Tässä kaksi hyväksi havaittua suomenkielistä kalligrafiaa käsittelevää kirjaa
Heiskanen, Topi; Kalligrafia : historiallisia kirjainmalleja ja työmenetelmiä / Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Helsinki : WSOY, 2001. ISBN: 951-0-25799-0
Airas, Annukka; Kalligrafia : tekstausopas / Annukka Airas, Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Porvoo : WSOY, 1996. ISBN:951-0-21236-9
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi. Ne kirjastot, joissa kirjaa on saatavana, saat esille klikkaamalla kirjan nimeä.
Lisää teoksia löydät, kun valitset etusivulta vaihtoehdon sanahaku ja kirjoitat laatikkoon kalligrafia ja rajaat alasvetovalikosta kieleksi suomi.
Katso myös
Suomen Kalligrafiayhdistys
http://www.kalligrafia.org/
http://www....
Viime aikoina on julkaistu varsin paljon eri aiheisia latinan kielen sitaatti- ja fraasikokoelmia.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
niitä löytyy asettamalla asiasanaksi latinan kieli ja joko fraasit, sitaatit tai ilmaukset toiseksi asiasanaksi.
Näin löysin esim. Arto Kivimäen Carpe diem! ja Vive Hodie kirjat.
Kirjastonhoitajan ammattitaito ei riitä vastaaman lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähteiden mukaan kantasoluja voi kerätä kahdella tavalla: verenkierrosta ja luuytimestä. Luuydinsiirto siis kuuluu kantasoluhoitoihin. Leukemiapotilaalle tehtävistä hoidoista kannattaa kysyä veritautien erikoislääkäriltä eli hematologilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla olevien lähteiden kautta.
Lähteet ja lisätietoja:
Leukemia (verisyöpä) - Terveyskirjasto
Kantasoluhoidot | Kantasoluportaali | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kantasolusiirrot - soluterapia murroksessa (duodecimlehti.fi)
Kantasoluja voi luovuttaa kahdella eri tavalla - Veripalvelu
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Valitettavasti ei vielä voi. Lainat voi uusia joko paikan päällä kirjastossa, tai maksullisesta puhelinuusintanumerosta 0600-060504 (5.80 mk min + pvm), mikäli kirjat eivät vielä ole myöhässä. Numerossa päivystetään Ma-Pe 12-18.
Internetistä löytyy mm. kuvia kuuluisasta amerikkalaisesta salakapakasta (esim. google-haku ja hakusana: speakeasy prohibition; kts. Speakeasy & Prohibition Photos). Myös tietoa ajan musiikista löytyy internetistä (hakusana: prohibition music).
Helmet-haulla löytyi cd-levy, jossa on Yhdysvaltain kieltolain aikaista musiikkia: The music of prohibition (Sony Entertainment, 1997).
1900-luvun muodista on useita teoksia kirjastojen kokoelmissa. Erityisesti 30- ja 40-lukujen muodista on julkaistu seur. kirjat: Peacock, John: Fashion sourcebooks, The 1930s ja Fashion sourcebooks, The 1940s. Myös ajan laukuista, hatuista, kengistä löytyy kirjoja (valitse Helmet-aineistohausta sanahaku ja käytä hakusanoina: pukeutuminen jalkineet; pukeutuminen...
Vaikea kysymys.
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Kajaanista löytyy esim.
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani: Se mitä kaikki haluavat. Parnasso 5/1984, s. 290-297.
Tämä essee sisältyy myös teokseen
Syrjä, Juhani: Aurinkovuoren pirut: esseitä. Gummerus 1988.
(löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta).
Syrjä pohtii mm. syytä siihen "..miksi Goldingin palkitsemiseen on suhtauduttu ikään kuin se olisi ollut Ruotsín Akatemialta pienoinen työtapaturma."
Uusin Goldinginsta julkaistu elämäkerta on
John Carey: William Golding: The Man Who Wrote Lord of Flies, 2009
Kirja löytyy...
Verkossakin julkaistu Iso suomen kielioppi (SKS, 2004) sanoo suomen kielen infinitiiveistä näin: ”Infinitiivejä on kolme, ja niitä nimitetään tunnustensa mukaan A , E- ja MA-infinitiiveiksi, sekä huomauttaa, että tässä kieliopissa on luovuttu infinitiivien perinteisistä nimityksistä 1., 2. ja 3. infinitiivi. Teoksessa ei myöskään katsota aiempien kielioppien mainitsemia 4. ja 5. infinitiiviä infinitiiveiksi. 4. infinitiivistä teos sanoo näin: ” 4. INFINITIIVIKSI on kutsuttu verbikantaisen minen-substantiivin muotoa vähäkäyttöisessä olla-verbillisessä verbiliitossa, jossa se toisin kuin substantiivina voi saada objektin: Sitä ei käy kieltäminen.”
