THL:n 21.9.2021 julkaisemasta tiedotteesta https://thl.fi/fi/-/thl-ohjeistanut-kuntia-lyhyella-annosvalilla-rokote… :
"THL suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi tarjota kolmansia rokoteannoksia. mRNA-rokotteen saaneilla on sekä Suomessa että muissa maissa ilmennyt sydänlihastulehdusta eli myokardiittia enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Riski on suurempi nuorilla miehillä toisen koronarokoteannoksen jälkeen.
Tapaukset ovat kuitenkin myös nuorilla miehillä harvinaisia, ja oireita saaneet nuoret miehet ovat yleisesti toipuneet hyvin.
”Toiseen mRNA-rokoteannokseen liittyvä sydänlihastulehduksen riski tiedetään tutkimusten ja seurannan ansiosta hyvin pieneksi ja taudinkuva pääosin lieväksi. Siksi...
Tauluja voi myydä itse esimerkiksi netin myyntipalveluissa tai niitä voi tarjota osto- ja myyntiliikkeisiin tai huutokauppoihin.
Hintaluokkaa tuolle taululle en pysty arvioimaan, mutta sitä voisi tiedustella tauluja myyvistä gallerioista tai myyntiliikkeistä.
Noita myyntipaikkoja on niin paljon, että vaihtoehdot löytyvät parhaiten vaikkapa googlaamalla "ostetaan tauluja" tai "ostetaan taidetta".
Moni osto- ja myyntiliike myös arvioi taulun ilmaiseksi.
J. Alfred Tannerin kupletissa "Niin Amerikassa" on säkeistö, jossa lauletaan: "...ja suomalaisten kesken usein vaimot vaihtuvat" ja "...vuoden päästä jokainen on omillansa taas". Laulu alkaa: "Ei Ameriikas tarvitse kuin painaa nappulaa". Laulu sisältyy nuottiin Tanner, J. Alfred: "Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua" (Kanerva, 1946; useita painoksia). Säkeistöjä on kahdeksan. Nuotissa "Reisaavaisen laulu Ameriikkaan : siirtolaislauluja" (Kansanmusiikki-instituutti, 1983) säkeistöjä on seitsemän.Erkki Rankaviita laulaa: "...viikon päästä jokainen on omillansa taas". Hän ei laula kaikkia säkeistöjä ja muuntelee muitakin sanoja, esimerkiksi "edistyksen teil", kun nuotissa on "kehityksen teil".Erkki...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi haluatko tietoa sotilaiden moraalista koskien Suomen sotia, tai esim. II maailmansotaa tai yleisesti sodan ja sotilaiden moraalista. Ainut viite, joka löytyi käytettävissämme olevista tietokannoista sanoilla sotilaat ja moraali oli Olli Harisen kirjoittama artikkeli: Moraali, joukon kiinteys ja pienryhmät sotilassosiologian haasteena - erään taistelukuvauksen analyysi. Sotilasaikakauslehti, 1998, n:o 6-7, s.26-30.
Sanalla sotahistoria pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) tulee satoja viitteitä, jotka ovat etupäässä sodassa olleiden henkilöiden muistelmia. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-viitetietokanta (tietoa lehtiartikkeleista), josta löytyy sanoilla sotahistoria, sota...
Nuo sanomalehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea Kansalliskirjastossa (aikaisemmin Helsingin yliopiston kirjasto) pääkirjastorakennuksen lukusalissa, Unioninkatu 36, Tietopalvelu (09)191 22740, sanomalehtisali (09)191 22743. Mikrofilmeistä voinee ottaa valokopioita. Alla ovat sanomalehden luettelointitiedot ja mikrofilmirullien numerot:
Teoksen nimi: Pohjois-Savo
Numerointi: 5.1.1932-31.12.1941
Julkaisija: Kuopio : I. Pasanen , 1932-1941
Ulkoasu: ; fol.
Ilmestymistiheys: Kolme kertaa viikossa
Huomautus: Julkaisija ja ilmestymistiheys vaihdelleet
Aineisto: kausijulkaisu
Kokoelma: KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Sijainti: S
Käytettävissä mikrofilmeinä
Kokoelmissa: 1932-1941 -- ks. mikrofilmirekisteri
--
Masterfilmin...
Lapsi ei tarvitse sähköpostiosoitetta.
Mutta jos hän sellaisen omistaa ja sen lomakkeeseen laittaa, toimitus lähettää hänelle tiedon arvostelun julkaisusta. Ja kiittää samalla arvostelusta.
Arvostelut pyritään julkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jo saman päivän aikana. Loma-aikoina tästä saatetaan joutua tinkimään.
Tällä hetkellä (valitettavasti) arvostelijan on "pakko valita" edes yksi tähti kirjalle.
Hei!
Osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13095&lan=fi löytyy tietoa veden tutkimuksesta ja erilaisista arvoista. Toivottavasti tästä on apua.
