Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Se, mikä perusteos kannattaa omaksi taidehistorian johdannokseen valita, riippuu paljolti siitä, kuinka perusteellisesti haluaa asiaan perehtyä ja miten aikoo aihetta lähestyä. Pikakurssia kaipaavalle on omat kirjansa, seikkaperäisempää otetta tarvitsevalle omansa. Valita voi myös "kertovan" tyylin ja hakuteosmaisen lähestymistavan välillä.Perusteellista otetta haluavalle suosittelisin Kirkes-kirjastojen valikoimasta Hugh Honourin Maailman taiteen historiaa (928 sivua). Hieman tätä tiivistetympää, mutta silti laajaa esitystä tarvitsevalle voisi käydä E. H. Gombrichin Maailman taiteen historia (497 s.) ja ytimekästä otetta kaipaavalle saattaisi riittää Marjatta Tolosen Matka taiteen historiaan (141 s.). Hakuteostyyppistä taidehistoriaa...
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot....
Tietoja Rovanimen kirkon freskoista löytyy seuraavasta kirjasta:
Ylimartimo, Sisko, Lennart Segerstråle ja Elämän lähde : Rovaniemen kirkon alttarifreskon taustaa ja tulkintaa. Rovaniemi : Rovaniemen Seurakunta, 2000. (Rovaniemen Seurakunta ; nro 10)(Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. c, Katsauksia ja puheenvuoroja, ISSN 1236-9616 ; no. 18), ISBN: 951-634-743-6.
Pyydän tarkistaan saatavuustiedot esim. Lapin yliopiston kirjaston HILLA-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi
Valitettavasti tulokset jäävät vähiin. Tietokannoista löytyy vain yksi viite koskien nimeä Vallo Raun:
Tekijä: Kalajoki, Anneli
Nimeke: 300 kirjaharvinaisuutta bibliofiili Vallo Raunin kokoelmasta : näyttely
Aikakauslehti Bibliophilos (Julkaisija: Bibliofiilien Seura ry, http://www.bibliofiilienseura.fi )
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (64) ; 1 ; 68-69
Huomautus: Vallo Raunin kirja- ja painotuotekokoelman näyttely Tallinnan pedagogisen yliopiston kirjastossa 5.1.-12.3.2005
Tämä viite on BTJ:n Aleksi on artikkeliviitetietokannasta. Esim. Helsingin Sanomien arkistotietokannasta ( aineistoa vuodesta 1990 lähtien) ei löytynyt yhtään artikkelia.
Vapaasti internetissä oleva Helsingin yliopistojen kirjastojen HELKA -tietokanta finna.fi antaa seuraavan...
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään mitään tietoa tästä yhdistyksestä/yrityksestä. Vanhat tietosanakirjat, Helsingin puhelinluettelot, Viipurin puhelinluettelo 1939 ja osoiteluettelot eivät näytä Merkuriliittoa tuntevan. Apua ei myöskään ole Yhdistysrekisterin hakemistoista (http://yhdistysrekisteri.prh.fi:9057/haku.htx, http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/tietopalvelut/sahkoiset_palvelut…) tai yritysrekisteristä (http://www.020300200.com/?gclid=CNSA8sLN_JgCFcyR3wod9GCCmQ).
Helsingissä on 1910-luvulla toiminut kirjakustantamo Merkurius, joka on mm. julkaissut osoiteluetteloita ja tullitaksa- ja tullausohjekirjoja. Lienee eri asia.
Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Suomeksi ao. yhtyeestä löytyy valitettavan vähän tietoa. Jake Nymanin Rocktieto-kirjassa on parin sivun juttu.
Yhtyeestä on kyllä kirjoitettu ainakin pari kirjaa englanniksi, mutta näitäkään i Suomen kirjastoista tunnu löytyvän. Monessa (engl. kielisessä) popomusiikin hakuteoksessa on laajahkoja artikkeleita the Mamas & the Papas -yhtyeestä (esim. Encyclopedia of popular music). Ja tietenkin Internet on hyvä tiedonlähde. Mm. AMG All Music -sivuilta löytyy tietoa yhtyeestä (http://allmusic.com/cg/x.dll), samoin Rolling Stone -lehden sivuilta (http://www.rollingstone.com/sections/artists/text/artistgen.asp?afl=&Lo…)
Runo löytyy ainakin allamainituista kirjoista, joissa on mm. runoja useilta kirjailijoilta:
- Lasten oma lukukirja / toimittaneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Lasten oma aapinen / Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti / toim. Kirsi Kunnas
- Rudolf Koivun runokirja / toimittaja: Sanna Jaatinen
- Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja / Kuvitus Kristiina Louhi ; Toim. Laura Voipio ; Nuottien toimitus ja kirjoitus: Olli Heikkilä
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kirja tarkoitettu lapsille vai aikuisille? Täytyisikö runon olla jo käännetty suomeksi vai etsitäänkö nimenomaan saksankielistä tekstiä? Voisko silloin kyseeseen tulla myös saksaksi käännetty runo?
Jos suomennetut runot käyvät, runoja voi alustavasti selata vaikka Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, johon on kerätty suomeksi käännettyjä runoja. Kun tietokannassa valitsee runon alkukieleksi saksan, voi selata mahdollisia runoja läpi. Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx
Ideoita saksankielisiseksi luontorunoksi voi etsiä internetistä vaikka hakusanoilla Naturlyrik tai Naturgedichte.
Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:...
Koirista on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja monissa niistä käsitellään, ainakin lyhyesti, myös koirien ja koirarotujen historiaa.
HelMetistä voi hakea koira-aiheisia kirjoja monella tavalla. Tässä niistä yksi:
Valitse opastettu haku ja sieltä Aihe.
Kirjoita hakukenttään koira.
Valitse viitteistä haluamasi, esim. koira, painamalla alleviivattua tekstiä.
Voit rajata hakua painamalla Rajaa / Järjestä hakua -painiketta ja valitsemalla haluamasi rajaukset esim. Aineisto: Kirja, Kieli: suomi.
Paina lopuksi Rajaa / Järjestä hakutulos -painiketta.
Tässä muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja:
Pulliainen, Erkki
Koira kotona ja luonnossa : käyttäytymisen perusteet
Helsingissä : Ajatus, 2000
ISBN 951-566-047-5 (sid.)
Pulliainen, Erkki
Koiran luonne...
Tieteellisten kirjastojen, maakuntakirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston tietokantoihin tehdyn haun perusteella julkaisua ei ole niissä saatavilla kuin Lapin yliopiston kirjastossa, jossa se on käytettävissä virkakäyttöön.
Sivustolla:
http://www.teknologiainfo.net
on tietoja julkaisusta ja sen saatavuudesta ostamalla.
Aloitussivun hakulaatikkoon ehdolla kirjan nimi kirjoitetaan
yleiset sopimusehdot, jolloin saa esille viitten julkaisusta.
Kyseistä dvd-boxia ei löydy Kainuun kirjastoista eikä muistakaan kirjastoista. Yksittäiset dvd:t 1-5 löytyvät Helsingistä, Lahdesta, Kouvolasta ja Kokkolasta. Niitä saa kaukolainaksi hintaan 4 e/1 dvd. Mikäli haluat tehdä kaukolainapyynnön, ota yhteys Kajaanin pääkirjaston kaukopalveluun joko sähköpostitse kaukopalvelu@kajaani.fi tai puhelimitse 08-6155 2434. Mikäli haluat voit myös täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen internetissä osoitteessa http://213.143.184.82/kirjasto/kaukolomkirja.htm
Kulttuurikeskus Koivun ja Tähden syyskuun tapahtumat löytyvät sivulta http://www.muhos.fi/index.php/kulttuuri/elokuvat.html . Oulu seudun tapahtumakalenterista löytyvät täydelliset tiedot.
Antikvariaateista sitä täytyy etsiä. Juuri nyt kun vastaan, esimerkiksi Antikvariaatti Maleka Turussa myy sitä 10 eurolla (http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1612177). Tilanne vaihtelee koko ajan, mutta tämän www.antikvaari.fi kautta tällaisia loppuunmyytyjä kirjoja kannattaa etsiä. Myös Huuto.net -tyyppisissä paikoissa tätä kirjaa on ollut tarjolla.
Heikki Poroila
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
Digi-Sound niminen firma on ainut löytämäni. Heillä hinta on 0,25 eur/min = 14,88 eur/h. http://www.digi-sound.fi/videopalvelut.html?gclid=EAIaIQobChMI25Kgq6PV5gIVD5SyCh1Rggq-EAMYAyAAEgJUo_D_BwE#
Kannattaa kuitenkin kysäistä palvelua muistakin digitointipalvelua tarjoavista yrityksistä.
Kirjastossa miniDVD-digitointia ei valitettavasti ole tarjolla.
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
