Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottina Erna Tauron säveltämä Helsingfors-Helsinki. Nuotissa ovat sanat ruotsiksi ja suomeksi, melodia sekä kitaran soinnut. Vastausta kirjoitettaessa nuotti oli saatavana Pasilan, Rikhardinkadun sekä Töölön kirjastoissa. Saatavuustilanteen voi tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi/.
Suomenkielistä kirjallisuutta ei löydy, mutta seuraavat lehtiartikkelit löytyvät:
Soundgardenista Audioslaveen, Seattlesta Pariisiin: "musiikki ei ole koskaan tuntunut työltä" / Petri Silas
Soundi 2006:9, s. 58-62
Menneisyyden vangit / Tomi Palsa
Rumba 2006:17, s.32-33
Rage Against The Machine on haudattu, Soundgardenia ei enää ole, tulevaisuus kuuluu Audioslavelle! / Esa Koivio
Soundi 2003:2, s. 18-20
Raivon puutarhassa / Semira Ben-Amor
Rumba 2002:23, s. 19
Lehdet löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Nimellä "Löytynyt ei tillikkaa" nuottia en löytänyt, mutta tällä alun perin irlantilaisella kansanlaululla on lukuisia muitakin nimiä, joista osalla nuottejakin löytyy. "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 18, laulu löytyy nimellä "Kai viskiruukun saan" ja "Whiskey in the jar". Tällä englanninkielisellä nimellä löytyy runsaasti muitakin nuotteja. Nuotista "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) laulu löytyy nimellä "Gilgarra-vuoret" tai "Gilgarra mountain". Näissä nuoteissa ei ole Pertti Reposen sanoitusta, vaan sen joudut kirjoittamaan äänitettä kuuntelemalla. Tämä sanoitus alkaa: "Kun kissaasi ristit".
En oikein ymmärrä, minne Helsingin kaupunki on halunnut sinut neuvoa. Nähdäkseni haluat tarjota ajatusta jonkinlaisesta idean kehittämisestä? Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta voi kysyä kirjaston henkiökunnalta ja meillä on luonnollisesti vaitiolovelvollisuus. Tietoa kaikenlaisista eri aiheista löytyy Makupalat.fi:stä. Mutta, jos ajatuksesi on perustaa jonkinlainen paja, jossa voisi keskustella ja kysellä ideoista sekä tarjota niitä, voisit ehkä tarjota ajatusta Munstadiin, http://munstadi.fi/info/tietoa-nuorisopalveluista/ tai keskustakirjasto Oodiin, https://www.oodihelsinki.fi/.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa turkinkielistä Raamattua ei ole. Pääkaupunkiseudulla turkibkielisen Raamatun voi lainata Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta.
https://finna.fi/Record/helka.998192243506253
https://finna.fi/Record/helka.9921183633506253
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Ihmisen uloshengitysilmaa voidaan tutkia erilaisilla menetelmillä. Tämä tutkielma kuvailee joitain tutkimusmenetelmiä. Se ja Wikipedia kertovat, että yleensä uloshengitysilmassa on hiilidioksidia 4 - 5 prosenttia. Muuten se koostuu pääasiassa typestä, hapesta ja vesihöyrystä. Lisäksi ilmassa on pieniä jäämiä joko kehon sisäisistä tai ulkoisista yhdisteistä. Sisäisiä ovat esimerkiksi suoliston toiminnasta syntyvä vety ja hiilimonoksidi, jota syntyy hemimolekyylin hajottamisesta pernassa. Ulkoisia ovat esimerkiksi ilman argon ja erilaiset ruoasta tai juomasta suuonteloon jääneet yhdisteet. Erilaiset jäämät voivat paljastaa elimistön epänormaalin toiminnan tai kertoa ihmisen altistumisesta erilaisille yhdisteille.
