Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Tiedustelemasi kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta luokasta 709.9. Sarjan kaikki osat löytyvät
käsikirjastokappaleina pääkirjastosta, Rikhardinkadun kirjastosta, Töölön kirjastosta, Kallion kirjastosta sekä Itäkeskuksen kirjastosta. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja tarkistaa kirjojen tilanne sinä päivänä kun aiot lainata ne. Esimerkiksi tänään 9.10. osat I-IV ovat paikalla esim. Rikhardinkadun kirjastossa, osa V Etelä-Haagan kirjastossa ja osa VI esim. Rikhardinkadun kirjastossa tai Etelä-Haagassa.
Olemme koettaneet kovasti etsiä hakemaasi teosta. Olemme kysyneet asiaa myös Suomen muista yleisistä kirjastoista, mutta emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään juuri kyseistä lorua.
Epäilemme, että kyse on jostain Hanhiemon versiosta, koska esimerkiksi lorut "Kurpitsatalo" (Lasten oma kirjakerho, 2001), "Talo" (Hanhiemon iloinen lipas. WSOY, 1987) ja "Kalle, ahne kurpitsalle" (Hanhiemon runoja, 1977), tulevat mainitsemaasi kurpitsalorua todella lähelle. Turusta ei kuitenkaan löydy tuota Tuomas-versiota.
Punarinta-loru on vielä hankalampi. Sekin vaikuttaa joltain Hanhiemon käännökseltä tai muulta englantilaisen kansansatujen kokoelman versiolta. Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa...
Tällaista tarkoitusta varten suosittelen Kavin (Kansallisen audiovisuaalisen instituutin) Koulukinoa http://www.koulukino.fi/index.php?id=19
sekä Kavin Elonetin elokuvia
https://kavi.finna.fi/
Myös Elävästä muistista voisi löytyä sopivaa materiaalia, https://elavamuisti.fi/
Lisää verkosta löytyviä aineistoja löytyy Makupalat.fi:stä, näistä yllä mainituista osan löysin kokoelmasta Katsele ja kuuntele konsertteja, esityksiä ja ohjelmia, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/katsele-ja-kuuntele-konsertteja-es…. Sieltä löytyy muutakin sopivaa materiaalia. Lisäksi voi selata otsikon Elokuva Suomessa alta löytyvää sisältöä, https://www.makupalat.fi/fi/k/755/hae?category=34232&sort=title&order=a…
Hei,Kyseessä näyttäisi olevan Gerhard Harderin Hengellinen Lied-laulu 1800-luvulta.Valitettavasti kyseistä laulua ei näyttäisi olevan käännetty Suomeksi, tai ainakaan en löytänyt laulusta suomenkielistä levytystä/nuottia Suomen kirjastoista tai Ylen levystöstä.
Tietoa kansallispuvuista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja kuvina, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, kirjasarja Svensk-Finlands bygdedräkter sekä Harrold, Robert: Folk costumes of the world. Mainittujen kirjojen lisäksi on myös muita kirjoja, joista tietoa löytyy. Kannattaa varmaan käydä kirjastossa tutkimassa aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Suomen käsityömuseon yhteydessä toimii Suomen kansallispukukeskus, jossa on kansallispukujen tietopalvelu ja neuvontaa. Keskuksen puhelinnumero on (014)626842 ja kotisivun osoite www.kansallispukukeskus.fi.
Saimme vastauksen kysymykseesi kirjastonhoitajien valtakunnalliselta postituslistalta:
Kyseessä on Richard Dehmelin runo Kello meressä. Se löytyy ainakin teoksesta Runon pursi: maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. 3.p. WS 1980.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Oli kaksi poikaa kalastajalla,
ja hän lauleli heille: Aaltojen alla
on meressä kello ihmeellinen,
ilo suuri on uskovan sydämen
kuulla sen kellon soivan.
Hei!
Kadonnutta kahvilaa etsimässä löytyy Tampereen kaupunginkirjaston useistakin toimipisteistä. Sen saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 kirjoittamalla nimekekenttään kirjan nimi.
