James Wattista, höyrykoneen keksijästä, on kyllä kirjoitettu suomeksi kaksikin kirjaa: Carnegie, Andrew: James Watt (1903) ja Carnegie, Andrew: James Watt: höyrykoneen keksijä (1905), mutta koska nuo kirjat ovat kovin vanhoja, niitä ei varmasti tavoita läheskään kaikista kirjastoista. Sen sijaan useimpien kirjastojen kokoelmiin kuulunee teos Hart, Michael: Ihmiskunnan 100 suurinta (uud.laitos 1994), josta löytyy tietoja myös James Wattista. Internetissä on myös monia sivuja tästä keksijästä, tosin englanninkielisiä, laitan tähän pari osoitetta: http://level2.phys.strath.ac.uk/ScienceOnStreets/jameswatt.html ja http://www.ideafinder.com/history/inventors/watt.htm
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut tätä kirjaa. Jos kirja on jollekin palstan lukijoista tuttu, vastauksen voi jättää kommenttikenttään.
Elokuva on julkaistu samalla DVD-levyllä Badding -elokuvan kanssa. Badding/Onnen maa DVD löytyy Tampereen pääkirjaston ja Oriveden pääkirjaston kokoelmista.
Saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fullt&sesid=1201772…
Kyläkahvilan pitäjä maksaa elinkeinotoiminnassaan esittämästään musiikista. "Radio" ei sinänsä ole tekijänoikeudellinen asia, vaan sieltä tulevat ohjelmat. Lähtökohtaisesti kaikkien radiosta tulevien teosten julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa, kun kyseessä ei ole yksityinen käyttö.
Kirjastoautossa soitettavaan musiikkiin lienee järkevä soveltaa samoja periaatteita kuin kiinteänkin kirjaston kohdalla. Musiikkia voi julkisesti esittää kirjastossa, koska kaikki Suomen kunnat ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, nuotinkustantajat) ja Gramexin (esittäjät, levy-yhtiöt) kanssa.
Muuhun ohjelmasisältöön ei lupia ole hankittu, mutta käytännössä asiaan tuskin on kukaan koskaan puuttunut. Teoriassa...
Yritimme tiedustella asiaa suoraan Helsingin NMKY:ltä, mutta sieltä ei juuri tällä hetkellä vastattu. Teidän kannattanee ottaa yhteyttä sinne jonkin ajan kuluttua; tästä löytyvät yhteystiedot: https://www.hnmky.fi/helsingin-nmky/yhdistys/yhteystiedot . Voisi olettaa, että NMKY:llä on jonkinlainen arkisto toiminnastaan, ja vähintäänkin heidän vuosikertomuksistaan todennäköisesti löytyisi tietoa juhlakonserteista.
Kansalliskirjasto puolestaan on vapaakappalekirjasto, jonka kokoelmissa pitäisi periaatteessa olla myös konserttien käsiohjelmia. Näitä voisi siis kysellä Kansalliskirjaston Vapaakappaletoimistosta, jonka yhteystiedot tässä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedot
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
Hei!Rakastan turkulaisia on Jope Ruonansuun esittämä kappale. Se on uudelleensanoitettu versio Kristiina Halkolan esittämästä ja Kaj Chydeniuksen säveltämästä kappaleesta Jos rakastat. Chydeniuksen alkuperäinen sävellys löytyy kirjastosta useammasta eri nuotista. Jope Ruonansuun esittämänä kappale löytyy ainoastaan CD-levyltä. Myös googlaamalla löytyy ainakin kitaranuotteja joihin on merkitty soinnut. Tämä linkin takaa löytyy soinnut kitaralle, ukulelelle ja pianolle:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/jope-ruonansuu/rakastan-turkulaisia-chords-2470340Myös tällainen sivusto on olemassa:https://tabinetti.com/
Teoksesta Sapfon runoja (WSOY 1966, kreikan kielestä suomentanut Aapo Junkola) löytyy seuraava runo:
Hän on minusta jumalan kaltainen/
mies, joka istuu sinua vastapäätä/
ja lähelläsi kuuntelee suloista/
ääntäsi//
ja tarttuvaa nauruasi, joka on saanut/
sydämen lepattamaan rinnassani./
Kun vain katsonkin sinua, puheeni/
katkeaa//
kieleni salpautuu, ohut liekki/
kiitää ihoni alle, silmäni/
eivät näe, korvani/
soivat//
tuska valuu ylitseni, vavistus/
valtaa minut, olen ruohoakin/
kalpeampi ja kuolemakaan ei näytä/
olevan kaukana///
Toivottavasti kyseessä on sama runo; en pysty tarkastamaan asiaa, koska kysymyksessäsi oli vain yksi säe, eikä runoilla ole nimiä. Kysymyksesi lisätiedoista oli jostakin syystä pudonnut loppuosa pois: "Olen myös...
Kreikkalaista kirjallisuutta ei ole käännetty kovin paljon suomeksi, mutta jotain tietysti löytyy. Liitän vastaukseen linkin vastaukseen, joka lähetetty kysymykseen vuonna 2003. Kirjastojen tietokannoista löytyy esimerkiksi tällaisia romaaneja ja novellikokoelmia: Doxiadis, Apostolos : Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi. Romaani. Suomentanut Reija Tamminen. Like, 2004. Kirjailija on syntynyt 1953. Kirjan alkuteos on vuodelta 1992. Kasvotusten : nykykreikkalaisia novelleja. Toimittanut ja kääntänyt Riikka P. Pulkkinen. Enostone, 2021. Novelleja 18 nykykreikkalaiselta kirjailijalta. Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja. Suomen Ateenan instituutti, 2000. Kirja sisältää 25 novellia....
Aiheestasi löytyy melko paljon tutkimustietoa. Tässä joidenkin tuoreimpien nimiä:
- Erityislapsenavustajan osaamisen rakentuminen päiväkodin moniammatillisessa toiminnassa / Arja Hyvärinen (pro gradu –työ, 2005, Lapin yliopisto)
- Lasten yhteinen varhaiskasvatus : erityisestä moninaisuuteen / Kaisu Viittala (2006)
- Moniammatillinen yhteistyö lastenneuvolan ja päiväkodin toiminnassa / Tuija Huovinen (Pro gradu –työ, 2004, Oulun ylipisto)
- Sosiaalinen pääoma varhaiskasvatuksen verkostoissa : työntekijöiden kokemuksia moniammatillisen yhteistyön ehdoista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista / Sanna Ojala (Pro gradu –työ, 2006, Helsingin yliopisto)
- Kokonaisvaltaisista toimintahetkistä oppia ja elämyksiä kaikille [Elektroninen aineisto...
Näistä voisit aloittaa: Isä ja tyttö: Riikka Alaharjan teos Tom Tom Tom (1998), Monika Fagerholmin Diiva (1998) - Lähiölapsi: Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita (2003. Latvala, Riitta: Tytöt (2001). Lisää aiheista löytyy kotimaista kaunokirjallisuutta esim. Sanojen aika -kirjallisuushakemistosta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI. Myös Lapin kirjaston sivulta http://lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku voit hakea esim. sanoilla isät, tytöt, luokka 84.2 ja kirja. Tai sanoilla lähiöt, luokka 84.2, kirja. Täältä löytyy ulkomaistakin kaunokirjallisuutta.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa, osoitteessa
http://www.turku.fi/kirjasto/
voit hakea asiasanalla: Kupittaan savi.
Osut mm. teokseen Kupittaan saviosakeyhtiö (1963).
Samalla asiasanalla voit hakea netistä, mutta netti tarjonnee pirstaileisempaa tietoa. Muutama kuva löytyy esim. seuraavasta
http://www.wanhatkonstit.fi/Kupittaan_savi_lajitelma.htm
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Hei!
Vanamo-verkkokirjaston sivun ylälaidassa on punainen hakulaatikko, johon voi kirjoittaa hakusanan äänikirjat, jolloin tuloksena on yli 3000 Hämeenlinnan seudun kirjastojen äänikirjaa. Hakulaatikossa on myös tarkennettu haku, jossa hakua voi rajoittaa esim. kielen ja kirjaston mukaan. Aineistolajiksi pitää valita tällöin cd.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Tulostamiseen liittyvät maksut maksetaan Helmet-kirjastoissa kirjaston henkilökunnalle.
Kirjastoissa, joissa on tulosteiden itsepalvelunouto, saa kolmen kuukauden aikana viisi ilmaista tulostetta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus, löytyy Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/H
Vaiennut viulu -kappaleesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, silloin on todettu mm. että "Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa. Nämä säkeistöt löytyvät ainakin Kansanmusiikki-lehden (4/1984) ohjelmistoliitteestä, joka sisältää Konsta Jylhän sävellyksiä sekakuorosovituksina. Sanat ovat Viljami Niittykosken."
Noin vanhaa lehden numeroa voi tiedustella ainakin lehden kustantajalta Suomen Kansanmusiikkiliitto. Sibelius-akatemian kirjastosta tätä lehden numeroa voinee lukea paikan päällä, kuten linkistä näkyy: https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.35504
Yhteystiedot kirjastoon:
Käyntiosoite:
Musiikkitalo
Töölönlahdenkatu 16 C
00100 Helsinki...