Sonata Arctican musiikkia en löytänyt nuottijulkaisuna.
Sonata Arctican kotisivulla, joka tosin
on englanninkielinen http://www.sonataarctica.info/site07/
on kuitenkin kitaratabulatuureja, myös kysymääsi The Misery-kappaleeseen. Valitse MISC - tabulatures ja saat eri albumien tiedot.
Sivulla on keskustelupalsta FORUM, jolla keskustellaan myös bändin musiikista ja nuoteista. Valitse FORUM - Sonata Arctica discussions - Questions about playing Sonata songs. Keskustelupalstan suomenkielisellä osalla en huomannut mainintoja nuoteista.
Ikävä kyllä emme löytäneet laulun nuotteja. Etsin yleisten kirjastojen ja yliopistokirjastojen aineistotietokannoista sekä Violasta (Suomen kansallisdiskografia), joka sisältää viitetietoja musiikkiin liittyvästä materiaalista.
Tutkimuksissa suositaan monesti alkuperäislähteitä, joiden säilytyspaikkoja ovat arkistot, yliopistokirjastot ja tieteelliset seurat. Kaupunginkirjaston kokoelmista et löydä päiväkirjoja ja kirjeitä alkuperäisaineistona, mutta tutkimuksista editoituja teoksia löytyy kyllä.
Aleksis Kiven aikalaisia olivat esim. Bergbom, Topelius ja Nervander. Heidän teoksiaan ja kirjoja heidän tuotannostaan löydät helposti kirjastosta. Ongelmaksi muodostuu vain valinta. Kenen kirjoitustyylin sanoisit edustavan Helsingin kielioloja 1850-luvulla? Miten perustelisit edustavuuden? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat kielioloilla?
Lähettämästäsi kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tutkimusmenetelmää aiot käyttää. Jos olet aikeissa laskea sanontojen tai sanojen...
Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevia videoita
koirankasvatuksesta voit hakea aineistohaun
yhdistelmähaun kautta. Yhdistelmähakuun pääsee
aineistohaun (http://kirjasto.pori.fi/riimi/) pikahakusivun
kautta. Valitse alasvetovalikosta luokaksi 67.451 ja
aineistolajiksi videokasetti. Tarkemmin ei kannata
määritellä, sillä koira-aiheisia videoita ei ole paljon.
Tällä haulla saa tulokseksi 10 videota; niistä kaksi
käsittelee koirankasvatusta: Koiran koulutus (1994) ja
Koiruuksia (1992). Saatavuustiedot löytyvät kunkin nimekkeen
kohdalta sinisestä nuolesta klikkaamalla.
Videoita voi myös kaukolainata toisten kirjastojen kokoelmista
(tilaus jätetään pääkirjaston tietopalveluun).
Mm. seuraavat videot löytyvät muista kirjastoista:
Koiran...
YouTubeen ladattua videota ei voi korvata toisella videolla siten, että videon linkki, kommentit ja katsontakerrat säilyvät. YouTube-ohjeissa on kuitenkin ehdotuksia muista tavoista, joilla palveluun ladattua videota voi muokata.
https://support.google.com/youtube/answer/55770?hl=fi
Kariston verkkokaupan kautta voi ostaa ainakin Anni Polvan Tiina-kirjoja:
https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/polva-anni
Antikvariaatti.net-portaalin kautta löytyy myös hänen kirjojaan:
https://www.antikvariaatti.net/kirjat?q.type=1&q.category=&q.seller=&q.language=&q=polva+anni&sort=newest&offset=60
Voisiko kyseessä olla Goethen moniosainen muisteluteos "Tarua ja totta elämästäni" (suomennos J. A. Hollo)?
Teos sisältyy myös Goethen Valitut teokset -sarjaan sekä sarjaan Maailmankirjallisuuden mestariteoksia. Ne ovat lainattavissa ainakin Helmet-kirjastoista.
Isorotta eli rotta (rattus norvegicus) on kaikkiruokainen ja erittäin sopeutuva ravintonsa suhteen. Ravinto on pääosin kasvispohjaista, mutta se vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Rotat saattavat syödä linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.
Yleensä rotat eivät saalista aikuisia lintuja. Linnut varovat nisäkkäitä ja suurin osa linnuista on liian suuria ja vahvoja, jotta rotat voisivat ne kukistaa. Rotat kuitenkin syövät kuolleita ja vahingoittuneita lintuja. Voidaankin olettaa, että videon kyyhkynen on vahingoittunut tavalla, joka estää sitä pakenemasta rottaa. Avokaatopaikkojen väheneminen ja ihmisen elinympäristön parantaminen kaventaa rottien elinmahdollisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että rotat joutuvat tekemään enemmän...
