Kirjastoista löytyviä kiireeseen, myöhästelyyn ja ajoissa olemiseen liittyviä kirjoja:
Kuvakirjat:
-Bergström, Gunilla (1 p. 1977): Mikko Mallikas panee töpinäksi
-Birck, Jan (2018): Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus
-Erickson, Karen (1989): Osaan lähteä ajoissa
-Herätys Wilson! (2010)
-Jüngling, Christine (2012): Vähän aikaa vielä!
-Kunnas, Mikko (2005): Jopas sattui, Noksu
-McKee, David (2018): Elmerin kävelyretki
-Teräs, Mila (2015): Hämärinkäinen
-Marlow, Layn (2008): Jo loppui hoppu
-Kalliola, Anne (2006): Veka viilettää
-Morton-Shaw, Christine (2004): Herra Jalon kumma kotimatka
Sadut:
-Erkkilä, Leena (2007): Lentävät satutossut -teoksesta sadut: Kana myöhästyy junasta ja Kukko myöhästyi junasta
-Laulajainen,...
Hei
Helmet-kirjastoissa esineisiin ei voi tehdä varauksia, lainaaminen onnistuu silti. Jos kyseessä oleva esine näkyy hakutoiminnolla, että se olisi kirjastossa hyllyssä, sen voi lainata.
Esineet palautetaan aina samaan kirjastoon, josta ne on lainattu, henkilökunnalle.
Concert Archives -sivustolla on listattuna 724 Neil Diamondin konserttia 1960-luvulta lähtien. Hakemalla sivuston tietokannasta ei löytynyt yhtään konserttia, jossa Neil Diamond olisi esiintynyt Suomessa. Todennäköisesti hän ei siis ole täällä käynyt koskaan esiintymässä.
Lähde:
https://www.concertarchives.org/bands/neil-diamond#faq-section
Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Kyseessä voisi hyvin olla Myyttihovi, viisiosainen lasten fantasiasarja, jonka on kirjoittanut Brandon Mull. Ensimmäinen osa on myös nimeltään Myyttihovi. Kirja vastaa muuten kuvaustasi, mutta kastehelmien tms. sivelyn sijaan lasten oli juotava tietynlaista maitoa nähdäkseen taikaolennot.
Kirja on nimeltään Tiibetiläinen kuolleiden kirja, tekijä Trungpa, Chögyan. Olemme tilanneet kirjaa Jyväskylän pääkirjastoon kaksi kappaletta, jotka eivät aivan vielä ole lainattavissa. Varauksen teokeen voi jo jättää joko paikanpäällä jossain kirjastossa, tai soittamalla pääkirjaston tietopalvelun numeroon 624440.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokanta, josta kirjojen saatavuuden voi tarkistaa, löytyy osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 tai kirjaston etusivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/
Teoksen Tuuli ja pilvet ja männynlatvat (on kirjastoissa)henkilöhakemistossa on mainittu mm. nämä kuuluisat henkilöt, heistä on teoksessa usealla sivulla.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
Kirjassa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita on artikkeli C.S. Lewisistä ja luettelo hänen suomennetuista ja suomentamattomista teoksistaan.
Suomentamattomia mainitaan 39. Suomennettuja on 17. Suomennettut teokset ovat Ransom-trilogia, Narnia-sarja, Paholaisen kirjeopisto, Suuri avioero ja Narnian mietekirja.
Uskonnollisia teoksia ovat Ehyt elämä, Entisen ateistin kristillisiä esseitä, Kärsimyksen ongelma ja Mietteitä psalmeista.
Teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Kaikista kirjailijoista ei tosiaan löydy suomen kielellä tarpeeksi tietoa esitelmää varten. Joan Aikenista ei löydy tietoja suomenkielisistä kirjoista, mutta netissä on sentään jotain.
Wikipediasta löytyy hyvin niukka artikkeli osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joan_Aiken ja suomenkielisillä scifi- ja fantasiakirjallisuussivuilla on myös vähän tietoa osoitteessa:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio… . Muuten Google-haulla (suomenkielisiltä sivuilta) tuli esille lähinnä kirjannimiä.
