Kirjastoalalle voi työllistyä osa-aikaisesti ja kirjastolaiseksi voi opiskella oppisopimuksella.Työkokeilu voisi olla helpoin tapa tutustua alaan ennakolta. Linkki sivustolle (esimerkkinä Espoo)
Kansallisbibliografian mukaan ainoa Spinozan suomennettu teos on Ethica ordine geometrico demonstrata, jonka Vesa Oittinen käänsi vuonna 1994 (Gaudeamus) nimellä "Etiikka". Näyttää valitetettavasti siltä, ettei tätä kysyttyä teosta ole ainakaan virallisesti julkaistu suomennoksena.
Heikki Poroila
Suuri etunimikirja (tekijä Pentti Lempiäinen, WSOY 1999, ISBN 951-0-23323-4) kertoo Oula nimestä (s. 433): Saamenkielinen muunnos -> Olavista, pidennys on muoto Oulas. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Oulan -> Eulampiokseen, johon sillä ei kuitenkaan ole selvää yhteyttä.
Saman tekijän, WSOY:n vuonna 1989 julkaiseman Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (ISBN 951-0-15788-0) mukaan Oulan nimipäivää vietetään 10.10. (Toinen mahdollinen nimipäivä olisi 29.7. -> Ole, Olof, Uula, Fiina)
Ortodoksisen kalenterin mukaan 10.10. on Eulampioksen (kts. Suuri etunimikirja -> Oula) nimipäivä.
Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli
Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä...
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti....
Kappaleesta näyttää julkaistun nuotinnos ainoastaan kokoelmalla På mjuka vågor (Sonet 1983). Silläkin kyse on ilmeisesti piano- ja kitarasovituksesta.
https://www.worldcat.org/title/pa-mjuka-vagor/oclc/185242497
Kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista, mutta Tukholman alueen kirjastoissa näyttäisi olevan lainattavia kappaleita, joista voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön.
http://libris.kb.se/bib/2812091
Olisikohan kyseessä ehkä Mark Twainin kirjaan perustuva Matkakirjeitä Maasta, jossa "itse Saatana lähetetään ekskursiolle luojan luoman ihmiskunnan pariin"? Radioteatterin tulkintaa Twainin postuumisti julkaistusta satiirista esitettiin torstaiaamuisin 15.7.–5.8.1976.
Tällä hetkellä ohjelma ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa.
Matkakirjeitä Maasta | Yle Areena – podcastit
Kyseessä on varmaankin tämä kirja:"Suurenmoinen rakkauden näytelmä" : Suomen evankelis-luterilaisen Ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppineuvottelut kylmän sodan vuosinaKirjan tiedot Finna-palvelussa: https://finna.fi/Record/helka.9920266583506253?sid=4434034155
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita. Suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Pietarsaaressa.Lähde: YLE
Plussa-tietokannasta löytyy monia kirjoja asiasanalla "leijat". Tässä niistä muutamia:
Bondestam: Better kites-parempia leijoja sekä Lennä, lennä leijani.
Baker: Making kites.
Hyllyluokasta 798 voit löytää myös muita vastaavia teoksia.
Internetin tiedonhakumenetelmistä on viime vuosina julkaistu ainakin seuraavat teokset:
Alaterä, A.: Tiedonhaun perusteet- osa lukutaitoa, 2002;
Haasio, A.: Internet-tiedonhaun opas, 2003;
Haasio, A.: Internet-tiedonhaun teho-opas, 2007;
Haasio, A.:Tiedon lähteillä 1-2, 2006;
Haasio, A.: Nuorten nettiopas 2007.
Tiedonhakijan opas (toim. Kai Halttunen)2001;
Yli-Luoma,P.:Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen , 2001.
Kaikkia em. teoksia on saatavilla monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Laulu saattaa olla nimeltään Elon lunnaat. Tämänniminen laulu alkaa: "Kunnahan kukat armaat". Laulun säveltäjäksi on Viola-tietokannassa merkitty T. Ranta ja sanoittajaksi Valto Tynnilä. Viola-tietokanta on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia (https://finna.fi). Laulun nuotti (melodia ja sanat) löytyy julkaisusta Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 35 (V. Tynnilä, 1936). Tämä nuotti on Kansalliskirjastossa Helsingissä. Viola-tietokannasta ei löytynyt tietoa, että laulu olisi levytetty.
