Tässä on muutama kirja, joissa kerrotaan eri maiden käytös- ja tapakulttuurista:
Powell, Michael: "Maan tavoille:matkailijan käytösopas" (Karisto, 2006)
Seuraava kirjasarja eri maanosien maista:
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Aasia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Amerikka ja Australia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Lähi-Itä ja Afrikka"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Eurooppa" (Fintra-julkaisuja)
Käri-Zein, Päivi: "Bisneskohteena Arabimaat" (Multikustannus, 2003)
Runon nimi on 'Naisen kuva' ja se löytyy ainakin tällaisesta teoksesta:
TEKIJÄ Szymborska, Wislawa
TEOS Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine
JULKTIEDOT Helsinki : Like, 2003 (Keuruu : Otava)
Todennäköisesti kirja on Henning Mankellin Italialaiset kengät, vaikka Mankell onkin miespuolinen eikä tämä kirja ole dekkari, vaikka kirjailija on paljon dekkareita kirjoittanutkin. Kirjassa saarelle erakoitunut kirurgi on nuorena lääkärinä vahingossa amputoinut potilaan väärän käden, ja nainen joka saarelle tulee, on kirurgin vanha rakastettu. Paljastuu myös, että heillä on yhteinen tytär.
Paras tapa lienee ottaa yhteytta kaupunginosayhdistyksiin, mikäli tiedot eivät löydy yhdistysten nettisivuilta:
http://www.kaupunginosat.net/index.php?option=content&task=view&id=108&…
Yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimista käsittelevät useimmat yrityksen perustamista käsittelevät teokset. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät mm. teokset Toivo Koski (2005): Tulos:liiketoiminnan suunnittelulla menestykseen, Otava ja Risto Alikoski (2009): Yritystoiminnan taitajaksi, WSOY ja Irma Meretniemi (2008) Yrityksen perustajan käsikirja, Otava. Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyy mm. teos Markku Ruuska (2001): Miten laaditaan hyvä liiketoimintasuunnitelma, business plan: työkirja, Finnvera. Lisäksi internetissä on liiketoimintasuunnitelman laadintaoppaita ja työkirjoja mm. TE-keskusten sivuilla (www.te-keskus.fi), Yritys-Suomen sivuilla(www.yrityssuomi.fi) ja Uusyrityskeskusten sivuilla (www.uusyrityskeskus.fi)
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset haikaloja käsittelevät tietovidetot: Hai--merten tappaja; Valkoinen saalistaja; Haikuvaajat; Hait. Mainitsemiltasi tutkijoilta John McCoskerilta ja Rodney & Andrew Foxilta ei löydy teoksia. Mutta muita englanninkielisiä haikirjoja sen sijaan on. Tässä niistä muutamia:Bannister, Keith: The book of the shark; Steel, Rodney: Sharks of the world; Cleave, Andrew: Sharks - a portrait of the animal world; Cafiero, Gaetano: Sharks-myth and reality; Potts, Geoffrey W.: Sharks. Myös englanninkielisiä cdrommeja on aiheesta saatavilla: Sharks! - an interactive journey with...; Sharks! - nature's most misunderstood predator.
Valitettavasti vastaus on vähän viivästynyt. Yläluostarin Majalan taistelusta on kuvaus kirjassa K.M.Wallenius: Petsamo - mittaamattomien mahdollisuuksien maa. Muissakin teoksissa saattaa löytyä tietoja: Turjanmeren maa - Petsamon historia 1920-1944. Toimittajat Vahtola ja Onnela. 1999; Erno Paasilinnan Petsamo - kirjoissa, Tuulikki Soinin kaunokirjallisissa Petsamo - kirjoissa. Ja tietenkin kannattaa tarkistaa yleiset Suomen sotahistoriaa käsittelevät teokset.
Tietyn nimekkeen, esimerkiksi Raiisa Cacciatoren Pipunan ikioma napa -kirjan, lainaushistoriaa ei saa Suomessa tietoon ei kuntatasolla eikä valtakunnallisestikaan. Henkilötietoja kirjastot eivät luovuta, ja yksittäisen nimekkeen lainausmäärää pitäisi kysyä jokaisesta kunnasta erikseen.
Jos lainakappale kirjastossa tuhoutuu, lakkaa kirjanimekkeen lainamäärä kertymästä sen niteen osalta. Niteitä voidaan myös muuten poistaa, jolloin niiden tiedot katoavat.
Jan Troellin elokuvasta Raivaajat (Nybyggarna, 1971) ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa lainattavissa tallennetta.
Elokuva on esitetty Ylellä viimeksi toukokuussa 2008, joten sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive. Tuolloin on esitetty myös Raivaajat-elokuvaan liittyvä Maastamuuttajat (Utvandrarna, 1970). Elokuvat perustuvat Vilhelm Mobergin romaaneihin.
Raivaajat on ollut katsottavissa joissakin suoratoistopalveluissa ja on ilmeisesti tälläkin hetkellä, joten kannattaa myös tarkistaa niiden tilanne.
https://finna.fi/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144712
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144699
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Toivolan Hausjärvi-kirjoja löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Tällöin niitä ei tilata kaukolainaksi, sillä ne ovat saatavana pk-seudulla ja voit hankkia itsellesi Helka-kortin.
Mikäli jotain kirjaa ei pääkaupunkiseudulta löydy, kaukopalvelulomake on Helmet-sivulla osoitteessa www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Kaukolainaus on maksullinen palvelu.
