Elokuva saattaisi olla Poikien pesula (My Beautiful Laundrette) ohjaus Stephen Frears, 1985. Suomen teatteriensi-ilta 04.09.1987 Nordia.
Ks.
http://akas.imdb.com/title/tt0091578/?ref_=fn_al_tt_1
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/104413
http://terokankaanpera.fi/elokuva-arviot/495-poikien-pesula-stephen-fre…
Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on...
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291)
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
Kenraalikuvernööri Adlerbergista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Ahrenberg, Jac: Människor som jag känt, kirjassa kerrotaan
Pekkarinen, Anja, Kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg ja suomalaiskansalliset pyrkimykset vuosina 1866-1881 Helsinki : Helsingin yliopisto , 1967
Schweitzer, Robert, The rise and fall of the Russo-Finnish consensus : the history of the "Second" Committee on Finnish Affairs in St. Petersburg (1857-1891). Helsinki : Commission on the History of Central Administration in Finland : Edita , 1996. Sarja: (Hallintohistoriallisia tutkimuksia ; 23). Ensimmäistä löytyy yleisistä kirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi , kahta jälkimmäistä Kansalliskirjastosta, http://www.kansalliskirjasto.fi .
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä...
Kysyin kirjaston lasten- ja nuortenosastolta ja sieltä sanottiin, että Salatut elämät- kirjoja on kirjastossamme riittävästi eli niitä ei tarvita. Jos haluat, voit laittaa listan muista kirjoista lastenosaston johtajan sähköpostiin osoitteeseen minna.rinta-valkama@vaasa.fi.
Kyllä löytyy.
Kauppalehti on mikrofilmeinä luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjastossa vuodesta 1980 lähtien (katso http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin?/Xkauppalehti&searchscope=2&l=&… ).
Myös Hesari löytyy mikrofilmeinä.
Tervetuloa Pasilan kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Kullervo Linna ja Humppaveikot -nuottivihkoja on kolme, ykkösosaa on monessa kirjastossa mm. Jämsässä, joka kuuluu Keski-kirjastoihin eli saat nuotin Saarijärven kirjastoon tilaamalla (mikäli se on lähin käyttämäsi kirjasto).
Topi ja toivottamat -yhtyeen nuotteja löytyy jonkin verran nuottivihoista, joihin on koottu humppaa. Finna.fi:n hakutuloksesta näet, missä kirjastoissa nuotteja on, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=topi+ja+toivottomat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Niistä tosin valitettavan monessa ei ole enää saatavuustietoja lainkaan eli niitä ei siis ilmeisesti enää ole ja osassa on käyttö vain lukusalissa.
Humppaveikoilta löytyy myös...
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy sekä vanhojen lehtien fyysisiä vuosikertoja että mikrofilmattuja sanomalehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen. Ristikankareen ja Räisäsen varsin hyvin tunnetuista katoamistapauksista on varmasti löydettävissä lukuisia artikkeleita.
Pasilan kirjasto. Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet.
Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU…
Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys.
Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
En valitettavasti löytänyt tietoa pelin suomeksi dubatusta versiosta. Löysin yhden suomalaisen arvostelun pelistä vuodelta 1991, mutta peliin viitataan arvostelussa ainoastaan "Spellboundina". (Linden, T., Nirvi, N., & Alho, S. (1991). Pc-pelit: 1991. Erikoislehdet, s. 85.)Muistaisikohan kukaan pelejä 1990-luvulla harrastaneista lukijoistamme kyseisen pelin suomenkielistä versiota?
Hei!
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavat teokset: Anahulu - the anthropology of history in the kingdom of Hawaii 1, Historical ethnography sekä toinen osa, Anahulu - the anthropology of history in the kingdom of Hawaii 2, The archaeology of history. Tekijänä näissä on Patrick V. Kirch ja Marshall Sahlins, teokset ovat vuodelta 1992.
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta saa hakusanoilla Havaijin kieli useita hakutuloksia, esim. cd-rom Opi havaijia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille ja myös Helmet-kirjastoista löytyy havaiji-suomi-havaiji -sanasto (Pasilan, Hakunilan ja Sellon kirjastoista).
Teija Niemestä löytyy tietoa mm. teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Ismo Loivamaa (1995) sekä artikkeleista Rocktähtirock (Lapsen maailma 1991, Kirja-arv., nro 2, sivu 38) ja Pulu Arnold ja juksautuspulveri (Lastentarha 1990, Kirja-arv., nro 13, sivu 22).
Kyllähän niitä löytyy kirjastoista useita. Keräsin tähän vähän listaa uusimmista aihetta käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Kymenlaakson kirjastoista. Tietenkin myös kaukolainaaminen on mahdollista, jos tarvitset jotain tarkempaa tutkimusta aiheesta.
Sanaiset kansiot : suomen kielen vaietut vaiheet / Eloranta, Ville.
Kielen vuosituhannet : suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen / Lehtinen, Tapani.
Suomalaisten juuret / Kalevi Wiik.
Suomen kielen historia. 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa / Häkkinen, Kaisa.
Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen.
Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen / Kotilainen, Lari.
Ruotsin Itämaa :...
Osoite on Salzberger Vorstadt 15 (aikaisemmin Salzberger Vorstadt 219). Kolmikerroksinen kellertävä talo on ilmeisesti asuinkäytössä. Ainakaan se ei ole mikään museo, eikä sitä ole merkitty millään muistolaatalla. Talon edustalle, kadulle on kuitenkin pystytetty fasismin uhrien muistokivi.
Kuvia Braunau am innistä ja Hitlerin syntymätalosta: http://www.scrapbookpages.com/BraunauAmInn/index.html
ja kaupungin kotisivut: http://www.braunau.at/