Liikennevalojen asetuksia voi muokata, mutta vain lainsäädännön rajoissa. Liikennevalojen käyttö on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 1012/2001.
Rautatietasoristeyksien liikennevalojen sekä punainen että valkoinen valo ovat vilkkuvia.
Jalankulkijan kaksiosaisen liikennevalon alempi valo voi olla kiinteä tai vilkkuva vihreä. Tyypillinen käyttötapa on, että kiinteä vihreä valo muuttuu hetkiseksi vilkkuvaksi vihreäksi viestimään siitä, että valo vaihtuu pian punaiselle.
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
Löysin seuraavat nuottikirjat, joissa on tämä kappale:
Grieg, Edvard: "Masterpieces for solo piano : 23 works"(Nuotti löytyy ainakin Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoista)
Grieg, Edvard: "Grieg : His greatest piano solos" (Viikin kirjasto)
"Dearly beloved:A treasury of wedding music processionals, recessionals, vocal solos, ceremonial and recital music" (Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto)
Näissä kaikissa nuoteissa kappaleen nimi on "Lyriske stykker, op. 65. NRO 6, Bryllupsdag på Troldhaugen".
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lataamiseksi riittää ihan tavallinen nettiyhteys, joskin hyvin hitailla yhteyksillä siinä saattaa mennä pitkään. Lataamisen kesto riippuu myös kirjan laajuudesta ja sen graafisesta sisällöstä kuten kuvista, joten pienet ja vähän kuvia sisältävät kirjat tulevat nopeammin kuin laajat ja paljon kuvia sisältävät. Ulkomailta lataaminen saattaa kestää yleisesti ottaen pidempään kuin Suomesta.
Yhteyden tarkkaa nopeutta tärkeämpää on, että tietokoneelle on asennettu Adobe Digital Editions -ohjelma, sillä sitä tarvitaan e-kirjojen lukemiseen. Ohjelman voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Ohjeita kirjan lainaamisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/e-kirjanlukijat/....
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Valitettavasti en Turusen niukasta novellituotannosta tällaista tarinaa löytänyt. Lähimmäs osuu Hämärätunnin tarinoita -kokoelman novelli Oiva, joka päättyy maitokuski Peiposen Hemmin ja novellin nimihenkilön kohtalokkaaseen törmäykseen. Kenenkään tyttöystävää ei tässä tarinassa kuitenkaan lihoteta - asemapäällikön sikaa kyllä.
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, sen toimitettuihin sisältöihin sisältyvät artikkelit ja uutiset ajankohtaisista kirjallisuusaiheista, erilaisiin teemoihin perustuvia kirjahyllyt ja lukuvinkkilistat. Kirjasammon toimituskunta on pieni, joten he kertoivat, että suuriin projekteihn resurssit eivät riitä eikä tämän tyyppinen toiminta kuulu oikein Kirjasammon alaan. En ole ihan varma, etsitkö kustannustoimittajaa tai kirjoittajaa materiaalille, mutta voisit ehkä kysyä Kustannustoimittajien liitosta neuvoa, http://www.kustannustoimittajat.fi/wordpress/. Jos tarkoitat, että sinulla on kirjoja, joita haluat lahjoittaa, voit kysyä kirjastosta suoraan, haluaisivatko he niitä. Jokainen...
Olen kuunnellut Youtubesta viidakkolauluja sekä Fono.fi:n hakutuloksia viidakkolauluista, mutta en löydä tällaista. Lähetysaatteen symboli, Musta Saara -laulukin on sisällöltään varsin erilainen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kappaleen?
"Nisut, nasut nasulassa..." riimitteli Kirsi Kunnas saksankieliseen alkuteokseen Haustierkinder perustuvassa kuvakirjassa Eläinpienokaisia (WSOY, 1966). Alkuperäiset saksankieliset runot olivat Margarete Neumannin. Alkuperäislaitoksen tekijöistä Eläinpienokaisissa mainitaan vain kuvittaja Kurt Steinel, mikä viittaa siihen, ettei Kunnas välttämättä ole tiukasti noudattanut saksankielistä tekstiä, vaan niin sanotusti runoillut omiaan. Kun runo neljän muun Eläinpienokaisista peräisin olevan runon kanssa paria vuotta myöhemmin julkaistiin WSOY:n Aikamme aapisessa, sisällysluettelossa runot kuitenkin mainitaan suomennoksiksi, jälleen ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/...
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa olevassa elämänkerrassa Presidentin ministeri on kuvailtu tuon vuoden 1971 kommunikean taustoja. Kommunikean lopullista sanamuotoa kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Presidentin ministeri : Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa/ Karjalainen, Ahti & Tarkka, Jukka. 1989. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644534006250
Suosittelen, että tiedustelet kommunikean tekstiä Ulkoministeriön arkistosta. Ulkoministeriön arkiston yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä: https://um.fi/arkisto-ja-asiakirjapyynnot
Samoihin aikoihin (20.4.1971) solmittu SOPIMUS taloudellisen, teknisen ja teollisen yhteistyön kehittämisestä Suomen Tasavallan ja Sosialististen...
Edustajan koko nimi oli Åkerblom, Kristian Vilhelm. Hän kuului Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään. Eduskunnassa hän oli Vaasan l. et. vaalipiiri 1917 -1917, 1919 -1929, 1930 -1932. Tarkempia tietoja hänestä löytyy edustajamatrikkelista, joka löytyy osoitteesta http://www.eduskunta.fi .
Verkossa on helppo levittää huijausviestejä suurelle määrälle vastaanottajia samanaikaisesti. Vaikka vain harva viestien saajista reagoi niihin, on sekin huijareille hyödyksi. Huijaustapoja Internetissä on hyvin monenlaisia.Lisätietoa näistä löytyy Kuluttajaliiton Huijausinfosta: Huijausinfo | Kuluttajaliittoja Rikosuhripäivystyksen kotisivuilta: Nettihuijaukset - RikosuhripäivystysLisätietoa verkkohuijauksista löytyy myös esimerkiksi seuraavista teoksista:Salmivuori, Riku: Miljoonaperintö tarjolla: kuinka verkkopetos toimii. Myllylahti 2016.Salmivuori, Riku: Tarinoita toiselta puolelta: verkkohuijareiden metsästäjät kertovat. Myllylahti 2018.Juusola, Elina: Sydän saaliina: romanssihuijarit verkossa. Docendo 2018.
Parhaan pohjoismaisen filmipalkinnon voitti Aku Louhimiehen
filmi Paha maa(Frozen land).
Laitan tähän vielä festivaalisivut:http://www.filmfestival.org/filmfestival/
Tarkoitat ehkä tätä kirjaa:
Sasson, Jean P., Prinsessa : elämä hunnun takana al-Saudin palatsissa. Porvoo : WSOY, 1993
Jatkokin on olemassa: Prinsessan tyttäret.
Olivat kovasti kysyttyjä kirjoja ilmestyttyään.
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös...
Värmdö näyttäisi olevan suurin saari.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_sk%C3%A4rg%C3%A5rd#.C3.96ar
http://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4rmd%C3%B6
https://www2.varmdo.se/Resource.phx/plaza/publica/english/index.htx?aps…
Haagalainen-lehden vanhoja numeroita (1975-90; 1992-97) on luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei tarvitse varata etukäteen luettaviksi. Kirjastossa on kopiointimahdollisuus ja yksi kopio maksaa 40 senttiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=haagalainen&searchscope=2…
