I- ja P-junien kohdalla junien kirjaintunnukset eivät juonna mistään erityisestä paikasta tai muustakaan konkreettisesta asiasta, vaan ne ovat yksinkertaisesti keksittyjä kirjainlyhenteitä. I- ja P-kirjaimiin päädyttiin ilmeisesti siksi, että ne eivät olleet päätösajankohtana käytössä millään muulla linjalla.
Ihan kaikista kirjastoista et saa millään yhdellä haulla tietoa. Joitakin hakua helpottavia kanavia kuitenkin on:
Kaikkien maakuntakirjastojen (maakuntien keskuskirjastojen) yhteishaku löytyy osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla on myös yhteishaku (tähän kuuluu muitakin kuin yleisiä kirjastoja) osoitteessa:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/pkseutu.htm
Kaikkien yleisten kirjastojen tietokantoja ei internetissä vielä ole, mutta ne jotka ovat löytyvät koottuna sivuille:
http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp
Näissäkin on ns. kirjastokimppoja eli yhdellä haulla saa useamman eri kirjaston aineistotiedot.
Tuossa on Microsoftin oma ohje, millä laitteen voi poistaa laiteluettelosta: https://support.microsoft.com/fi-fi/help/4026440/microsoft-account-manage-your-devices
Tarvittaessa sitten suora yhteys pankkiin, että antavat uudet tunnukset.
Taiteen Keskustoimikunnan alainen kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjille. Lisätietoa osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrames&strlang…
Kysymyksesi oli hiukan vajaa tiedoista, Huuskosia on monta. Oletan, että tarkoittanet Taisto Huuskosen kirjaa "Laps´Suomen", joka löytyy
esim. Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan varastosta. Jos et tarkoittanut tätä Huuskosta, niin otapa uudelleen yhteyttä.
Oulun ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sivuille on koottu linkkejä luonnonvara-alan artikkelitietokantoihin ja palveluihin. Osa aineistoista on vapaasti käytettävissä ja osa vain koulun omassa verkossa:
http://libguides.oamk.fi/c.php?g=12058&p=456120
http://libguides.savonia.fi/c.php?g=416161&p=2836119
Hei! Voisit etsiä sinulle sopivaa teosta esim. Kirjasammon listasta Vieraita kulttuureja. Se on laadittu ajatellen nimenomaan lukiolaisia. Tässä linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6034 Lukuiloa!
Suomen historia -lehden vuosikertoja 2015 ja 2016 löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista. Mikäli oman lähikirjastosi kokoelmissa ei ole Suomen historia -lehtiä, voit tilata niitä kaukolainaksi. Kaukolainat tilataan oman lähikirjaston kautta. Kirjasto perii kaukolainoista oman hinnastonsa mukaisen maksun.
Suomen historia -lehti, Finna.fi: (Kaikki osumat:suomen historia) | Hakutulokset | Finna.fi
Voisiko kysymäsi kirja olla tämä? Kaikki yksityiskohdat eivät täsmää, mutta perusvire on toivomasi.TEKIJÄ Trojepolski, Gavriil, kirjoittajaTEOS Bim Mustakorva / Gavriil Trojepolski ; [ven. alkuteoksesta.. suom. Lidia Iranto]PAINOS 2. painos 1978Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1977ULKOASU 251, [1] sivua ; 20 cm
Talvipuutarhan edustalla sijaitsevan Ruusutarhan muuripuutarhasta en onnistunut löytämään aineistoa, ainakaan näillä hakusanoilla. Talvipuutarha (kasvihuone) on osa Kaupunginpuutarhaa, johon kuuluvat myös etupihan Ruusutarha ja takapihan kasvien tuotantoalue.Talvipuutarhan edessä oleva, geometristä puutarhatyyliä edustava Ruusutarha on kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelema ja se rakennettiin vuonna 1924. Samaan suunnitelmakokonaisuuteen kuuluvat myös harmaakiviset tukimuurit Talvipuutarhan edessä sekä Ruusutarhaa molemmilta reunoilta rajaavat muotoon leikatut lehmusrivit.Etsiskelinkin lähteitä Kaupunginpuutarhan Ruusutarhasta, sillä se kenties osuisi lähimmäksi muuripuutarhaa, josta olet kiinnostunut.Valitettavasti saalis...
