Lastenkirjoissa käsitellään monenlaisia pelkoja. Kuvakirjoista voisin suositella Anthony Brownen "Martti murehtijaa". Siinä poika tekee huolistaan pieniä nukkeja ja käsittelee pelkojaan niiden avulla. Anna-Mari Kaskisen "Kun pelottaa" voisi myös olla tutustumisen arvoinen. Aiheena siinäkin lasten erilaiset pelot.
Satukirjoista hyviä voisivat olla Timo Parvelan "Keinulauta", Antoine de Saint-Exupéryn "Pikku Prinssi" ja Astrid Lindgrenin "Ronja ryövärintytär". Kirjoissa puhutaan yksinäisyydestä ja ystävän etsimisestä, ihmissuhteiden mutkista ja rohkeuden oppimisesta. Ronjaa luetaan esimerkiksi jo esikouluissa. Erään 6-vuotiaan mielestä paras kohta oli se kun Ronja tapasi Birkin syvän rotkon - Helvetinkuilun - reunalla ja heidän ystävyytensä...
Kari Kinnunen lähetti minulle Spetroliittituotteista kirjoittamansa artikkelin Kivi-lehdestä ja antoi luvan välittää sen teille pdf:nä. Tuo artikkeli kiteyttää asian aika hyvin. Kirjallisuusviitteitä on tekstin seassa.
Tässä tulisi sitten erillinen lista kirjallisuusviittetä spektroliitteihin liittyen (kaikki artikkelit löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta kirjastostamme)
1: Kinnunen, Kari 1969. Spektroliitti. Elanto 54 (5), 12-13.
2: Kasso, Tapani 1980. Ylämaan spektroliitti. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 142-145, 156.
3: Virkkunen, Marjatta 1980. Spektroliitin ABC. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 145-146.
4: Koski, Karl; Koski, Daniel 1980. Spectrolite : Finland's gem labradorite. Lapidary Journal 34 (7), 1476-1480, 1484.
5...
Kyseessä lienee käännöslaina samaa tarkoittavasta saksankielisestä sanonnasta "Scherben bringen Glück". Kyseiset sirpaleet liittyvät saksankielisten maiden traditioissa häitä edeltävän juhlan, Polterabendin, aikana särjettäviin astioihin. Tämän uskottiin tuovan onnea hääparille. Polterabend on muuten Suomessakin vietettävien polttareiden kantasana.Lähteet: Montemurro, Beth. 2006. Something old, something bold: Bridal showers and bachelorette parties (englanniksi)Polterabend - Wikipedia (saksaksi)
Uusimpia perehdyttämistä käsitteleviä kirjoja on Vartiainen-Ora, Päivi: Erilaisuus sallittu : perehdymme monimuotoisuuteen : käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle (Helsinki 2007). Riitta Viitalan kirjassa Henkilöstöjohtaminen : strateginen kilpailutekijä (Helsinki 2007) käsitellään mm. perehdyttämistä, samoin Harri Hietalan kirjassa Esimiehen käsikirja (Helsinki 2006). Vähän vanhempi kirja on Pirkko Kankaan kirjoittama Perehdyttäminen palvelualoilla (Hki 2003, 3. uud. p.). Kotimaisissa lehdissä olleita artikkeleja voi etsiä Arto-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä HelMet-kirjastoissa. Hakusanoina voi käyttää esim. sanoja: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, työnopetus ja työpaikkakoulutus. Arto-tietokannasta...
Kyseessä on runo Nainen ja maisema Marja-Liisa Vartion esikoiskokoelmasta Häät (1952). Runo on luettavissa myös Vartion runojen kokoelmasta Runot ja proosarunot (1966 ja 1979, Otava) sekä runoantologiasta Uuden runon kauneimmat 1 (toim. Osmo Hormia ja Hannu Mäkelä, 4. delfiinipainos, 1982, Otava).
Muistamasi kohta kuuluu runossa hiukan toisin ja se on runon ensimmäisen kappaleen lopusta, ei siis koko runon lopusta. Runot ja proosarunot -teoksessa runo on kokonaisuudessaan noin viiden sivun pituinen.
Edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948....
Laulun nimi on "Uudisraivaajan työlle" ja joissakin nuoteissa sen alaotsikkona on "Ylä-Savon laulu" tai omistus: "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille". Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanoittanut Paavo Meriläinen.
