Saa syödä -sivuston mukaan "kananmunat voi säilyttää niin jääkaapissa kuin huoneenlämmössäkin, kunhan lämpötila on tasainen. Paras paikka kananmunille olisi kylmäkomero tai viileä huone, sillä optimaalisin säilytyslämpötila kananmunille on 12–14 astetta. Jääkaapin lämpötila on tyypillisesti 2-6 astetta."
Lue lisää: https://www.saasyoda.fi/kananmunat
Näissä käännöksissä ei ole sisällössä merkityseroa, joten molemmat varmaan kertovat tuon ranskankielisen lauseen suomeksi. Ero lienee siinä, onko jälkimmäinen oikeaoppista suomen kieltä. Sitä esiintyy ainakin vanhahtavissa teksteissä, esimerkiksi Martti Lutherin aamurukouksessa, jossa rukoillaan "varjele minua tänäänkin synnistä ja kaikesta pahasta", https://uskotoivorakkaus.fi/teemat/rukous/martti-lutherin-rukouksia/Asiasta voisi kysyä tarkempaa tietoa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Voit selata Suomenlinna-aiheisia kirjoja pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista Plussa-tietokannassa (http://www.lib.hel.fi) kohdassa kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanaa Suomenlinna. Jos tällä haulla löytynyt materiaali (60 viitettä) ei tyydytä tiedontarvettasi, voit lähimmässä kirjastossa tutustua Linda-tietokannan (Suomen tieteelliset kirjastot) tuloksiin. Jos etsit tarkkoja tietoja yksittäisistä rakennuksista, lienee parasta ottaa yhteyttä Suomen rakenustaiteen museon kirjastoon http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh. 661918.
S5 -filosofiasta löytyy suomenkielistä tietoa Metalliteollisuuden keskusliiton julkaisemasta teoksesta S5, tekijöinä Pentti Enlund ja Jorma Hakala. Teos löytyy Åbo Akademin kirjastosta, mutta helpommin sen saattaa saada Metalliteollisuuden keskusliitosta.
Kirjallisuutta aiheesta tarjoaa Kazuo Shibagakin, Malcolm Trevorin ja Tetsuo Abon toimittama teos Näköaloja johtamiseen - japanilainen ja eurooppalainen johtamistapa, jossa sivulta 28 alkaen on mainintoja S5 -filosofiasta. Lisäksi Richard T. Pascale ja Anthony G. Athos ovat kirjoittaneet teoksen Yritysjohtamisen menetelmät Japanissa, jossa mm. sivuilta 8 ja 88 löytyy mainintoja S5 -filosofian hieman laajennetusta muodosta, S7 -filosofiasta. Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän...
Etsimänne laulu on virsi nro 13, ja se löytyy kyllä useastakin kokoelmamme laulukirjasta. Hakiessanne jotain tiettyä laulua kirjastomme tietokannasta voitte kirjoittaa laulun nimen tai nimen alun hakusivumme nimeke-sarakkeeseen. Laulun on säveltänyt Emmy Köhler, sanoittanut Sigurd Muri ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Lähetän teille liitteenä laulun sanat.
Hei!
Valitettavasti kysymykseen ei pysty liittämään kuvaa tässä palvelussa. Kysymyksen voi toki lähettää Kysy kirjastonhoitajalta Facebook-sivuille, jossa kuvan liittäminen onnistuu.
https://www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekarien
Mahdollista on myös lähettää kysymys kuvan kanssa Jyväskylän kaupunginkirjastolle normaalina sähköpostina: kaupunginkirjasto.tietopalvelu@jkl.fi
En tiedä, mitä sukulaissetäsi on tarkoittanut. Yksi mahdollisuus on se, että hän on tarkoittanut toriumia, jota käytetään kameran linsseissä vähäisinä määrinä. Aine vaikuttaa (ilmeisesti positiivisesti) linssien optisiin ominaisuuksiin. Ainetta käytetään myös linssien sävyttämiseen. Torium on luonnostaan radioaktiivinen aine.
http://www.stuk.fi/aiheet/kodin-ja-toimiston-sateilevat-laitteet/radioa…
Suomen kansallisbibliografian mukaan ei Georges Bernanosilta (1888-1948) ole käännetty suomeksi kuin mainitsemasi kaksi romaania Maalaispapin päiväkirja ja Mouchette.
Bernanos on kuitenkin kirjoittanut myös näytelmän, Dialogues des carmelites. Tästä on Poulenc Francis säveltänyt oopperan, jonka libretto on julkaistu myös suomeksi: Poulenc, Francis (säv.) Dialogues des carmélites. Libretto, italia, suomi. Savonlinnan Oopperajuhlat, 1999.
Tätä teosta on saatavissa myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta, http://www.libplussa.fi .
Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen metatietovaranto MELINDA on ratkaisu tähän tarpeeseen. Lukemalla kirjan viivakoodin Melindan hakukenttään saat käyttöösi kaikki kirjaan liittyvät metatiedot, mukaan lukien kirjastoluokituksen. Melindan hakupalvelun löydät täältä: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino luvulla, jonka saa, kun kertoo pituuden itsellään. Esim. jos paino on 78 kg ja pituus 1,7m, jaetaan 78 1,7 x 1,7:llä
(2,89). Tuloksena on tässä tapauksessa 27.
Meillä Vaasan kaupunginkirjastossa on kuvamateriaalia vain lehtileikkeissä ja kirjoissa, kotiseutukokoelmaan kuuluviin lehtileikkeisiin olet tervetullut tutustumaan aina kirjaston aukioloaikoina, Maat ja kulttuurit osastollamme pääkirjaston toisessa kerroksessa.
Pohjanmaan Museolla ja Vaasan kaupungilla on kuva-arkistot, joihin voi varmaankin päästä tutustumaan . Kannattaa myös ottaa yhteyttä Svesnka Litteratursäälskapetiin ja erityisesti Meta Sahlströmiin siellä, koska heiltäkin löytyy näitä aineistoja.
Lisäksi meiltä löytyy kirja toisesta kysymistäsi aiheista, eli Vaasan pommituksista: Nykvist, Nils-Erik: Vaasa 101. Kirja löytyy pääkirjaston Maat ja kulttuurit osastolta luokasta 92.881.
Kyseinen kirjanen näyttää olevan hyvin harvinainen. Sitä näyttäisi olevan vain Helsingissä sijaitsevassa Kansalliskirjastossa ja Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjastossa. Jälkimmäisessä on pelkkä kirja ilman äänilevyä. Soitin kuitenkin SNI:n kirjastoon, ja sieltä kerrottiin, että kirjassa ovat runomuotoiset sanat painettuina.
Valitettavasti kummastakaan kirjastosta ei saa kirjaa lainaan, mutta kirjaa lienee mahdollista lukea jommankumman kirjaston tiloissa. Kansalliskirjastossa on ehkä mahdollista kuunnella myös levyä, jos se on sinulle myös tärkeää. Asiasta kannattaa kysyä etukäteen. Jos haluat tiedustella tarkemmin mahdollisuutta saada kirjaa kaukolainaksi tai kenties kopiona lähikirjastoosi,...
Tieteellisen aineiston hakupalvelusta Google Scholarista http://scholar.google.com ja korkeakoulukirjastojen kokoelmatietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi löytyy useita myös verkossa julkaistuja väitöskirjoja, joissa käsitellään kollegiaalisuutta opettajan työssä:
Opettajien kollegiaalinen yhteistyö ammattikorkeakoulussa : mikropoliittinen näkökulma opettajuuteen / Pasi
Savonmäki. Jyväskylä : Koulutuksen tutkimuslaitos,2007.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37746/T023.pdf?seq…
Yksin mutta yhdessä -Opettajat omaa työtä ja oppilaitoksen toimintaa kehittämässä / Mäntylä, Ritva, 2002.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67243/951-44-5459-6.pdf?seq…
Verkosto opettajien tukena / Jyrkiäinen,...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku (pin-koodi), voit muuttaa sähköpostiosoitteesi kirjautumalla omiin tietoihisi Helmet-palvelusivustolla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilöllisyystodistus, niin virkailija tekee sähköpostiosoitteen muutoksen puolestasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Helmet-kirjastoista Espoon Sellon kirjastosta saa lainaan mikrofonin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2391685__S%C3%A4%C3%A4nity*__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Elektroniikka-hakusanalla ei lainattavia esineitä löytynyt. Voit etsiä kirjaston lainattavia esineitä käyttäen hakusanana esineen nimeä tai selata koko lainattavien esineiden luetteloa Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%29%20f%3Aq__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
En ole varma, mitä kysyjä täsmällisesti tarkoittaa kysymyksellään. Laitan aluksi muutaman linkin, jotka johtavat lahottajasienistä kertoviin tietoiskuihin ja dokumentteihin.
Viherympäristöviikko: Käävät ja muut lahottajasienet:
https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/tietoa/puut-ja-monimuotoisuus/kaavat-ja-muut-lahottajasienet/
Luontoportti:
https://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/kaavat-asuvat-arvokkaissa-metsissa
Helsingin kaupunki: Sienet ja laho
https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2012/sienetjalaho_net.pdf
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Ainakin seuraavat romaanit voisivat sopia. Kirjasampo-palvelusta voi etsiä lisää kirjoja aiheesta hauilla piano ja pianisti.
Barlier, Etienne. Kiinalainen piano.
Campion, Jane & Pullinger, Kate. Piano.
Echenoz, Jean. Pianossa.
Hämeen-Anttila, Virpi. Kolmastoista lapsi.
Issakainen, Sakari. Giovannin poika.
Jelinek, Elfriede. Pianonsoittaja.
Liehu, Rakel. Valaanluiset koskettimet.
Makine, Andreï. Elämän musiikki.
Mikkola, Marja-Leena. Tyttö kuin kitara.
Palviainen, Jukka-Pekka. John Lennonin valkoinen flyygeli.
