Ikävä kyllä ei ole mahdollista pidentää noutoa odottavan aineiston aikaa, kun kyseessä on jonotettu teos.
Tällä hetkellä varausjonossa mennään toukokuun lopussa varauksensa tehneiden kohdalla, joten odotusaika on noin 2 kuukautta. Koska emme pysty pidentämään kirjan noutoaikaa, kannattaa varaus poistaa ja tehdä heti uusi varaus.
HelMet-palvelussa on mahdollisuus lukita varauksensa niin, etteivät ne saavu lomien aikana. Alla ohje tähän ja varauksen peruuttamiseen.
"Kirjaudu Omiin tietoihisi ja napsauta linkkiä X varausta.
Jos haluat muuttaa varauksen noutopaikkaa, valitse uusi noutopaikka pudotusvalikosta ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Huom! Älä merkitse rastia varauksen kummallakaan puolella olevaan ruutuun! Et voi muuttaa...
Tällaista sääntöä ei ole Suomessa. Onko tällaista esitetty kirjastossa asioidessanne?
Täydennys: tarkoittanet Lumme-kirjastojen uutta käytäntöä, jonka mukaan asiakkaalla on käytössä vain yksi Lumme-alueen kirjastokortti.
Jos kirjastokortteja on useampaan kirjastoon (esim. Mikkelin ja Juvan kortti), asiakas voi vielä alkuvuonna valita, minkä kirjaston kortin haluaa säilyttää. Asiakkuudet tullaan yhdistämään ohjelmallisesti 28.2.2017, jonka jälkeen tietokannassa on vain yksi kirjastokortti/asiakas. Sama kortti käy siis koko Lumme-kirjastokimpan kirjastoissa, mikä helpottaa asiointia, esim. kaikki lainat ja varaukset näkyvät kerralla yhtä korttia käyttäen. Myös Koha-kirjastojärjestelmä ja vuoden alusta käyttöön otettu Lumme-kirjastojen...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin voi saada mistä kirjastosta tahansa, myös autokirjastosta, ja korttia voi myös käyttää missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Viisivuotiaat lapset voivat jo
saada oman kortin, mutta huoltajan allekirjoitus tarvitaan korttihakemukseen. Viisitoista vuotta täyttäneet nuoret voivat saada oman kortin ilman huoltajan allekirjoitusta todistettuaan henkilöllisyytensä. Ensimmäinen kortti on aina ilmainen, toinen kortti maksaa lapsille 10 markkaa ja viisitoista vuotta täyttäneille 20 markkaa.
Lääketieteessä määritetään ns. impact factor eli viittauskerroin -pisteitä artikkeleille ja lehdille. Tietoja näistä saa Science Citation Index ja Journal Citation Reports -tietokannoista. Turussa nämä tietokannat ovat käytössä Turun yliopiston pääkirjastossa (Yliopistonmäki)sekä Lääketieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Kiinamyllynkatu 10). Tietokantoihin voi teettää maksullisia hakuja.
Asiakkaat voivat käyttää myös itse käyttää tietokantoja.
Internetistä osoitteesta http://www.mco.edu/lib/instr/impact_factors.html löytyy joidenkin lehtien viittauskertoimia.
On mahdollista pyrkiä vaihto-oppilaaksi lyhyemmäksikin aikaa kuin lukuvuodeksi. Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto tarjoaa vaihto-oppilaspaikkoja esim. neljäksi viikoksi ja kolmeksi kuukaudeksi http://www.ssyl.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1&Itemid=2
Suomen Kustannusyhdistys ry:n nettisivuilta löytyy tieto, että vuonna 2010 julkaistiin 1071 lasten- ja nuortenkirjaa Suomessa. Ohessa linkki kyseisille nettisivuille:
http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportNam…
Tilastotiedot on kerätty yhdistyksen jäseniltä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, mutta jäsenkustantamot vastaavat noin 80 %:sta maan kaupallisesti kustannetuista kirjanimikkeistä. Sikäli luku antaa varmasti hyvin suuntaa.
Mainitsemasi kohta Jon Kabat-Zinnin kirjasta "Täyttä elämää" löytyy suomennoksen sivulta 31. Kappale alkaa näin: "Klinikalle tuli myös eräs hieman yli seitsemänkymppinen mies, joka kärsi kovista jalkakivuista. Hän tuli ensimmäiselle tunnille pyörätuolissa..."
Lähde:
Kabat-Zinn, Jon: Täyttä elämää : kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa (suomentaneet Marlene Sanoukian ja Tuija Turpeinen, Basam Books, 2007)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi valitettavasti ryhtyä suosittelemaan ja siten suosimaan mitään lukuisista kaupallisista toimijoista, jotka kilpailevat keskenään. Erityisen hankalaa on pyytää suositusta "luotettavasta" välittäjästä, ei sellaisen arvioimiseen ole kirjastoissa mitään mahdollisuutta, jos ollenkaan.
Kun mitään objektiivista tapaa vertailla toiminnassa olevia välittäjiä luotettavuuden näkökulmasta ei ole, kannattaa ehkä kiinnittää enemmän huomiota omiin tarpeisiin. Viestintäviraston sivuilla olevassa välittäjähakupalvelussa on mahdollista rajata hakua välittäjien tarvitsemien palveluiden osalta. Eräs kohta on "palvelut yksityishenkilöille". Se ei hirveästä määrää rajaa, mutta sen avulla jäävät pois ne firmat, jotka...