Nuotissa Sekaäänisiä lauluja : 156. vihko (Otava, 1952) on lauluun seitsemän säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat". Seitsemäs säkeistö alkaa: "Sua kiitän, Ylä-Savon sitkeä mies, sinä sankari kuokan ja auran". Tässä nuotissa on laulusta sekakuorosovitus.
Laulu löytyy myös Ahti Sonnisen Laulan ja soitan -laulukirjoista, ainakin joistakin painoksista, mutta niissä painoksissa, jotka tarkistin, oli tästä laulusta vain neljä säkeistöä (1., 2., 5. ja 7. säkeistö).
Pellervon...
Robert Thorogoodin Thamesjoen murhat -sarjasta on suomennettu 2 osaa: Thamesjoen murhat (2022) ja Kuolema kylässä (2023). Sarjassa on ilmestynyt tänä vuonna (2024) kolmas osa The Queen of Poisons, jonka suomennoksesta ei vielä näy tietoa aiemmat osat kustantaneen Siltalan verkkosivuilla. Englanniksi sitä on kuitenkin jo saatavilla kirjastojenkin kokoelmista.
Lähteet
Siltala: Thamesjoen murhat https://www.siltalapublishing.fi/product/thamesjoen-murhat/
Wikipedia: Robert Thorogood https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Thorogood
Kärpäset parveilevat ihmisen ympärillä ruoan toivossa. Ne pitävät kostealla iholla olevista suoloista, esim. hiestä.
Ks. Ylen artikkeli https://yle.fi/uutiset/3-5389270
Sarjaa voisi suositella ehkä parhaiten toimivaksi 8-9 vuotiaille, mutta kirjat kiinnostavat myös vanhempia lukijoita. Neropatti-sarja sopii erityisesti aloitteleville lukijoille joille lukeminen ei ole maistunut. Ne ovat nopeita lukea ja kuvitettuja.
Kultakuoriainen on helppo tunnistaa isosta koostaan (14-21 mm) ja metallinvihreästä väristään. Hyvin samannäköinen laji on kuparikuoriainen. Lajit voi tunnistaa pään etureunan muodosta. Kultakuoriaisella pään etureuna on selvästi aaltoileva. Kultakuoriainen pitää lentäessään kovaa ääntä, eikä se avaa peitinsiipiään.
Aikuiset kuoriaiset vierailevat kukilla syömässä siitepölyä ja heteitä, toisinaan myös kukkien terälehtiä. Toukat syövät maatuvaa kasvijätettä ja niitä löytää usein puutarhakompostista. Toukkien kehitys kestää muutaman vuoden. Selitystä tuohon kuoren etureunan aaltoilevaan muotoon en kyllä valitettavasti löytänyt mistään kirjaston kovakuoriaskirjasta. Yle Areenasta muuten löytyy dokumentti: Pronssilisko ja kultakuoriainen...
Olet varannut kirjan toisesta kirjastosta. Se kuljetetaan siihen kirjastoon, mistä haluat noutaa sen. Kirja on "matkalla", silloin kun sitä kuljetetaan kirjastosta toiseen. Arvioitu matka-aika on juuri tuo kolme päivää, koska kirja ei välttämättä kulje suoraan lähtökirjastosta sinun lähikirjastoosi. Jokaisesta kirjastostahan lähtee liikkeelle lukuisa määrä varauksia eri kirjastoihin eikä niitä kuljeteta yksitellen asiakkaan noutokirjastoon, vaan ne viedään ensin eräänlaiseen lajittelukeskukseen, josta ne sitten jatkavat matkaa. Tähän kuluu kolme päivää.
Jos kirja on matkalla hyvin pitkään eikä tule perille, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja selvittää tilanne. Mahdollisesti on tehtävä uusi varaus. Tässä sinun tapauksessasi on kaikki...
Kyseessä on käännös latinankielisestä sanonnasta "Verba volant, scripta manent" ja sitä on ilmeisesti käyttänyt Rooman senaatissa senaattori Caius Titus.
http://en.wikipedia.org/wiki/Verba_volant,_scripta_manent
En löytänyt tietoa Suomen käytännöistä, mutta esimerkiksi Hong Kongin tautikeskus (Centre for Health Protection) suosittelee tuhkausta: https://www.chp.gov.hk/files/pdf/grp-guideline-hp-ic-precautions_for_handling_and_disposal_of_dead_bodies_en.pdf.