Teoksessa TYKS - Keskussairaalaliiton aika 1958 - 1990 (1997, s. 133) kerrotaan, että korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka toimi vielä 1950 - 1960 -luvuilla päärakennuksessa sekä "puupoliklinikalla" piharakennuksessa. Teoksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan vanhan rautatieaseman rakennettu kulttuuriympäristö (s. 43) kerrotaan, että puupoliklinikka oli alun perin nimeltään eristyspaviljonki eli isoleeri. Se ei sijainnut aivan Kiinamyllynkadun varressa, vaan hieman sisempänä tontilla. Rakennus purettiin noin vuonna 1976. Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia eristyspaviljongista, ks. linkki.
Perinteinen suomalainen joulupöytä on kuvattu useaan julkaisuun, mm. seuraavista kirjoista löytyy kuva perinteisistä jouluruoistamme:
- Joulun herkut, Valitut palat 1996, ISBN 9515842190
- Tervetuloa joulu, Valio 1981, ISBN 9519572902
Sekä Googlen että Altavistan kuvahausta löytyy lisää kuvia hakusanalla joulupöytä.
Kun elokuvatallenteelle on hankittu lainaus- ja esittämisoikeus, itse esittämisen lisäksi myös esityksen mainostaminen on laillista.
Laki on tosiaan kirjoitettu sillä lailla, että niin lainaus- kuin esittämisoikeuskin on sidottu kirjaston tapauksessa fyysiseen teoskappaleeseen. Käytännössä asialla tuskin on merkitystä, mutta jos se oikeuksilla varustettu on käsillä, aina varminta käyttää juuri sitä.
Heikki Poroila
Punanahka-sarjakuvia (Peaux Rouges) on julkaistu ranskaksi 9 albumia. Suomeksi on käännetty 6 osaa: Ukkosen herrat, Tuulen perilliset, Turman tuojat, Kojoottien kutsu, Koston tie ja Sudenpentu. Ruotsiksi on saatavilla 8 osaa. Osa 7 on Gamjägarna ja osa 8 Frihetens pris. Näitä kaikkia löytää pääkaupunkiseudun kirjastoista. Valitettavasti osaa 9 en löytänyt edes muista Suomen kirjastoista. Voit kääntyä vielä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen p. 310 85433, jos haluat saada viimeisen osan jostain käsiisi.
1810-luvulla The Times oli 12-sivuinen ja kooltaan iso eli perinteisen sanomalehden kaltainen. Tarkkoja mittoja ei löytynyt löytämistäni lähteistä. The Times painettiin höyrykäyttöisellä pyörivällä painokoneella ja painosmäärä oli 5000 kpl vuonna 1815.
Painettuja artikkeleita ja kirjoja aiheesta voi etsiä yleisten ja oppilaitoskirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
www.finna.fi
Tiedelehtien verkkoartikkeleita voi tutkia osoitteessa www.journal.fi
Doria-julkaisuarkistosta voi löytyä myös hyödyllisiä artikkeleita: www.doria.fi
Englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita löytyy https://www.base-search.net/Search/Advanced ja https://core.ac.uk/
Kirjaston tietokannasta voit etsiä kirjoja kyseisestä aiheesta asiasanoilla lapset ja vaatteet. Löytyy esim. Marketta Franckin kirja Waatteen Wietti ja Wiettelys. Se käsittelee sekä aikuisten että lasten pukumuotia eri aikakausina. Samasta osoitteesta eli luokasta 90.21 löytyy kirjasarja People in costume, jossa on jonkin verran kuvia myös lasten vaatetuksesta eri vuosikymmeniltä. Vinkkejä voi saada myös vanhoista lastenvaatteiden valmistusta käsittelevistä kirjoista. Tällaisia kirjoja on esim. Hilkka Kansin laatima kirja Miten puen lapseni vuodelta 1970. Jyväskylän kaupunginkirjasto ei varastoi ollenkaan vanhoja muotilehtiä. Kannattanee ehkä niitä kysyä Jyväskylän yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmasta.
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Kysymykseesi on jo vastattu ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. Kirjoita hakusanaksi Nopola. Suomen nuorisokirjailijoiden matrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml on tietoa näistä kahdesta kirjailijasta. Myös kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivuilta http://www.tammi.net/ löytyy henkilötietoja ja kirjaluetteloita. Kirjoita hakuriville Nopola. Kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1 (1996) ja 2 (1999) ja Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä (1996)kerrotaan heidän tuotannostaan. ALEKSI-tietokannasta löytyy kirjailijahaastatteluja ja kirja-arvosteluja:
Kärki, Riitta: Sisarusten paluu lapsuuden hurjiin unelmiin. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittama...