Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja määrittelee näin sanat WEB ja portaali:
WEB sama kuin WWW
= Internet-verkossa hajautettu ja monipuolinen tietojenkäsittely-ympäristö, jonka totetutus perustuu ensisijaisesti HTML-kielisten hypermediasivujen siirtämiseen HTTP-käytännöllä vakiomuotoisia resurssinpaikantimia (URL) osoitteina käyttäen.
PORTAALI
= Monia erilaisia aineistoja ja palveluja tarjoava sivusto, josta käyttäjä voi muokata omia tarpeitaan vastaavia aineistoja ja palveluja käsittävän sivuston, tyypillisesti aloitussivuston.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy aikaisempi vastaus, joka koskee portaalia:
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=2296&arkisto=tru…
Sen listalta löytyy kirjoja ja lehtiä, joita on...
Verotus -lehti tulee Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoihin. Kummassakin kirjastossa sitä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi viisi edellistä vuotta. Leppävaaran kirjastosta lehteä ei lainata, joten etsimänne numeron pitäisi olla aina paikalla. Tikkurilan kirjasto lainaa Verotus -lehteä. Helmet -aineistohausta näkyy onko lehti lainassa. Sivuilta löytyy myös kirjastojen osoitteet ja aukiolotiedot.
http://www.helmet.fi/
Seuraavat lehdet, jotka ovat ilmestyneet joko kokonaan tai osin vuoden 1914 aikana löytyvät mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston uutisalueen varastosta. Niitä voi käydä vapaasti lukemassa ja niistä voi myös ottaa mikrofilmikopioita.
Dagens tidning 7.12.1911-19.3.1914
Etelä-Suomen sanomat 2.1.1914-21.11.1914
Finlands allmänna tidning 3.1.1820-31.12.1931
Helsingin kaiku 1903-1916
Helsingin sanomat 24.9.1904-
Hufvudstadsbladet 5.12.1864-
Nya pressen 2.1.1906-19.3.1914
Työmies 2.3.1895-12.4.1918
Uusi Suometar 4.1.1869-31.12.1918
Veckobladet 23.11.1892-28.4.1917
Kaivattu kirja voisi olla Joyce Strangerin Paimenkoira Rex (Tammi, 1967). Skotlantiin sijoittuvassa tarinassa Johnny-poika saa haltuunsa villinä syntyneen bordercollien pennun.
Runoa pikkuisesta oravanpojasta on kysytty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Hilja Haahden runo Oravasatu. Runo sisältyy mm. kokoelmiin Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1994), Rudolf Koivun runokirja (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, useita painoksia) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/tunteeko-kukaan-runoa-oravanpojasta-olisikohan
On varmaan parasta ottaa yhteyttä Vaalan kuntaan, Kunnan puhelinvaihteen numero on (08) 5875 6000, avoinna viraston aukioloaikoina. Ne löytyvät verkkosivulta https://www.vaala.fi/yhteystiedot-2
Myös Vaalan kirjasto saattaisi osata auttaa: https://www.vaala.fi/hyvinvointi/kirjasto/
Naantaliin pääsi esimerkiksi höyrylaivalla, joita kulki kesällä joka päivä. Myös maantietä pitkin pystyi kulkemaan. Rautatietä Naantaliin ei ollut vielä 1910-luvulla rakennettu.
Höyrylaivojen aikataulut julkaistiin sanomalehdissä.
Misse-kissa -kirja voisi olla kuvakirja Joan Sandin: Jenni ja Misse. Tosin sen sisältöä en päässyt tarkistamaan sen heikon saatavuuden vuoksi, mutta ainakin siinä esiintyy Misse-niminen kissa.Toiseen kirjaan on kolme eri vaihtoehtoa. Kirja voisi olla Bill Beet: Hyvästi jokilaakso. Ainakin kansikuvan kuvaus täsmää siihen parhaiten. Toinen vaihtoehto olisi Richard Adams: Ruohometsän kansa, mutta sen kansikuvissa näyttäisi olevan vain jäniksiä. Ja kolmas ehdotus on Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset, mutta sen kansikuvat ovat tummalla pohjalla.Marcus Phisterin Sateenkaarikala -kirjasta löytyy vuoden 1992 painosta vielä joistain kirjastoista. Omaksi sitä voi etsiä esimerkiksi antikvariaateista tai verkon myyntipalstoilta. LinkitFinna.fi:...