Kyseessä lienee amerikkalaisen Helen DeWittin esikoisromaani Viimeinen samurai. Alkuteos The Last Samurai ilmestyi vuonna 2000, ja Tammi julkaisi teoksesta Anna-Laura Talvio 'Elonen suomennoksen vuonna 2002. Teos kertoo Lontoossa asuvasta yksinhuoltajaäidistä ja hänen Ludo-pojastaan. Kielten opiskelun lisäksi lapsinero Ludo katselee Seitsemän samuraita -elokuvaa ja etsii isäänsä.
Linkki kirjan tietoihin Finnassa
Finna-tietokannasta löytyy neljä eri Annikki Sankarin teosta hakusanalla ''Aution perhe''. Huomenna kaikki on paremmin, romaani. WSOY 1981Pala omaa maata, romaani. WSOY 1984Syvällä kuu ja tähdet, romaani. WSOY 1986Kun olet mennyt, romaani. WSOY 1988Lähde: "[Aution perhe]" | Hakutulokset | Finna.fi
Teoksessa Höystikkäät: makupaloja Savon latvoelta (2005) kerrotaan, että murteellinen sanonta "uute uhaten" tarkoittaa 'tieten tahtoen, esim. jtk. kieltoa uhmaten'. Unto Eskelisen Kieljkiärylöetä-kirjassa (1985) sanonta on puolestaan muodossa "uutten uhkaen" ja sen merkitys 'asiakseen, varta vasten, juuri sen takia'. Suomen kielen etymologinen sanakirja V (1975) puolestaan mainitsee, että sanasta ”uhka” etymologisesti lähtöisin oleva sanonta ”uuten uhaten” on savolaismurteinen adverbi, jonka merkitys on ’varta vasten, ehdoin tahdoin’.
Tällä hetkellä saatavana on ainakin vuonna 2012 ilmestynyt Sopivasti ihana : Q & A tyttöjen seksuaalisuudesta ja seksistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2062697
Kirjoittaja Maaret Kallio kertoo kirjastaan blogissaan seuraavasti: "Kirjan tarkoituksena on kulkea vuosia tytön mukana. Osa luvuista sopii jo 13-vuotiaalle, osa on parhaimmillaan vasta 18-vuotiaan pohdinnoissa." Kallio piti Miss Mix -lehdessä palstaa, jossa vastasi seksuaalisuutta koskeneisiin kysymyksiin.
Suomeksi teksti löytyy täältä, mutta ruotsiksi sitä ei Valtioneuvoston sivulta löydy http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/pohjola-autt…
Juuri tätä samaa tekstiä en löytänyt vielä, mutta aiheesta voi lukea pohjoismaisilla kielillä Pohjola-Norden -sivuilta löytyvästä kokonaisuudesta
http://www.norden.org/sv/tema/nordic-solutions-to-global-challenges ja lehdistötiedote ruotsiksi http://vnk.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/pohjoismaiden-paaministerit…
Kyselin asiasta Pohjoismainen yhteistyö -sivustosta ja palaan asiaan myöhemmin.
Kysymyksesi voi koskea niin montaa käsittettä ja tieteenalaa, että ilman tieteenalan ja käsitteiden rajausta ja täsmennystä en pysty antamaan täsmällisiä kirjallisuusviitteitä aiheeseesi. Lähinnä kysymys on siitä, onko tarkastelutapa käsitteeseen 'kokemus' psykologinen, uskonnollinen , kasvatuksellinen vai jokin muu. Etsittäessä sanalla draamapedagogiikka, LINDASTA (yliopistokirjastojen yhteistietokannasta) tai ARTOsta (kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta), tulee viitteitä yhteensä 130, jotka koskevat draamapedagogiikkaa. Etsittäessä yhdistelmähakuna asiasanoilla draamapedagogiikka ja kokeminen (tai kokemukset) ei tullut viitteitä. Asiasanalla kokemus tai kokeminen löytyy myös paljon viitteitä, mutta on vaikea päätellä, mitkä niistä...
Miehesi voi noutaa varauksesi sinun puolestasi. Lainaaminen onnistuu helpoiten niin, että hän lainaa varauksen omalle kortilleen. Se onnistuu ainoastaan asiakaspalvelutiskillä, ei automaatilla.
Jos haluat, että varatut kirjat lainataan sinun kortillesi, sinun on annettava hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa käyttää valtuuttajan kirjastokorttia on annettu.
Mikäli tarkoitat Kotiliesi-lehteä, ohessa ne Sylvi Kekkosta koskevat artikkelit, jotka löytyvät tällä hetkellä Arto-artikkeliviitetietokannasta
https://finna.fi
Kotilieden digiversion mukaan löytyy lisäksi nämä artikkelit https://kotiliesi.fi/haku/?fq=topic%3Aissue_page&q=sylvi+kekkonen
Nämä kaksi Sami Sykön "Tervetuloa takaisin" -artikkelia käsittelevät tiettyä teemaa, jossa Sylvi Kekkonen lähinnä kuvittaa aihetta. "Palautamme mieliin menneiden aikojen ihanuuksia, joilla oli jälleen tilausta". Näissä artikkeleissa aiheina kattaus (8/2016 s. 82) ja veistokset (20/2017 s. 90).
9/11-kirjoittelussa puhutaan tavallisimmin suurpiirteisesti kaksoistorneissa olleista "tuhansista" tai "kymmenistä tuhansista" tietokoneista. Tarkimmissa vastaani tulleissa arvioissa luku on 50 000. Tällainen määrä esitetään mm. vuonna 2006 valmistuneessa BBC:n tuottamassa dokumenttielokuvassa Fallout 9/11.
https://www.imdb.com/title/tt3552368/?ref_=fn_al_tt_1
