Dumont, Patrick. Routledge 2008. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993753454006250?sid=3076816023
Constitutional Conventions in Central Europe: Presidents in Government Formation
Process / Miloš Brunclík and Michal Kubát.
Institute of Political Studies, Faculty...
Hei, löydät tietoja syntyneiden määrästä eri vuosina Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston tietokantataulukosta 12dj -- Elävänä syntyneet sukupuolen mukaan, 1751-2022. Tässä esimerkkipoimintana v. 1960 elävänä syntyneiden määrä.
Marcus Aureliuksen teos Ta eis heauton on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivion suomennos Itsetutkiskeluja ilmestyi vuonna 1950. Marke Ahosen suomennos Itselleni : Keisarin mietteitä elämästä ilmestyi vuonna 2004.Englanninnos on siis saanut nimen Meditations.https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.980532?sid=4882043151Näyttää siltä, että Raivion suomennosta ei alueesi verkkokirjastossa ole saatavana.
Emme valitettavasti löytäneet etsimiäsi teoksia. Suomen kielen oppimiseen löytyy kuitenkin muita teoksia ja verkkomateriaaleja. Saarinen, Enni: First Finnish reader for beginners : bilingual for speakers of English : beginner elementary (2023)Aho, Jenni: Lue ja opi suomea : lukemisto aikuiselle kielenoppijalle (2022). Jokaisen tarinan lopusta löytyy olennainen sanasto ja kysymyksiä, joiden avulla voi testata luetun ymmärrystä. Eurooppalaisella taitotasoasteikolla lukemisto sijoittuu tasoille A2-B1. Selkokirjat: selkokirjat on kirjoitettu helpolla suomen kielellä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Finnish Easy...
Kehitysvammaisuutta käsitellään usein kirjallisuudessa kehitysvammaisen vanhempien näkökulmasta ja usein aiheena on kehitysvammainen lapsi. Paras lähde sinulle lienee Kehitysvammaliitto, jonka internetosoite on http://www.kehitysvammaliitto.fi. Heillä on myös kirjasto (puh. 09-3480 9256). Lehtiartikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi muutamia sopivalta näyttäviä artikkeleita .Esim. katkaistuilla hakusanoilla kehitysvammai* seksuaali*. löytyi mm.. tutkijan haastattelu kehitysvammaisten seksuaalikasvatuksesta. Monet artikkeleista viittasivat Ketju-lehteen, joka on Kehitysvammaliiton lehti. Ketju-lehti on tilattu Espoossa Leppävaaraan ja Tapiolaan. Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi.
Lapsen vammaisudesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Täyteen selvyyteen kirjojen sisällöstä pääsee, kun tutustuu itse kirjoihin. Tässä vinkkejä aihettasi koskevasta kirjallisuudesta.
Kirjoja
1) Ilmonen, Tuisku: Siivekäs sillanrakentaja, 1995
2) Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1 : Yhteenveto/toim. Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1990.
2) Monivammaisen lapsen apuvälinee4t . Osa 2. Apuvälineiden hankinta / toim. Leena Autio, Tuula Haukka-Wacklin, Antti Tammela. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1990.
3) TEOS Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 3 : Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky / toim. Raija Korpela, Pirkko Nieminen, Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1991.
4) Sairas ja vammainen lapsi...
Aalto-yliopistossa vuonna 2015 tehty väitöskirja: Riihiaho, Sirpa: Experiences with usability testing: Effects of thinking aloud and moderator presence Kokemuksia käytettävyystestauksesta: Ääneenajattelun ja ohjaajan läsnäolon vaikutuksia.
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16531 .
Johanna Kaipio: Terveydenhuollon käyttöjärjestelmien käytettävyys https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE…
Esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä muista opinnäytteistä:
- Kalkasmaa, Samu: Verkkotietojärjestelmän käyttöliittymäuudistus : Case Elisa Oyj, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2015 https://www.theseus.fi/handle/10024/104837
- Knutti, Jukka: Liikeanalyysilaitteiston käyttöliittymän suunnittelu
Jyväskylän...
Ulkomailla asuneet suomalaiset osallistuivat Suomen sotiin vapaaehtoisina. Tästä kerrotaan esimerkiksi teoksessa Kari Kallonen: Tähtilippu talvisodassa : Amerikan suomalaisen legioonan tuntematon tarina.
Veteraanien perintö sivustolla on tietoja vapaaehtoisten lukumääristä http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/ryhmia/ulkomaalaiset…
Siirtolaisuusinstituutin sivuilla on linkkejä lehtiartikkeleihin, jotka kertovat vapaaehtoisista sodissa. "Sota-aika, Kanada ja Yhdysvallat" http://www.migrationinstitute.fi/fi/page/sota
Kansalaisuuden saamisesta:
http://chicagounbound.uchicago.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1253&con…. Tässä mainitaan, että kansalaisuuden saaminen edellyttää viiden vuoden pysyvää oleskelua maassa. Jos menee...