V. Hämeen-Anttilan suomentamat Alexandre Dumas -kirjat Kreivin poika ja kuninkaan tytär, Kaksoisolento, Sankarin saavutus ja Kohtalokumppanukset sisältävät Dumas'n romaanin Les deux Diane kokonaisuudessaan:
Luvut I-XV = Kreivin poika ja kuninkaan tytär
Luvut XVI-L = Kaksoisolento
Luvut LI-LXXVI = Sankarin saavutus
Luvut LXXVII-CVIII = Kohtalokumppanukset
Les deux Diane ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1846-47. I niteeseen sisältyvät luvut I-LIV. Ensimmäisen luvun nimi on Un fils de comte et une fille de roi ja se alkaa sanoin "C'était le 5 mai de l'anné 1551." Kreivin poika ja kuninkaan tytär -kirja alkaa samannimisestä luvusta sanoin "Oli toukokuun 5 päivä vuonna 1551." - II nide sisältää luvut LV-CVIII. Näistä ensimmäinen, Les petites...
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Voisit aluksi kokeilla internetiä: mene kirjaston nettisivulle osoitteeseen http://www.lib.hel.fi , valitse Yleisten kirjastojen verkkopalvelut/ Tiedonhakusivut / Makupalat. Makupalojen ryhmässä Yhteiskunta valitse Kirkko ja uskonnot. Sitten edelleen Uskonnon filosofia, uskonnottomuus sekä Ei-kristilliset uskonnot. Saat luettavaksesi luonnonuskontoja ja uuspakanuutta käsitteleviä tekstejä suomeksi ja myös englanniksi. Tällaisia linkkejä ovat mm. Metsola: Suomen luonnonuskonnollinen foorumi http://www.funet.fi/~magi/metsola/esittely.html ja Lehto: Suomen luonnonuskontojen yhdistys http://fly.to/lehto
Kannatta käydä katsomassa myös Yahoon Paganism -linkkihakemisto. Se tosin on englanninkielinen. http://www.yahoo.com/ -> Society&...
Kipparilehti 7/2006 on lainattavissa Kaupunginkirjaston Rikhardinkadun toimipisteestä, josta se löytyy lukusalin hyllystä. Lehden voi myös tilata toiseen kirjastoon. Kipparilehden vanhoja vuosikertoja säilytetään myös Kansalliskirjaston kokoelmissa.
Eksistentiaalinen kehys on yksi Steven Hitlinin ja Glen H. Elderin hahmottelemasta neljästä heuristisesta kehyksestä, joiden varassa inhimillistä toimijuutta voidaan jäsentää. Hitlinin ja Elderin mallissa eksistentiaalinen kehys toimii perustana kolmelle muulle, jotka ovat identiteettikehys, pragmaattinen kehys sekä elämänkulun kehys.
Eksistentiaalinen toimijuus on läsnä kaikessa inhimillisessä toimijuudessa ja sisältää ihmisenä olemisen eksistentiaalisia peruskysymyksiä toimintamme intentionaalisuudesta, yksilöllisestä vapaudesta, valinnoista ja vastuusta. Ihminen voi aina harkita, mitä valita ja miten toimia. Pragmaattinen toimijuus toteutuu tässä ja nyt, arjessa ja sen eri toimintaympäristöissä: teemme käytännöllisiä tekoja ja...
Antamallasi kirjastokortin numerolla ei löydy tietoja. Yksi mahdollisuus on, että jos et ole käyttänyt kirjastokorttia kahteen vuoteen, tiedot on automaattisesti pyyhitty pois. Sinun kannattaa käydä kirjastossa paikan päällä selvittämässä asia. Tarvittaessa sinulle tehdään uusi kirjastokortti. Muista ottaa mukaan henkilötodistus.
Hei
En osaa täsmällisesti vastata kysymykseesi, mutta kysymyksessä ei ilmeisesti ole 1700-luvulla käytetty rahana käytetty kupariplootu. Kuvan vuosilukuhan on 1954.
Oletko tiedustellut asiaa Museovirastolta? https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut
Finna.fi-sivustolta voisi myös löytyä vastaus kysymykseesi: https://finna.fi/
