Tästä teoksesta voisi olla hyötyä Hatkoff, Amy, The inner lives of farm animals : their amazing social, emotional, and intellectual capacities. Stewart, Tabori & Chang 2009. Tämä löytyy mm. PIKI-kirjastoista eli se täytyisi tilata kaukolainana, https://www.finna.fi/Record/lukki.58583.
Suomeksi sikojen älykkyydestä löytyy artikkeleita,
Vierto, Jutta, Sika oppii ja muistaa löytyy julkaisusta: Sika 33 (2003) : 2, s. 58-59, https://www.finna.fi/Record/arto.012899216. Tämä julkaisu on Suomen kotieläinjalostusyhdistyksen jäsenjulkaisu ja löytyy useammasta yliopistokirjastosta, https://www.finna.fi/Record/helka.993000313506253
Kupari, Ritva, Siat ovat oppivia, älykkäitä ja toimeliaita. https://www.finna....
Kaivattu kirja saattaisi olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa. Sisarusten myöhempiä vaiheita käsitellään sen jatko-osissa Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö.
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för...
Mm. Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kuurnalle kaksi merkitystä: "1. pitkä ja kapea syvennys, kouru, uurre, ura, vako K. laudan syrjässä 2. pitkänomainen, päältä avoin astia t. johto, kouru, kaukalo, ränni." Ensimmäisen selityksen pohjalta kuunnelmassa annettu merkitys tuntuisi sopivalta eli sanaa voisi käyttää myös pakaravaosta puhuttaessa.
Yhdestäkään murresanastosta en sanaa onnistunut löytämään, joten sana ei tässä merkityksessä välttämättä ole millekään murrealueelle tyypillinen.
Hei!
Paloaseman torni on tarkoitettu paloletkujen kuivatusta varten. Asiasta kerrotaan kirjassa nimeltä Kangasalan VPK 125 vuotta. Kun paloasemaa rakennettiin, mietittiin tehtäisiinkö letkuja varten torni vai kuivauskaapit. Rakennettiin 23 metriä korkea torni. Joillakin paloasemilla palomiehet harjoittelevat kiipeämällä torneihin.
Kirjastossa on lapsille tarkoitettu Arttu Juseliuksen kirja Ransu paloasemalla. Siinä Ransu Karvakuono tutustuu paloaseman elämään.
Affiksit -odon, -odont, -odonto- viittaavat kreikan kielen hammasta tarkoittavaan sanaan ὀδούς (odoús). Näin ollen suurihammashai megalodonin nimi tarkoittaa nimenomaan suurta hammasta (kre. megálo- "suuri" + odónt-, odoús "hammas". Sapelihammaskissojen smilodon-suvun nimi taas tarkoittaa "lihaveitsihammasta" (kre. smíle "lihaveitsi" + odónt-, odoús "hammas".
Laulu "Antti laskee tähtiä" alkaa: "Antti katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Anton räknar stjärnor". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Finn Zetterholm. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari. Laulu sisältyy nuottiin "Musica : oppilaan kirja. 1-2" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Sen ovat toimittaneet Anne Lindeberg-Piiroinen ja Juha Tynninen.
"Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri ja toiselta nimeltään Afrikan vihreä muuri. –– Suuri vihreä muuri (GGW) on afrikkalaisvetoinen projekti, jonka tarkoituksena on kasvattaa puita ja aikaansaada hedelmällistä maata Sahelin alueella, mukaan lukien Burkina Faso, Mali ja Niger."Sahelin vyöhykkeen suuri vihreä muuri yhdistää - YK:n alueellinen tiedotuskeskus - FinnishAlueen maista Burkina Faso on ollut edelläkävijä aavikoitumisen torjunnassa. Siellä on menestyksekkäästi kasvatettu puita ja parannettu maan hedelmällisyyttä 80-...
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta löytyy ainakin seuraavat kirjat:
-Neuvonen: Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. 2008
-Miettinen: Historian havinaa Viipurissa. 2006
-Neuvonen: Viipuri: opas kaupunkiin. 1999
-Gardberg: Viipuri: kivestä rakennettu kaupunki. 1996
-Neuvonen: Viipurin historiallinen keskusta. 1994
-Viiste: Viihtyisä vanha Wiipuri.
Nämä em. teokset kannattaa tarkistaa. Viipurista (ja laajemmin Karjalasta) on kirjoitettu paljon, joten etsimästänne rakennuksesta voi olla maininta esim. jonkin historiankirjan sivuilla.
Myös cd-rom-levyn Frolov: Viipuri sisältönä on Viipurin arkkitehtuuria.
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään vastausta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan vuoden 1934 20 markan kolikon myyntihinta vaihtelisi 3 ja 140 euron välillä rahan kunnon mukaan. Eri sävyisistä rahoista tai niiden arvosta ei ollut mainintaa.
Kannattaisi ehkä kysyä asiaa Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä:
http://www.snynumis.fi/
Laulujen sanat ovat usein sellaisia, että ne aukeavat eri kuuntelijoille eri tavalla, riippuen siitä, miten kuuntelija ne tulkitsee. Tämänkaltaiseen kysymykseen ei siis ole vain yhtä oikeaa vastausta.
Minun tulkintani mukaan Dion laulaa kyseisessä laulussa siitä, miten sekä muisto että rakkaus pois mennyttä rakasta kohtaan säilyy ikuisesti sydämessä, vaikka tämä henkilö ei enää luonamme syystä tai toisesta ole.
Laulun sanat löytyvät itse kunkin tulkittavaksi vaikkapa täältä:
https://www.azlyrics.com/lyrics/celinedion/myheartwillgoon.html
Kappaleen alkuperäinen nimi on "The gambler" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Don Schlitz, suomenkieliset sanat on tehnyt Juice Leskinen. Suomeksi laulu alkaa: "Oli kuuma kesä ilta, mä unta en saanut". Suomenkielisellä nimellä "Peluri" laulu löytyy kirjoista "Iisit biisit : piano" ja "Iisit biisit : kitara", mutta kummassakaan kirjassa ei ole melodianuotinnosta, vaan ainoastaan sointumerkit ja sanat suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisellä nimellä laulu löytyy kuitenkin monesta nuotista, esimerkiksi seuraavista:
Story songs : 52 narrative classics : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2016)
The great American songbook : country : music and lyrics for 100 classics songs : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, [2013])
Rogers, Kenny:...
Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2?
Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja
1)punasininen
2)purppuranpunainen
3)helakanpunainen
4)(kerrattu) valkoinen
Vuonna 1992
1)sinipunainen
2)purppurainen
3)karmiininpunainen
4)hieno kerrattu
Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin)
tekelät
argaman
tola'at
šani
Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn.
Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen...
Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa...
Perukirjat säilytetään nykyään Verohallinnossa sähköisesti, mutta ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat säilytetään käräjäoikeuksissa tai maakunta-arkistossa, mikäli käräjäoikeus on siirtänyt arkistonsa sinne. Säilytyspaikka on vainajan viimeisen kotikunnan mukainen käräjäoikeus. 1980-luvulla laadittua perukirjaa voi siis kysyä käräjäoikeudesta. Perukirja ja sen liitteet ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Niistä voidaan kuitenkin antaa jäljennöksiä mm. henkilölle, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Jäljennös perukirjasta, tilauslomake (3627) - vero.fi
Voinko pyytää perukirjan kopiota Verohallinnosta? - vero.fi
Käräjäoikeudet - Tuomioistuinlaitos (oikeus.fi)
Vaikka Tommy Tabermannin äidinkieli on ruotsi, hän kirjoittaa suomeksi. Runokokoelmia ei myöskään ole käännetty ruotsiksi.
Pari yksittäistä runoa löytyy kirjasta Ny lyrik - uutta lyriikkaa (ilmestynyt 1984). Runojen nimet ovat Varkaus ja Ruusujen salaisuus, ruotsiksi Stölden ja Rosornas hemlighet. kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta.
www.helmet.fi
Sanojen aika -sivustolla http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=… kirjailija kertoo, että häneen voi ottaa yhteyttä WSOY:n kautta.
Kirjeposti osoitteeseen WSOY, PL 222,00121 Helsinki. Palautuspostimerkki mukaan, jos haluat kirjeeseen vastauksen. Sähköiset viestit WSOY:n palautesivun (Palautetta kirjailijalle)kautta osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/feedback tai sähköpostitse tiedotus@wsoy.fi
Luontokuvaaja Juho Rahkonen Apu-lehden artikkelissa (5.5.2018) kuvailee kaikennäköistä takatalven vaikutusta luontoon. Sammakonkudun koettelemuksista kirjoittaja kertoo:
"Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.
Sammakonkutu tekee niin kuin ihmisetkin: odottaa ja odottaa, menisikö kylmyys joskus ohi. Kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +10 asteen tienoilla, eli kevät on oikeasti alkanut, sammakonkutu jatkaa kehittymistään."
Linkki: Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen | Apu (luettu...
Marco Casagrande kirjoitti vuonna 1997 salanimellä Luca Moconesi teoksen nimeltä Mostarin tien liftarit - suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Teoksesta otettu painos on loppuunmyyty, joten kirjakaupoista sitä voi olla vaikea saada. Pääkaupunkiseudun kirjastoista se kuitenkin on lainattavissa.
Tekijästä ja teoksesta kirjoitettiin vuonna 1997 lehdissä jonkin verran. Artikkeleita on Helsingin sanomissa 2.4. ja 12.11. 1997, Turun sanomissa 14.3. ja 15.3., Aamulehdessä 13.3., Etelä-Suomen sanomissa 14.3., Suomen kuvalehdessä n:o 11, s. 26-31 ja Kaltiossa n:o 2 s. 73.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät näistä lehdistä Helsingin sanomat (mikrofilmattuna), Kaltio ja Suomen kuvalehti. Halutessasi voit tehdä muista lehdistä...