Tiedämme vielä kovin vähän uudesta koronaviruksesta (COVID-19). Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (http://thl.fi/) on asiantuntijataho, joka seuraa ja arvioi koronavirustilannetta.
Kyseessä on Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" kokoelmasta Animalia vuodelta 1987. Runo kuuluu sikermään "Mummografiaa" ja runo alkaa tosiaankin näin: "Kun mummot kuolevat heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...".
Runo löytyy myös muun muassa seuraavista teoksista:
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (1996)
Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (1995 )
Pää tallella : runoja ikääntyville,toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, kuvittanut Virpi Talvitie (2008 )
Lähde:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1308570276&ulang=…
Pykälä uskonrauhan rikkomisesta on sisällytetty jo alkuperäiseen Rikoslakiin vuodelta 1889.
Tämä pykälä on siis säilytetty tähän päivään asti.
10 lukua uskontorikoksista on muutettu ensimmäisen kerran vuonna 1970.
Tähän liittyy HE 51/1970,
Hallituksen esitys eduskunnalle Uskontorikoksia ja kirkollisten järjestysmääräysten rikkomista koskevan lainsäädännön uudistamisesta
https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+51/1970
Tätä HE:tä koskevat asiakirjat löytyvät digitoituina osoitteesta
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documen… , pdf:n sivu 991-
- historiaa ko. kohdasta löytyy mm. hallituksen esityksestä
Nykyisin voimassa olevan rikoslain ko. kohta on säädetty 1998,...
Männynvälin esseeteoksessa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023) liikutaan monenlaisten aiheiden äärellä mm. naiseus, yhteiskuntaluokat, punk, feminismi, pyhä, työläiskirjallisuus.
Männynväli on aiemmin kirjoittanut proosateoksen Kaiken jälkeen (tuolloin vielä nimellä Emilia Kukkala) (Into, 2014). Lisäksi hän on Pontus Purokurun kanssa kirjoittanut journalismin ja vallan suhdetta käsittelevän Luokkavallan vahtikoirat -kirjan (Into, 2016).
Itsekin luin Männynvälin kirjan jokin aika sitten. Esseen lajissa voisit ehkä kokeilla seuraavia:
Kaltainen valmiste / Suvi Auvinen (Kosmos, 2021)
Kauniimpi maailma : kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta / Jani Kaaro (WSOY, 2017)
Anu...
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta...
Välitimme kysymyksen Ilmatieteen laitokselle, Ilmatieteen laitoksen ohjelmistoarkkitehdin Roope Tervon vastaus:
"Koneoppimista käytetään ja tutkitaan sään ennustamisessa monilla eri tavoin. Esimerkiksi osana säämalleja käytetään Markovin piilomalleja (HMM) [1, 2] ja mallidatan jälkikäsittelyssä muun muassa lineaariregressiota (LR) [3]. Esimerkkeinä uudesta tutkimuksesta voidaan mainita muun muassa uudet tilastolliset kausiennusteet [4, 5], ukkosen todennäköisyyden ennustaminen neuroverkoilla [6], myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen ennustaminen [7] ja jäissä kulkevien laivojen nopeuden ennustaminen [8].
Edellä mainittujen, jo julkaistujen tulosten lisäksi, koneoppimisen hyödyntämistä tutkitaan muun muassa...
Luettelo Catherine Cooksonin tuotannosta alkuperäiskielellä löytyy seuraavilta webbisivuilta : http://www.myunicorn.com/bibl1/bibl0118.html
Suomennettu häneltä on (ilmestymisjärjestyksessä) seuraavat teokset:
Tyttö ja kartanonherra
Mallenin suku
Mallenin tyttö
Mallenin paluu
Rautainen julkisivu (julkaistu nimellä Catherine Marchant)
Emily
Hannah
Vanessa
Greenwallin kartanon piikatyttö
Greenwallin kartanon valtiatar
Onnen kulkurit
Tilly Trotter
Tilly Trotterin uusi elämä
Tilly Trotter, nuori leski
Ruoska
Liekehtivät vuodet
Yöperhonen
Pastorin tytär
Mustaa samettia
Jinnyn valinta
Uhkaava salaisuus
Kohtalon liekki
Siivetön lintu
Kohtalon lapset
Rakas poikani
Laitakaupungin lilja
Naisten talo
Maltan enkeli
Haavoittunut neitsyt
Rakkaus on sokea...
