Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kirjaa. Ainoa ehdotus on, että se voisi kuulua Annie Barrowsin Isa + Bea -sarjaan, jossa seikkailee kaksi tyttöä, mutta muisteltua kohtaa ei sarjan kirjojen kuvauksista löytynyt. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Ensimmäinen osa on saatavissa lainaksi ainakin Oulun kaupunginkirjaston ja Kuopion Varastokirjaston kokoelmista. Voit kysyä teosta kaukolainaksi omassa lähikirjastossasi.
Jos olet kiinnostunut hankkimaan teoksen omaksesi, voit tiedustella sitä antikvariaateista, joiden yhteystietoja löytyy internetistä, http://tie.to/kirjat/index.html . Samassa osoitteessa on myös tietoja kirjatapahtumista ja alan yhdistyksistä.
Kirkes-kirjastojen kokoemista pitäisi löytyä ainakin seuraavat, varaukset voit tehdä verkkokirjastossa, https://kirkes.finna.fi/
Pärekorikirjoja:
Saarikoski, Sari (2004). Kaislakranssista heinähelmeen : koriste- ja käyttöesineitä luonnonmateriaaleista
Vilkuna, Kustaa et al.(1977). Isien työ : veden ja maan viljaa, arkityön kauneutta
Koskelainen, Elina et al. (2014). Perinnetaidot : käsikirja kaikille
Kahvipussi-käsitöitä ja -askartelua:
Saarinen, S. & Schütt, H. (2012). Kahvipussin uusi ulottuvuus. [Espoo]: Paasilinna.
Saarinen, S., Karvinen, K. & Pihlava, J. (2016). Kahvipussin toinen ulottuvuus: Kierrätä luovasti arkeen ja juhlaan. [Helsinki]: Paasilinna.
Kontio-Nikama, S. (2007). Kahvipussin...
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001
5-luku 13 §:
"Ruumiin luovuttaminen opetustarkoitukseen
Yliopiston anatomian laitokselle voidaan lääketieteen opetusta varten luovuttaa ruumis, jonka opetustarkoitukseen luovuttamiseen vainaja on eläessään kirjallisesti antanut suostumuksensa"
Alla on linkki Finlex-Ajantasainen lainsäädäntö
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101
Käytännön tietoa on esimerkiksi Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön sivustolla.
http://www.uta.fi/med/tutkimus/tutkimusryhmat/anatomia/vainajien_kaytto…
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
Nämä Kylli-tädin sadut ovat ilmestyneet myös cd-levyllä, joka löytyy Eepos-kirjastoista:
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Kylli-t%C3%A4din+satuj…
Muutamien kirjastojen kokoelmissa muualla Suomessa sadut ovat myös kasettina:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kylli-t%C3%A4din+satuja%…
Kasetin voi saada kaukolainaan oman kirjaston kautta. Alla tietoa Eepos-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Aluehallintovirasto on julkaissut 2.12.2021 tiedotteen, jossa todetaan: "Tartuntalain pykälään 58 d perustuva päätös tilojen käytöstä koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) Uudellamaalla. Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä.
Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä...
Etsin Finna.fi:stä kyseisiä säkeitä, mutta sieltä ei valitettavasti löytynyt vihjettä runon kirjoittajasta. Netissä olevista runotietokannoistakaan ei ollut apua, sillä niitä ei ilmeisesti enää päivitetä. Jaoin kysymyksesi kollegoilleni. Tai tunnistaisiko joku palvelun lukijoista kyseisen runon?
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
Käsiaseiden luvat antaa Helsigissä poliisi http://www.poliisi.fi/ Täsmätietoa kannattaa kysyä luvanantajalta suoraan. Tilastoja löytyy myös Tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/ kyseisestä aiheesta ei löytynyt hakutuloksia.
Matti Klingen teoksessa Muinaisuutemme merivallat (Otava 1983)on lyhyt kuvaus sumeista, joka oli vanha rügeniläinen suku. Satakuntalaista luonnetta ovat ehkä parhaiten kuvanneet Hj. Nortamo sekä F.E. Sillanpää.
Etunimistä kysytään usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Myös nimiä Katja, Johanna ja Inka on kysytty. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta
Vastaus arkistossa
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b7d3…
Kaisa-Katja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=beb3…
Johanna
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Inka
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9df7…
Voisiko kirja olla Kress, Adrienne: Kätketty ovi (2018, Löytöretkeilijät -sarjan ensimmäinen osa)?
Tässä kirjassa:
”sarjan päähenkilö on 12-vuotias akateemisen perheen Sebastian apulaisenaan 11-vuotias orpo ja yksinäinen Evie-tyttö. Sebastian joutuu tapahtumien pyörteisiin keskellä kotikaupunkiaan. Vauhdikas juoni vie kaksikon mm. kaupungin yliopistolle ja eläintarhaan mutta keskeisenä tapahtumapaikkana on Löytöretkeilijöiden seuran toimisto. Talo muodostuu aikamoiseksi huvipuiston ja pakohuonepelin risteymäksi. Talosta löytyy lasilattia, köysitikkaita, kasvi- ja eläinkokoelmia, teknisiä vempeleitä, kerroksesta toiseen vievä liukumäki, omituisia koulutettuja eläimiä, salaovia ja keskellä taloa kasvava suuri puu. ...
Helsingin Henki oli kaupungin henkilöstölehti, joka ei ilmesty enää. Ensimmäinen painettu lehti ilmestyi vuonna 1989 ja viimeinen ilmestyi vuonna 2021. Alkuun lehti jaettiin kaupungin toimipisteisiin ja myöhemmin kaupungin henkilöstölle kotiosoitteisiin. Vanhoja, painettujen lehtien näköisversioita voi selata Issuu-palvelussa. Kun kaupungin uusi intra julkaistiin vuonna 2022, Helsingin Henki sulautui osaksi sitä.
Wikipedia tietää kahvi-sanan etymologiasta seuraavaa: EtymologiaSana kahvi ja sen vastineet muissa kielissä ovat peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä.[1] Kahvin nimesivät jemeniläiset, jotka aloittivat sen viljelyn.[2] Sana tuli eurooppalaisiin kieliin italian kielen kautta.[3] Kahvin arabiankielinen nimi on saatettu lainata Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, sillä kahvipensas on kotoisin niiltä seuduilta.[4] eli näin saattaa hyvinkin olla.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi
