Kaarina on Katariinan ja Katarinan vanha muunnos, joka yleistyi 1920-luvulla ja oli hyvin suosittu 1940- ja 1950-luvuilla. - Katariina on peräisin kreikan Alkatherinee-sanasta, joka merkitsee alati puhdasta (katharós = puhdas, siveä). Latinankielinen muoto oli aluksi Katerina tai Katharina. Monilla kristikunnan pyhimyksillä on ollut tämä nimi. Katarina on almanakassa ensi kerran vuonna 1859 - Katariina esiintyy siellä vasta vuonna 1950. - Kaarinan vanhempi nimiasu Carina, Caarina esiintyy jo 1600-luvun kalentereissa.
Mainitut nimet ovat kristikunnan suosituimpia naistennimiä. Kaarinan kirkosta Turun lähistöllä periytyy myös vastaava paikannimi.
Lähteitä: Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen, Suuri etunimikirja, Vilkuna, Etunimet
rivinteeraus = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus. Katso reveteeraus.
reveteeraus eli rivinteeraus [ruots. revetering] = kellarin ulkoseiniin tiilistä tehty sisämuuraus, verhomuuraus.
reveteerata, rivinteerata = peittää, verhota.
Lähteenä Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista / Erkki Helamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2004. - Lähdeteos antaa myös esimerkkilauseet sanojen käytöstä. - Mainittakoon, että esimerkiksi Nykysuomen sanakirja ei tunne näitä sanoja.
Alla olevien nimikirjojen mukaan Julius on vanha roomalainen sukunimi. Nimi tarkoittaa maitopartaista nuorukaista. Sen pohjana on ollut myös Jupiter-jumalan nimi. Julius-nimi on ollut Suomen almanakassa jo 1700-luvulla ja uudelleen vuodesta 1952. Julius-suvun tunnetuin edustaja on Gaius Julius Caesar, jonka mukaan on useissa kielissä nimetty heinäkuu.
Lähteet:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki : Gummerus, 2007.
Lempiäinen, Pertti. Suuri etunimikirja. Porvoo : Wsoy, 1999.
"mediakortti. Yleensä yhden sivun esite, jossa on lehden ilmoitusten ja aineiston jättöaikataulut, ilmoitusten hinnat ja yhteystiedot. Mediakortti on tarkoitettu mainostajille, mainostoimistoille ym. ilmoituksia tuottaville yhteistyökumppaneille."
Määritelmä löytyi sivulta http://www.helsinki.fi/~arovasal/Tiedelehti/Termeja.html
Matti Alanko (1889-1963) oli hämeenlinnalainen kunnallisneuvos ja Oy Hämeen Kansan kirjapainon toimitusjohtaja. Hänet valittiin sosiaalidemokraattien edustajana Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon vuonna 1921 ja hän oli valtuustossa 37 vuotta, vuoden 1958 loppuun. Alanko oli valtuuston varapuheenjohtajana 1940-luvulla ja puheenjohtajana 1950-luvulla. Vuonna 1958 hänet valittiin vt. kaupunginjohtajaksi pariksi vuodeksi. Noina vuosina tehtiin Hämeenlinnassa keskustelua herättänyt päätös rakentaa moottoritie kulkemaan kaupungin halki aivan keskustan tuntumaan. Matti Alanko oli hyvin aktiivinen hämeenlinnalainen ja toimi monin tavoin yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamiseksi. Hän oli mukana monessa: kaupungin lautakunnissa,...
Lompolo tarkoittaa Pohjois-Suomessa joen laajentumaa, pientä järveä, jonka läpi joki juoksee tai jonka kapea salmi yhdistää suurempaan järveen.
Lähde: Nykysuomen sanakirja. WS 1973
Kirjoja löytyy sekä lasten tietokirjoista että kuvakirjoista. Monet tietokirjat käsittelevät vauvan odotusta biologiselta kannalta eli miten ihminen saa alkunsa ja miten vauva kasvaa äidin mahassa ja syntyy. Kuvakirjoista mm. Thomas Svensson: Vallaton vauva valtaa vatsan ja Vallaton vauva tulee kotiin sopivat hyvin pienimmille lukijoille. Niissä on myös avattavia kurkistusluukkuja. Muita pienillekin sopivia tietokirjoja voi löytää esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaluettelosta Seksuaalikasvatuskirjoja, http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/murrosik.htm , osio Lapsille: Mistä vauvat tulevat?