Voisikohan kyseessä olla Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan Tarujen kirja : kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa (Otava, 2007)? Sen esittelyteksti kertoo näin: "Miksi tuhansia vuosia vanhat myytit koskettavat meitä? Siksi, että ne vastaavat suuriin kysymyksiin maailman ja ihmisen alkuperästä ja luonteesta. Mutta myös siksi, että ne puhuvat meille hyvien tarinoiden kautta, tunteiden ja mielikuvituksen kielellä.
Tarujen kirjaan on koottu maailman eri kulttuurien kiehtovimmat myytit ja tarinat vetoavasti kerrottuna, upean kuvituksen siivittäminä. Temaattisesti järjestettyjen tarujen sankareina on niin antiikin jumalia ja Kalevalan henkilöitä kuin harvinaisempia tuttavuuksia Oseaniasta ja Japanista.
Kunnon melodraaman nimissä hyvä Osiris...
Valitettavasti en löytänyt vahvistusta tällaiselle yhteydelle. Aladin-sukunimeä löytyy myös Suomesta, DVV sukunimihaku, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Aladin, Tuomas Salste https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/aladin.html. Suomalaisista nimikirjoista sitä ei kuitenkaan löytynyt.Venäläisistä sukunimistä löytyy kirjallisuutta, ehkä niistä löytyisi selitys, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Rousseaun teoksen nimi on Du contrat social ou principes du droit politique. Suomennoksen nimi on tarkka käännös : Yhteiskuntasopimuksesta eli
Valtio-oikeuden johtavat aatteet.
Hehkulampun valontuotto perustuu hapettomassa tilassa olevan hehkulangan kuumentamiseen sähkövirralla niin korkeaan lämpötilaan, että lanka alkaa säteillä valoa. Volframi on sopivin hehkulangan materiaali. Hehkulanka on kierretty kierukan muotoon kokonaispituuden lyhentämiseksi ja lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Hehkulangan suunnittelulla voidaan määritellä lampun toimintaparametrit. Tarvittava langan pituus riippuu ensisijaisesti käyttöjännitteestä ja sen halkaisija määräytyy langan läpi kulkevasta virrasta. Lanka halutaan yleensä tehdä mahdollisimman lyhyeksi lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Kaksoiskierukan muodolla voidaan lyhentää esimerkiksi 40 W lampun hehkulanka 50 millimetristä 25 millimetriin ja nostaa hehkulangan valotehokkuutta...
Hei!
Maanmittauslaitoksen sivuilla löytyy palvelu http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/. Sieltä voi valita millaisen kartan ja miltä alueelta haluaa ja miltä ajalta. Näytti pikaisen kokeilun perusteella olevan helppokäyttöinen palvelu.
Englanninkielisen romaaniversion epigrafi on peräisin Platonin Valtion seitsemännestä kirjasta:
"Anyone who has common sense will remember that the bewilderments of the eye are of two kinds, and arise from two causes, either from coming out of the light or from going into the light, which is true of the mind's eye, quite as much as of the bodily eye."
https://en.wikipedia.org/wiki/Flowers_for_Algernon#Novel
Mikäli olet lapsesi kortin vastuuhenkilö ja lapsen tietoihin on liitetty sähköpostiosoitteesi, voit pyytää alla olevasta linkistä uuden pin-koodin sähköpostiisi. Jos sähköpostiosoitetta ei ole lapsen tiedoissa, saatte uuden pin-koodin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilötodistus mukaan.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tiedustelin asiaa Digitalta, ja sain seuraavan vastauksen:Espoon tv- ja radiotornin valaistus koostuu lentoestevaloista, jotka täyttävät ilmailun turvallisuusmääräykset. Ne varoittavat lentäjiä tornin sijainnista, erityisesti huonossa näkyvyydessä. Samankaltaiset valot löytyvät myös Eiffel-tornista, mutta myös niiden pääasiallinen tarkoitus on turvallisuus.
Entisessä Perniön kunnassa sijaitsevan Näse gårdin suomenkielinen nimi on Latokartano. Lähteet:Uppslagsverket Finland -tietokanta, https://www.uppslagsverket.fi/sv/view-170045-Naese