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
Tietosi on poistettu asiakastiedoistamme viisi vuotta sitten, käy kirjastossa hakemassa uusi Eepos-kirjastokortti.
Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Eepos-kirjastosta. Saat kortin, kun esität henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Se voi olla esimerkiksi passi, ajokortti tai poliisin myöntämä henkilökortti.
Lisätietoa Eepos-kirjaston asiakkaalle: https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Kevytretkeilystä ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja suomeksi, eikä Suomen kirjastoista valitettavasti näytä löytyvän aiheesta kirjoja englanniksikaan. Ossi Määtän Kevyretkeilijän opas kuitenkin löytyy ja siitä löytyy ihan käytännön vinkkejä aiheesta. Kevyesti kairassa -podcast sinulle olikin jo tuttu, mutta Määttä pitää myös Kevyesti kairassa -blogia, johon kannattaa tutustua. Aiheen ympärille on perustettu myös Facebook-ryhmä nimeltä kevytretkeilijät, missä voi keskustella muiden harrastajien kanssa.
Ilmeisesti teoksen päähenkilö pitää nimeään liian mahtipontisena. Nimi viittaa kirkkoisä Tertullianukseen, joka oli paitsi huomattava henkilö myös melko ankara ja äärimmäinen mielipiteissään.
Julkaisussa Lännen tie : Hämeenlinnan läntisten kaupunginosien kuvataide, historia, luonto on artikkeli Huvilaelämää Alajärven rannoilla.Siinä kerrotaan mm. miten Boijerin veljekset ostivat Luolajan tilallisilta itselleen suuret huvilatontit, ja Oskar Boijer rakensi mäen rinteelle (Tervaniemeen) huvilan. Lännen tie on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastosta.
Börje Sundgrenin sävellyksestä "Kerran viel' = Än en gång" on julkaistu nuotti. Valto Tynnilän säveltämä ja Veikko Virmajoen sanoittama "Kevätlinnut" on nuotinnettu kokoelmalla Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 9 (V. Tynnilä, 1934). Kummastakaan ei löydy lainattavaa kappaletta, mutta molempia voi tilata tutkittavaksi Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. "Kerran viel'" löytyy myös Musiikkiarkistosta.
Kyseessä on ilmeisesti japanilaisen Keiko Matsuin melodian pohjalta lyhytelokuvaan "Arabat Steed" sovitettu kokonaisuus. YouTubessa löytyvissä esityksissä kesto on yli 7 musiikkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei juuri tätä musiikkia ole julkaistu Matsuin lukuisilla albumeilla, ei ainakaan nimellä "Beautiful music about love".
Matsuin omilla verkkosivuilla on tarjolla neljän sävellyksen nuotit
http://www.keikomatsui.com/sheet.html mutta etsitty ei kyllä näyttäisi olevan mukana. Matsui säveltää soitinmusiikkia, joten tämä sanoilla varustettu versio lienee jonkun muun sovittama. Matsuilta on 2005 julkaistu tusinan sävellyksen nuottikokoelma, mutta sitä ei ole enää myynnissä.
Yritin turhaan etsiä lisätietoja tästä lyhytelokuvasta itsestään....
Varkaustapauksien yhteydessä ensimmäinen toimenpide on aina varastetun kirjastokortin kuolettaminen, jotta sitä ei voida väärinkäyttää. Olen nyt kuolettanut korttisi.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kortin hinta on 3 €, mutta jos teet varkaudesta rikosilmoituksen ja otat kirjastoon mukaasi kopion siitä, saat uuden kirjastokortin maksutta.
Suomessa voi opiskella informaatiotutkimusta ja sen lähitieteitä seuraavissa korkeakouluissa: Åbo Akademi (http://www.abo.fi/fak/esf/bii/), Tampereen teknillinen korkeakoulu (http://www.tut.fi/) sekä Oulun (http://syy.oulu.fi/) ja Tampereen yliopistot (http://www.info.uta.fi/) myös oppilaitosten Internet-sivuilla.
Lahden kaupunginkirjastossa on Suomi-sarjaa seuraavasti:
Vuosikerrat 1-20 (1841-1862). 2.jakso osat 1-10 (1863-1872) sekä 18 (1885), 3. jakso osat 5-20 (1892-1902), 4. jakso 1-20. 5. jakso 1-20(-1938) jne uudempia. Vuosikirjat ovat pääkirjaston varastossa, josta tietopalvelun henkilökunta ne noutaa. Vuonna 1875 ja sitä ennen julkaistuja teoksia ei Lahdestakaan lainata kotiin, ne ovat ns. harvinaiskirjoja ja niitä voi käyttää kirjastossa.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi saa luettelon ruotsalaisista ja ranskalaisista elokuvista kirjoittamalla sanahaun hakulaatikkoon sanat elokuvat ruotsi ja haun tarkennuksessa valitsemalla aineistoksi DVD-levyn (tai videokasetin) ja kieleksi ruotsin. Jos haluaa sulkea pois listasta lastenfilmit on ensimmäinen hakulauseke muotoa (elokuvat ruotsi) and not lastenelokuvat. Ranskalaisten elokuvien haun kohdalla vaihdetaan vain ruotsin tilalle ranska.