Kyseessä saattaisi olla Reetta Ronnin vuonna 2024 ilmestynyt esikoisteos Tuoksut vanamon ja varjot veen.Helmetissä on teoksesta lyhyt kuvailu:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2585702?sid=5293596369Mikäli tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos, niin jatkan etsimistä.
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun augustinolaismunkki Miroon, joka kuoli 1161 ja jonka muistopäivää vietetään 12.syyskuuta.
Pentti Lempiäisen uudempi teos Suuri etunimikirja (1997) antaa nimestä Miro seuraavat tiedot: "Katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli (k....
Eduskunnan kirjastossa on laadittu taulukko kansanedustajien vaihtuvuudesta vuosina 1962-2023. Taulukko lähetetään sähköpostilla erillisenä liitteenä. Eduskunnan tilastosivuilla löytyy edustajien kokemus vaalikausissa, jonka avulla voi nähdä paljonko vaihtuvuutta esiintyy eli paljonko ensimmäisen kauden edustajia vaalikausittain on.https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/tilastot/kansanedustajat/kaikki-vaalikaudet/Sivut/vaalikaudet-1907-.aspx#kokemus Tilastokeskuksen sivulla aihetta myös käsitelty.https://stat.fi/julkaisu/cl8mvkksf10w10cvzsrw7172g
Viive johtuu kunnan tavoista hoitaa internetsivuja. Uutuusluettteloaineisto on toimitettu marras- joulukuulta internetsivujen ylläpitäjille. Valitettavasti kirjaston henkilökunnalla ei ole oikeuttaa päivittää itse internetsivuja.
terveisin
Carola Sundström
Schlieffen, Alfred von (1833-1913), saksalainen sotamarsalkka (1911), kreivi. Yleisesikunnan päällikkö 1891-1905. Hän kehitti edelleen Helmuth von Moltken sotasuunnitelmia ja piti parhaana vaihtoehtona kaksipuolista saarrostusta vihollisen tuhoamiseksi. Useamman rintaman sodan varalta S. suunnitteli Saksan päävoimien keskittämistä länteen ja siellä voimakkaan painopisteen muodostamista pohjoissiivelle, jolloin Ranskan vasemman siiven joukot saarrettaisiin ja työnnettäisiin Sveitsin rajaa vasten. Hän edellytti, että tämän murskaavan iskun jälkeen Ranska olisi valmis antautumaan muutamassa viikossa
Itärintamalla tulisi aluksi ryhmittyä pienemmin voimin strategiseen puolustukseen. Kun Ranska olisi antautunut, voimat käännettäisiin Venäjää...
Google kirjat -sivujen kautta löytyy viittauksia kumpaankiin englanninnokseen. Siitä, mistä teoksesta lainaus on, ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Suomennosta ei sitä kautta löytynyt. Tosinhan Google kirjat hakee etsittäviä sanoja, ja jos ei onnistu käyttämään oikeita, ei oikeaa kirjankohtaakaan löydä. Kaikkien suomennosten läpikäyminen lause lauseelta taas olisi varsin aikaavievä työ.
Google kirjat löytyy täältä:
http://books.google.com/books
Etsimäsi artikkeli oli Hämeen Sanomissa 19.5.2012, sivulta 22. Sen on kirjoittanut Osmo Pekonen. Pälkäneen kirjastossa ei toukokuun lehtiä enää ole. Lähimmät lehteä säilyttävät kirjastot ovat Tampereen ja Hämeenlinnan kirjastot. Voit myös pyytää artikkelin kaukolainaksi omasta lähikirjastostasi.