Kysyin asiasta vielä Kotimaisten kielten keskuksesta, ja sieltä vahvistettiin infinitiivien...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Verkostoyhteistyössä nuorten parissa käytetään usein osallisuus-käsitettä. Kuntaliitto ja Sisäasiainministeriö ovat käynnistäneet valtakunnallisen osallisuushankkeeen, joka kohdistuu erityisesti paikallistasolle. Nuorisoteema liittyy moniin hankkeisiin. Aiheesta Sisäasiainministeriön julkaisema katsaus Osallisuushanke, helmikuu 1998. Hankkeita esitellään myös www.intermin.fi/suom/osallisuus/index.html, jossa julkaisuja sekä linkkejä eri hankkeisiin.
Myös kansalaisyhteiskunta-2000 -hankkeessa on tutkittu nuorten osallisuutta, Allianssin sivulta www.alli.fi/k2000/index.html löytyy mm. linkki seminaariraportteihin aiheesta.
Verkostoitumisyhteistyötä löytyy myös koulutuksen parista esim. Avaimia avoimeen kouluuun (1996); Numminen, Ulla:...
Hesarin numerot ovat Hesarin asiakaspalvelun mukaan seuraavat:
18.2 nro 48 (juokseva nro 38832)
14.1 nro 13 (38797)
3.10. 2006 nro 270 (38698)
19.8. 2006 nro 225 (38653)
21.6. 2006 nro 168 (38596)
Voit vielä tarkistaa asian jos sinulla on Hesarin digilehden tunnukset.
Hei, ottamalla yhteyttä mm. alla oleviin tahoihin, saat lisätietoa kysymyksiisi.
----------
Valtionhallinnossa kansalaistiedotuksesta vastaa ulkoasiainministeriön alaisuudessa toimiva Eurooppa-tiedotus: http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?
-----------
Sivuilla http://www.bis.org/publ/g10.htm lukee:
Group of Ten
The Group of Ten is made up of eleven industrial countries (Belgium, Canada, France, Germany, Italy, Japan, the Netherlands, Sweden, Switzerland, the United Kingdom and the United States) which consult and co-operate on economic, monetary and financial matters.
The Ministers of Finance and central Bank Governors of the Group of Ten usually meet once a year in connection with the annual meetings of the International...
Hei!
Varmimman vastauksen saisi varmaankin Tiimari-liikkeistä.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan tiima tarkoittaa tuntia, tuokiota, tovia ja hetkeä. Itse kuvittelisin, että Tiimari-kaupoissa
olisi ajateltu, että siellä voi piipahtaa nopeasti.
HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole.
Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä:
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul…
Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta:
http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on lautapelejä sekä lasten- että aikuistenosastolla. Aikuisten kaikki pelit on lainattavia, lasten peleistä lähes kaikki. Valikoimaan voi tutustua verkkokirjaston puolella hakutermillä lautapelit
www.keskikirjastot.fi
Jos hakuun tulee lautapeleistä kertovia kirjoja, voi rajaustermiä esine klikkaamalla sulkea kirjat pois. Hakutermit lautapelit aikuiset tuo näkyviin aikuistenosaston lautapelit. Niitä on 15. Loput ovat lasten pelejä.
This I Love on Guns n' Roses -yhteen albumilta Chinese Democracy (2008). Näyttää siltä, että albumista on olemassa painettu nuottijulkaisu vain kitaraversiona. Siinä on kitaraosuuksien lisäksi sointumerkit sekä nuottina laulumelodia (Wise, 2010, 9781849384704). Tätä nuottia on saatavissa kirjastosta:
https://outi.finna.fi/Record/outi.992663#componentparts
Kaupallisista e-nuottikaupoista on ostettavissa pianonuotti kappaleesta: https://www.onlinepianist.com/sheet-music/guns-n-roses/this-i-love
Youtubessa on erilaisia soolopianoversioita kappaleesta. Yksi niistä esittää kappaleen visualisoituna. Toisessa on pedagoginen ote videossa ja hieman kehittyneempi sovitus.
Olen kuunnellut Youtubesta viidakkolauluja sekä Fono.fi:n hakutuloksia viidakkolauluista, mutta en löydä tällaista. Lähetysaatteen symboli, Musta Saara -laulukin on sisällöltään varsin erilainen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kappaleen?