Fortumin sivustolta löytyy seuraava tieto:
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energiantuotantomme/voimal…
Kajaanin vesivoimalaitokset omistaa Kainuun Voima:
https://www.kainuunvoima.fi/energiantuotanto/vesivoima/
En valitettavasti löytänyt vastausta tähän. Kirjastonhoitajalta on kysytty signeerauksista useasti ennenkin, tapana on ohjata tiedustelemaan asiasta alan asiantuntijoilta kuten antiikkiliikkeistä tai taidehuutokaupoista.Vaara-kirjastoista löytyy Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, josta vastausta voisi koittaa etsiä. Myös Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelia voi selata johtolankojen toivossa.
15.1.2003 Finnpanel julkaisi tuoreen tutkimuksen television katselusta Suomessa.
Yli 10-vuotiaat suomalaiset katsoivat televisiota vuonna 2002 päivittäin keskimäärin 2 tuntia ja 51 minuuttia. Katseluaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2% (4 minuuttia). Lisääntynyt katselu kertyi ns. "prime time"
aikaan (klo 18-23) erityisesti mieskatsojien toimesta.
Amerikkalaiset katsovat televisiota yli 4 tuntia päivässä.
http://www.csun.edu/~vceed002/health/docs/tv&health.html
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa...
Kotiliesi-lehteä on varastoitu Turun kaupunkirjastoon vuodesta 1925 lähtien. 50- ja 60-luvuilta olevat lehdet on sijoitettu lehtivarastoon. Niitä voi pyytää lainaksi tekemällä tilauksen kirjaston asiakaspalveluun. Muita Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi hakea Vallusta, joka on kirjaston varastoon siirrettyjen lehtien tietokanta http://vallu.turku.fi/hfk.asp
Siitä näkyvät saatavissa olevien lehtien vuosikerrat sijoituspaikkoineen.
Mikrofilmatut lehdet löytyvät linkistä http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Kysymys on sinänsä ymmärrettävä ja perusteltu, mutta siihen on mahdotonta vastata näin yleisellä tasolla. Kun ei tiedetä, minkä ikäisistä lapsista ja nuorista puhutaan tai minkälaisia kiinnostuksen kohteita kyseisillä lapsilla ja nuorilla on, mikä tahansa vastaus on sattumanvarainen.
On aina suositeltavaa mennä tällaisen kysymyksen kanssa kirjaston henkilökunnan puheille. Silloin voidaan täsmentää kysymystä ja etsiä yhdessä mahdollisesti sopivia ideoita. Varsinkin ns. lasten- ja nuorten osastoilla on tällaisiin kysymyksiin erikoistuneita ammattilaisia, joiden apua kannattaa käyttää hyväksi.
Lähde siis käymään omassa kirjastossasi, tai jos siellä ei ole erillistä lasten- ja nuortenosastoa, lähimpään riittävän isoon kirjastoon. Olen varma,...
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupunginmuseoon sekä Arkkitehtuurimuseoon, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Muista käytettävissä olevista lähteistä, kuten Helsingin Sanomien Aikakoneessa olevista artikkeleista, ei löytynyt vahvistusta sille, että katto olisi varta vasten suunniteltu ilmalaivalle.
Talon piirustukset teki Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Kirjasta Herrasväen ja työläisten kaupunki käy ilmi, että Arenan kaltaisen, korttelinkokoisen asuin- ja liiketalon rakentaminen oli aikanaan suurisuuntainen hanke. Ehkä tieto siitä, että näin valtavan rakennuksen katolle mahtuisi myös ilmalaiva, on saanut ihmiset ajattelemaan, että tämä on ollut tarkoitus alunperinkin.
Yle...
Taideyliopiston Sibelius-akatemian ja kuudentoista konservatorion lisäksi kitaransoittoa voi opiskella pääaineena muutamissa ammattikorkeakouluissa, kuten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Metropoliassa. Lisäksi Suomessa on useita kansanopistoja, joissa voi opiskella kitaransoittoa päätoimisesti.
Henry Rider Haggardin Ayesha-sarjan kirjoja ei ole suomennettu lainkaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.goodreads.com/series/72235-ayesha
Hämeenlinnan pääkirjaston katolle asennettiin peruskorjauksen yhteydessä 30 aurinkopaneelia, jotka tuottavat energiaa yhteensä noin 10 MWh vuodessa. Aurinkoenergiajärjestelmä tuottaa reilut 2 % kiinteistön kokonaissähköntarpeesta.
Kirjaston aurinkoenergiajärjestelmässä ei ole akkua, se ei toimi ilman verkkovirtaa. Järjestelmän toiminta lakkaa sähkökatkon aikana turvallisuussyistä. Kirjasto ei siis pysty toimimaan pelkän aurinkoenergian varassa.
Kirjastossa ei ole nimettyä energia-asiantuntijaa. Tarkemmat tiedot aurinkopaneelien tuotosta on saatu Hämeenlinnan kaupungin energia-asiantuntijalta, joka työskentelee toimitilahallinnosta ja kiinteistöpalveluista vastaavassa tilapalveluissa.
Hämeenlinnan pääkirjaston...