Sisarusten saamista lapsen kannalta käsitellään monissa kuvakirjoissa. Etenkin mustasukkaisuus omista vanhemmista on paljon käsitelty...
Tiedot Suomen Pankin johtokunnan jäsenistä (mukaan lukien pääjohtajat) löytyvät Suomen Pankin vuosikertomuksista, jotka löytyvät mm. Suomen Pankin kirjastosta.
Tässä myös luettelo pääjohtajista (johtokunnan puheenjohtajista) vuodesta 1812 alkaen:
Claes Johan Sacklén 1812 — 1816
Carl Johan Idman 1817 — 1820
Otto Herman Lode 1820 — 1827
Johan Gustaf Winter 1827 — 1840 1840 — 1841
Carl Wilhelm Trapp 8.7.1841 — 2.2.1853
Axel Ludvig Bom 1853 — 1856
Alex Federley 1853 — 1854
Robert Trapp 1854 — 1856
Frans Ivar Edelheim 7.5.1856 — 29.4.1858
Wilhelm Blidberg 29.4.1858 — 5.10.1861
Carl Isak Björkman 8.1.1862 — 30.6.1866
Victor v. Haartman 28.11.1866 — 1.10.1870
August Florin 20.10.1870 — 30.6.1875
Gustaf Samuel von Troil 17.12.1875 — 12.1.1884...
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Helsinki, 1962) mukaan sana raja pohjautuu venäjän sanaan kraj, jonka merkitys on syrjä, reuna, ääri, laita, parras, raja,loppu, rajamaa, seutu, piiri, metsä. Ukrainan kielessä sana tarkoittaa reunaa ja rantaa, muinaisbulgariassa myös rannikkoa. Sanan jälkiosa pyykki puolestaan tulee sanasta pyk, joka tarkoittaa nykyruotsin murteissa pientä kasaa, kuhilasta, pientä sysimiilua; sana puk, puke taas tarkoittaa pienen sysimiilun lisäksi myös kyhmyä ja kuhmua. Nykynorjan murteellinen sana pjuka tarkoittaa mm. heinärukoa. Kyseessä on siis teräväkärkinen tai pyramidin muotoinen esine. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu pyykki -sanan etymologiaa koskevaan kysymykseen http://www2.kirjastot.fi/...
Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html....
Inka on lyhentymä Inkeristä, joka puolestaan on suomalainen muoto Ingridistä ja sen rinnakkaismuodosta Ingeristä. Ingrid on muinaisskandinaavista alkuperää oleva nimi, joka on muodostunut Ing-jumalan nimestä ja sanasta frid (rauha, kauneus). Inka-nimen kantamuotona voidaan pitää myös Ingaa, mutta sekin on peräisin Ing-jumalasta.
Tatu on lyhentymä Tanelista, joka on Daniel-nimen suomalainen muoto, ja Taavista, joka on David-nimen kotimainen versio. Daniel ja David ovat hepreaa. Daniel merkitsee "Jumala on tuomarini" ja David "suuresti rakastettu". Molemmat ovat Raamatun keskeisiä nimiä.
(Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Vanhan sananlaskun mukaan "nomen est omen" eli "nimi on enne". Eri aikoina ja eri kulttuureissa...
Wikipedian mukaan kappalemittana kirja tarkoittaa 25 arkkia paperia. Kielitoimiston sanakirja määrittelee käsitteen myös mittana: kirja - paperimäärän mittana 25 arkkia. Edelleen Kielitoimisto määrittelee kirjan (paksuhkoksi) nidokseksi paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia.
Kirjan määrittely voi olla moninaista. Kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimikooksi on usein määritelty 48 sivua. Unescon määritelmä kirjalle (erotuksena sarjajulkaisuista) on: vähintään 48-sivuinen monografia.
Merkkien määrästä ei löytynyt tietoa. Todettakoon, että esimerkiksi lasten kuvakirjoissa ja runokirjoissa merkkien määrä näyttää olevan vähäinenkin.
Lähteet:
Kirjallisuuden sanakirja / Yrjö Hosiaisluoma
Kirja 2010 : kirja-alan...
Reformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen saksalaisen Martti Lutherin (1483-1546) opetuksista. Vuonna 1517 Martti Luther naulasi väitetysti Wittenbergin linnankirkon oveen kuuluisat 95 teesiään, joissa hän kritisoi paavin oppeja sekä katolisen kirkon anekauppaa. Lutherin ajatukset levisivät nopeasti Euroopan oppineiden keskuudessa samoihin aikoihin yleistyneen kirjapainotaidon avulla. Vuonna 1518 Luther julistettiin harhaoppiseksi, ja vuonna 1521 paavi Leo X ekskommunikoi hänet. Luther joutui ekskommunikaation jälkeen piileskelemään, mutta hänen kannattajansa pyrkivät kuitenkin aktiivisesti jatkamaan reformaatiota. Aluksi reformaatio ja sen uudet opit olivat lähinnä yksittäisten kaupunkien, kaupunkilaisten ja muutamien...
Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata.
Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan...
Juice Leskinen vapautettiin armeijasta mielenterveydellisistä syistä. Antti Heikkinen kirjoittaa Juice-elämäkerrassaan Risainen elämä asiasta näin: "-- 1974 oli pakko marssia mielenterveystoimistoon hakemaan armeijastavapauttamispapereita. Masennus ei johtunut Juicen mukaan vääristä elämäntavoista -- mutta maailman ahdistavuus teki pahaa." Kirjassa (s. 191) on kuva Leskisen 16. joulukuuta 1974 päivätystä kutsuntatodistuksesta, jonka mukaan hänet on "lääkärintarkastusohjesäännön 300.99 nojalla vapautettu palvelemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana ja siirretty nostoväen II luokkaan". Tuohon aikaan käytössä olleen tautiluokituksen mukaan numerotunnus 300.99 merkitsi "luonteen sairaalloisuutta" (persona pathologica).
Toimittajan tehtävä kirjassa on yleensä erilainen kuin kirjoittajan, vaikka on toki mahdollista, että myös toimittaja kirjoittaa jotakin kirjaan. Toimittajan täsmällinen tehtävä vaihtelee varmasti tapauskohtaisesti. Tieteellisissä teoksissa toimittajalta vaaditaan erilaisia asioita kuin vaikkapa kaunokirjallisen novellikokoelman toimittajalta. Tämä selostus pohjautuu omaan kokemukseeni asiasta sekä alla oleviin lähteisiin.
Joskus toimittaja saattaa olla se, jolta koko kirjan julkaisemisen idea lähtee liikkeelle. Ja toisinaan toimittaja saattaa vaikka itse kustantaakin kirjan. Toisaalta usein kirjan aihe on jo enemmän tai vähemmän valmiina, ja toimittajaksi pyydetään jotakuta, jolla on tietoa ja osaamista kirjan aiheesta. Toimittajia...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla säilytetään Turun Sanomia vuoden ja kuluvan kuukauden ajan irtonumeroina ja sidottuna kolme vuotta. Mikrofilminä meiltä löytyvät kaikki ilmestyneet Turun Sanomat. Uutistorilla on paikanpäällä 17.1.1977- lähtien, näitä vanhemmat lehdet ovat saatavilla varastostamme. Voit tarkemmin tiedustella lehdistä ja mikrofilmeistä uutistorin palvelupisteen numerosta 02-2620621.
Lienee kysymys laulusta Sieniset
Tääll' on herra Sieninen tuolta vaaran takaa.
Vast' on vieras eilinen hattuherra vakaa.
Hattu kellan kirjava, hälle sangen sopiva.
Niin hän herra Sieninen sieltä vaaran takaa.
Tääll' on rouva Sieninen keltahamosessaan.
Hän on pyöree, pikkuinen, päivä katsehessaan.
Aina häärii kiireissään, tuskin lepää yölläkään.
Sievä rouva Sieninen keltahamosessaan.
Tääll' on lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Sienimyssyt keltaiset kullakin on omat.
Onnellisna huorivät, leikeissänsä pyörivät
nämä lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Siitä sukat pakkaseen äiti kutoo, antaa.
Isä hakkaa halkoja, äiti poimii marjoja.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Pöllömuorin koulua...