Espoon osalta vastaamme Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun jättämäänne kysymykseen näin: Meillä on Suomen Kuvalehden sidottuja vuosikertoja vuodesta 1922 lähtien ja osa on irtonumeroina. 1930-luvun Suomen kuvalehden numeromme ovat irtonumeroita, mutta ne ovat kooltaan yhtä suuria kuin sidotut vuosikerratkin, joten ei se tässä tapauksessa auta, vaikka lehden numerot ovatkin irtonumeroita. Espoossa ei ole kaikkia vuosikertoja, näyttää siltä että 1960- ja 1970- luvuilta puuttuu. Lehti ilmestyi uudessa pienemmässä koossa ainakin 1990-luvun alusta alkaen. Pasilan kirjastossa Helsingissä näyttäisi olevan lehden kaikki ilmestyneet numerot. Mikäli Helsingissäkään ei ole suurempikokoista tasoskanneria, on mahdollista pienentää isokokoisten...
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa vain johonkin Vaski-kirjastoon. Someron kirjasto ei kuulu Vaski-kirjastoihin. Ohessa olevasta kartasta näkyy punaisella merkittynä nykyiset Vaski-kunnat http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5092&culture=fi-FI&conte…
Hei!
Lukudiplomien kirjalistoihin tehdään vuosittain pieniä muutoksia. Uuden lukuvuoden listat pyritään päivittämään kirjaston verkkosivuille koulujen alkuun mennessä. Paperiversiot kirjalistoista lähtevät kouluille elokuun lopulla. Lukuiloa!
Kirjailijoista Hans Mölbjerg ja Rita von Willebrand kerrotaan
lyhyesti Pellervo-lehden numerossa 18 (1949), jossa käsitellään
maaseutuaiheista pohjoismaista romaanikilpailua. Mölbjerg mainitaan
lyhyesti hakuteoksissa A history of Danish literature (1992) ja
Möller-Kristensen, Sven: Dansk litteratur 1918-1952 (1956). Muuta
tietoa heistä en koti- ja ulkomaisten hakuteosten, tietokantojen
tai Internetin avulla löytänyt.Knut Vatneströmistä ei löytynyt
mitään. Tanskassa toimii kirjallisuuskeskus The Danish Literature
Information Centre, joka kokoaa tietoa tanskalaisista kirjailijoista
(yhteystiedot sivulla http://www.danlit.dk). Ehkä sieltä löytyisi
enemmän tietoa Mölbjergistä.
Voitto kotiin oli 1999-2002 Nelosella esitetty visailuohjelma, joka perustuu yhdysvaltalaiseen Family Feud-ohjelmaformaattiin. Säännöissä ei mainita miten sadan eri ihmisen vastaukset kysymyksiin on kerätty. Asiaa voisi tiedustella Fremantlemedia Finlandilta, joka on ohjelman tuotantoyhtiö.
Ursula Le Guinin tuotantoon voisi tutustua vaikkapa katsomalla ensin "Maameren tarinat" videona. Seuraavaksi kirja "Pimeälipas ja muita kertomuksia". Kolmanneksi kirja "Toinen tuuli".
http://www.ursulakleguin.com/UKL_info.html
Valitettavasti tietoa sanasta ei käytettävistä olevista lähteistä kuten Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja ei löytynyt.
Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Kirjastot saattavat ottaa joitain kysytyimpiä uutuuksia omiin kokoelmiinsa, mutta ainakin monissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi jättää kirjojaan muiden iloksi. Kannattaa huomioida, että kyse on yleensä pienimuotoisesta toiminnasta, ja esimerkiksi Oulunkylän kirjaston kierrätyskärryyn voi tuoda kerralla korkeintaan viisi kirjaa.
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys on julkaissut koosteen alueen lotta- ja pikkulottamuistoista:
Matsinen, T. (toim.) (2014). Mukana lottatoiminnassa: Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen kokoamia lotta- ja pikkulottamuistoja. Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys.
Muuta hyödyllistä:
Heiskanen, J., & Korhonen, R. (toim.) (2002). Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan: Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945. Ääneseudun veteraanimatrikkelitoimikunta.
Isosomppi, S. (toim.) (2004). Te ette turhaan taistelleet: Petäjäveden veteraaniteos. Petäjäveden veteraanimatrikkelitoimikunta.
Karivalo, T. (toim.) (1994). Veljet hoidettiin: Sotasairaala Keski-Suomessa. 30. Sota S kilta.
Lemmetty, E., & Arponen, O. (toim.) (2003). Sotataipaleemme...
24.6. on kristillisen kirkkovuosikalenterin mukaan Johannes Kastajan syntymäpäivä.
Lähteet ja lisätietoja
Yle: Juhannus 17.5.2010 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…
Kirkkovuosikalenteri https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-joha…
Ilmeisesti Naantalin kirjaston kaikille avoimet digiopastukset jatkuvat taas syksyllä 2025, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Päivämäärät tulevat varmasti myöhemmin tietoon ja niitä voi seurata joko Naantalin kirjaston verkkosivulta osoitteesta Kirjasto | Naantali tai somesta (esim. Naantalin kirjaston Facebook tai Instagram). Lisää tietoa Naantalin kirjaston digiopastuksesta löytyy täältä: Digiopastus | Naantali
Satu voisi olla Marjatta Kureniemen Mustikkasatu kokoelmasta Sadepäivän satuja (1948) tai Alf Prøysenin Eukko pikkurilli mustikassa (uusin 1990). Linkki Finna.fi