Kaunokirjallisuutta en tuosta aiheesta löytänyt.Muutama aiheeseen sopiva tietokirja löytyi. Niissä näyttäisi olevan esimerkkejä oikeista hoitotapahtumista ja työyhteisöön sopeutumisesta.Hovilainen-Kilpinen, Tuula: Kotihoidossa toimiminenPursiainen, Sirpa: Lähihoitajana yhteiskunnassa ja Tuononen, Nuppu: On omat haasteet mutta kyllä pärjää! : maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta. Kaunokirjallisuuttakin lähihoitajista löytyy. Niiden painotus vain on hieman toisenlainen kuin kysytyn aiheen. Linkki Helmet hakuun.
Kirjastot.fi-portaalin sivulla http://www.kirjastot.fi/kirjastot/muu_aineistohaku.asp#tulos on eri kirjastojen valikoimaluetteloita. Roma-tietokannasta, http://www.pori.fi/kirjasto/roma/romahakubl.html, voi etsiä vanhempaa suomalaista kaunokirjallisuutta aiheittain. Kiiltomato-sivuilla, http://www.kiiltomato.net, on kirjallisuusarvosteluja luokittain.
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Bukowskilla on netissä täytettävä arviointilomake, jossa on myös lisätiedot kotiarviointeja varten. Suomessa teoksen voi viedä myös arvioitavaksi Bukowskin Helsingissä sijaitsevaan toimistoon, lomakkeessa on aukioloajat ja ohjeet. Alhaalla on linkki lomakkeeseen ja lisätietoihin. Kannattaa huomioida, että pelkän valokuvan avulla luotettavaa tunnistamista ei voi tehdä.
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Yle.fi: Miten tunnistaa arvokas taulu? (22.12.2009) https://yle.fi/uutiset/3-6046039 (luettu 8.10.2019)
Englantilaiselta Barbara Erskineltä on suomennettu kolme teosta.
Nainen menneisyydestä (Lady of hay, suom. Renne Nikupaavola) julkaistiin vuonna 1988 kahtena niteenä.
Häkkilintu (Kingdom of shadows, suom. Leena Nivala) ilmestyi niin ikään kaksiosaisena vuosina 1988 .
Keskiyö on yksinäinen paikka (Midnight is on lonely place, suom. Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen) julkaistiin vuonna 1994.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi
Kaikki Erskinen teosten suomennokset näyttävät kuuluvan verkkokirjastoalueesi kokoelmiin, joskaan eivät lähikirjastosi kokoelmiin. Voit siis tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi.
https://joki.finna.fi/
Suomen ympäristötietokeskus kertoo, että sininen väri tulee kuolevista sinilevä- eli syanobakteerisoluista vapautuvasta fykosyaniini-nimisestä yhteyttämisväriaineesta. Parempikuntoiset sinileväsolut ovat väriltään vihertäviä tai kellertäviä, mutta kuivuessaan niiden väripigmentti muuttuu sinisemmäksi, ja tästä sinilevät ovat kutsumanimensä saaneet. Syke: Sinilevät värjäävät jäätä siniseksi Suomenlahden rannikolla
Loitsuista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Tässä muutamia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon ja kirjojen saatavuustietoihin.Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit: kansanuskon maailmassa (SKS, 2025)Magiaa ennen ja nyt (SKS, 2024)Mat Auryn: Tietoinen noita: herätä uinuvat yliaistilliset kykysi ja löydä oma tapasi harjoittaa magiaa (Unio Mystica, 2023)Kelly-Ann Maddox: Luo ikioma noituus: kapinallisen noidan polku (Viisas Elämä, 2023)Martti Haavio: Suomalaisen muinaisrunouden maailma (SKS, 1935/2023)Emmi Valve: Pieni loitsukirja (Täysi Käsi, 2020)Henni Ilomäki: Loitsun mahti (SKS, 2014)Nicola De Pulford: Taikojen ja loitsujen kirja: yli 40 salaista taikaa, joiden avulla saat kaiken mitä haluat (WSOY, 2002)Voit etsiä itse lisää...
Elokuva I'm losing you perustuu Bruce Wagnerin omaan samannimiseen romaaniin. Elokuvan arvosteluissa kerrotaan, että elokuva sisältää paljon viittauksia muihin elokuviin ja kirjallisuuteen.
Eräässä amerikkalaisessa arvostelussa mainittiin Emily Dickinson, (ks.internetosoite http://www.rottentomatoes.com/click/movie-1087760/reviews.php?critic=al…).
Mahtaisiko hän olla elokuvassa viitattu runoilija?
Emily Dickinsonin runossa After Great Pain on lopussa sanat, joihin arvostelussa viitataan:
After Great Pain, A Formal Feeling Comes
After great pain, a formal feeling comes —
The Nerves sit ceremonious, like Tombs —
The stiff Heart questions was it He, that bore,
And Yesterday, or Centuries before?
The Feet, mechanical, go round —
Of Ground, or...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...