Muita teoksia kahviloista löytyy samasta osoitteesta kirjoittamalla asiasanaksi kahvilat ja ruksimalla kohdat 'ei lasten aineistoa' ja 'tietokirjallisuus'. Näin saa 48 viitettä. Niistä voi valita itselle sopivia. Monet kirjoista ovat historiikkeja. Kahviloiden sisustamisesta löytyy pari teosta: Pegler: Cafe design v. 2002 ja Bars & restaurants - sisustus v. 2001. Osa teoksista on tietysti aivan epärelevantteja, kuten Turisti-matkailuoppaat.
Kahvi- ja ravintola-alan käsikirja on kovin,...
Tiedustelin tuota kappaletta Santanderin asiakaspalvelusta. Kappaleen nimi on One and one. Kappaleen laulaa Laura Närhi ja se on tehty nimenomaan tuota mainosta varten.
Kyllä löytyy. Antigone löytyy suomeksi yhteispainoksena Kuningas Oidipuksen kanssa useista Helsingin kirjastoista(luokka 1.3; näytelmät).
Voit itse tarkistaa hyllyssä olevat kappaleet osoitteesta www.helmet.fi.
Kysymyksessä siteerattua runoa ei ole kummassakaan mainitussa Rumi-suomennoksessa, enkä löytänyt sitä muistakaan Hämeen-Anttilan Rumi-käännöksiä sisältävistä teoksista. Muidenkaan Rumia suomeksi tulkinneiden kääntäjien töiden joukosta en tätä nimenomaista runoa löytänyt, enkä valitettavasti onnistunut selvittämään tämän useilla verkkosivuilla yleensä johdonmukaisesti samassa muodossa siteeratun suomennoksen alkuperäistä kirjallista lähdettä tai kääntäjää.
Alkuperäinen Morden I Sandhamn -dekkarisarjan kirja ilmestyi tämän vuoden huhtikuussa. Suomennokset on julkaissut WSOY, ja muut sarjan kirjat on suomennettu varsin pian alkuperäisen ilmestymisen jälkeen. Oletettavasti tämäkin ilmestyy siis piakkoin, mutta syksyn 2018 WSOY:n uutuusluettelosta sitä ei löytynyt:
https://issuu.com/kirja/docs/wsoy_syksy_2018
Tarkemmin voit halutessasi kysyä kustantamosta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
https://www.wsoy.fi/kirjailija/viveca-sten
Alla olevista hakutuloksista saattaisi ainakin löytyä hakukriteerisi täyttäviä tutkielmia, artikkeleita ja kirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=totuudenmukaisuus&type=AllFields
https://scholar.google.com/scholar?start=10&q=truthfulness&hl=fi&as_sdt=0,5&as_ylo=2016
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stotuudellisuus__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjasta Ollaranta, Ritva: Musiikkivalmennus 1 (Otava, 1992, s. 87) löytyy Jorma Ollarannan säveltämä ja sanoittama laulu ”Aurinko-veitikka” (melodia ja 1. säkeistö). YouTubesta löytyy kangasalalaisen Lapsikuoro Etydin esitys tästä laulusta (https://www.youtube.com/watch?v=Wc71ehO1xpc, alkaa kohdasta 17:22). Säkeistöjä on enemmän kuin kirjassa, jokaiselle viikonpäivälle omansa. Painettuna ei laulun muita säkeistöjä ole löytynyt.
Wikipedian ja norjalaisen matkailusivuston mukaan se on n. 600 asukkaan Skåbun kylä Innlandetin läänissä.
Skåbu sijaitsee 870 metriä merenpinnan yläpuolella.
https://no.wikipedia.org/wiki/Sk%C3%A5bu
https://www.getnorwaytravel.com/en/destinasjoner-reisene/hoydepunkter-i…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Innlandetin_l%C3%A4%C3%A4ni
Esimerkiksi seuraavista teoksista voisi olla hyötyä:
NIMEKE Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet--valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1998-2001,Edita 1997 TEKIJÄ Espoo. Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Espoon kaupungin vanhuspalvelujen kehittämisohjelma 1995-2000 (2010) NIMEKE:Suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon tilastojärjestelmäksi Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 1993, TEKIJÄ Helsinki. Terveysvirasto Priorisointi Helsingin terveydenhuollossa / Arja Järvinen [... et al.]Helsinki, 1993, NIMEKE Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja toimintaperiaatteet--valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä...