Kuvaustasi vastaava satu on Tuulikki Soinin kirjoittama "Keskijämestari Kommerverkin paras keksintö" (joissakin lähteissä sadun nimi on virheellisesti "Keskijämestari Kommervenkin paras keksintö"). Löysin sadun seuraavista kirjoista:
Soini, Tuulikki: Nukkumatin satuja (Gummerus, 1977)
Satusaari. Hulivilivuori (Weilin & Göös, 2005)
Satuparaati : seikkailuja lukuhetkiin (WSOY, 2009)
Valitettavasti kirjasarjasta ei näyttäisi olevan suomenkielistä käännöstä. Ainakin haut Finna.fi:ssä ja kirjastot.fi:n monihaussa löytävät kirjoista ainoastaan englanninkieliset versiot sekä yhden espanjankielisen ja yhden venäjänkielisen käännöksen.
Netistä löytyy artikkeli, johon on poimittu muutamia suomenruotsalaisia runoilijoita ja heidän runojaan. Runojen tekstit löytyvät Litteraturbanken -palvelusta, https://litteraturbanken.se/. Litteraturbanken sisältää paljon muutakin materiaalia, joten tuo Ylen sivulla julkaistu artikkeli on hyvä tapa lähteä liikkeelle runoilijan valinnassa, https://svenska.yle.fi/artikel/2018/10/26/sa-har-blir-du-foralskad-i-finlandssvenska-poeter Jos haluat selata suomenruotsalaista materiaalia Litteraturbankenissa, hakutulos on tässä, https://litteraturbanken.se/bibliotek?sort=popularitet&avancerat&keywords=keyword:Finlandssvenskt Voit myös selata Svenska Litteratursällskapetin e-kirjoja, https://www.sls.fi/sv/...
Julia Quinniltä on nyt heinäkuussa tulossa uusi osa Smythe-Smith suvun sarjaan nimeltään "Petollinen kosija". Lisätietoja teoksesta kustantajan sivulta: Petollinen kosija (tammi.fi)Muita historiallisia, mutta romanttisia kirjoja voi yleisten kirjastojen tarjonnasta etsi hakusanoilla "historialliset rakkausromaanit". Sinua saattaisivat kiinnostaa esim. Karen Swanin teokset, samoin kuin Simona Ahrnstedin teokset, joista jälkimmäiset sijoittuvat Ruotsin historian eri ajanjaksoille. Sara Medbergin teoksia on puolestaan kutsuttu "Ruotsin Bridgertoniksi" eli niistäkin saattaisit löytää luettavaa. Suomalaisia historiallisten ja osin myös romanttisten kirjojen kirjoittajia ovat esimerkiksi Kaari Utrio sekä Kristiina Vuori.
Urheiluselostukset ovat kuuluneet Yleisradion ohjelmistoon käytännössä alusta asti. Niiden sisällyttäminen ohjelmistoon riittävän usein palveli myös radiovastaanotinten leviämistä. Ennen merkittäviä urheilutapahtumia oli havaittu radioiden menekin selvästi lisääntyvän. Ensimmäisiä urheiluradion suurtapauksia oli Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelun lähetys Helsingistä 7.–8.9.1929. Monen radionkuuntelijan mieleen Yleisradion alkuvuosien merkkitapahtumana on jäänyt Berliinin olympialaisten radiointi.Tekniset valmiudet suoriin urheiluselostukseen olivat hyvät. Urheilukilpailujen radioinnin lisääntymistä yleisradiotoiminnan alkuvuosina hillitsi lähinnä kilpailujen järjestäjien epäilys, että kilpailujen radiointi veisi yleisön kentältä....
Laulu "Keltainen lintu" alkaa: "Lintu pien, kai odotat ystävää". Sen englanninkielinen nimi on "Yellow bird". Sen säveltäjäksi on merkitty Norman Luboff. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Reino Helismaa. Sen ovat levyttäneet vuonna 1961 Matti Heinivaho ja lauluyhtye Tuula ja Paula ja vuonna 1979 Aikamiehet. Myös Matti Lampi on levyttänyt tämän laulun vuonna 1995 Reino Helismaan sanoilla, vaikka laulun nimenä on "Lintu pien"."Lintu pien" -nimellä ja Teuvo Kivelän sanoilla laulun on levyttänyt Pellokvartetti. Äänite on julkaistu vuonna 2007.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Jyväskylän alakouluissa käytetään yleensä Lukemalla lentoon-lukudiplomia. Diplomit löytyvät internet-osoitteesta http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/index.htm
Vaajakummun koululla saattaa olla käytössä jokin toinen lukudiplomilista. Asia kannattaa tarkastaa suoraan kyseiseltä koululta.
Kirjaa ei ole vielä tullut HelMet-kirjastoihin. Hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu ja jo saapunutkin, mutta kirjojen käsittelyssä lainattavaan kuntoon menee varmaan vielä jonkin aikaa. Kun HelMet-verkkokirjastoon ilmestyy ensimmäinen nide näkyviin, kirjan voi varata.
Hei! Voit. Kaikki lainat voi uusia verkkokirjastossa, ellei niistä ole varauksia. Tarvitset uusimiseen kirjastokortin numeron ja salasanan. Jos sinulla ei ole salasanaa ennestään, sen saa käymällä paikan päällä kirjastossa.
Uuden verkkokirjaston löydät osoitteesta www.keskikirjastot.fi.
Lainat voi uusia myös soittamalla mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen (Jyväskylän pääkirjaston puhelinnumero on 014-2664123) tai kirjaston asiakaspalvelutiskeillä.
CD-levyjä, samoin kuin kirjoja ja muuta kirjastoaineistoa, voi tilata kaukolainaksi. LP-levyjä ei aina ole haluttu lähettää, koska ne voivat vahingoittua kuljetuksessa. Tilaamme kaukolainoja lähinnä toisista maakuntakirjastoista. Musiikkiaineistoa tilattaessa on tultava Musiikikirjastoon täyttämään tilauslomake. Tilausmaksu on 4 euroa, minkä lisäksi lähettävä kirjasto saattaa joskus ottaa vielä oman maksun : esim. Sibelius-Akatemian kirjasto veloittaa 6 euroa. Maakuntakirjastot eivät yleensä peri maksua.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan laiha-adjektiivin merkitys elintarvikkeista puhuttaessa on vähärasvainen tai vähäravinteinen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laiha?searchMode=all.
Itäkeskuksen kirjastossa on italiankieliset satutuokiot lauantaisin parittomina viikkoina klo 11. Italiensk sagostund i Östra Centrums bibliotek på udda veckor klockan 11.
http://www.lib.hel.fi/Page/c5076732-4e24-4b6e-8ab2-c5875a28e02a.aspx
Ruusun aikaa on tilattu kirjastoihin paketit 1-3, joiden sisältöinä ovat jaksot 1-12, 13-24 ja 25-34. Näitä paketteja on tulossa useisiin Helsingin kirjastoihin todennäköisesti jo aivan lähiaikoina. Varaukset niistä voi tehdä heti, kun HelMet-verkkokirjatossa näkyy luettelointitietojen lisäksi myös vähintään yksi kirjasto, johon aineisto on jo ehtinyt saapua. Tilannetta siis kannattaa seurata sivulta www.helmet.fi.
Hei!
Hirsirakentamisesta löytyy kyllä kirjallisuutta mutta videoita vähän. Vuonna 2012 on julkaistu hirsirakentamisesta video: Timo Aro-Heinilä Tunne puut–Matkalla hirrenveistotaituruuteen. Keski-kirjastoissa videota ei ole, mutta sen voi pyytää kaukolainaan.
Matkalla hirrenveistotaituruuteen videon tietoja, voit käydä katsomassa esim. Kyyti-kirjastojen sivulla: http://kyyti.kirjas.to/teos.asp?teosid=04A2FFDE-95B7-49E5-AF72-642334E2…
Voit tehdä kaukolainapyynnön Keski-kirjastojen sivulla: www.keskikirjastot.fi > Asiakkaana kirjastossa > Kaukolainat.
En tunne hyönteisiä niin hyvin, että uskaltaisin suoraan sanoa mikä ötökkä on kysymyksessä. Löydät vastauksen luultavasti parhaiten näiltä nettisivuilta: https://laji.fi/ tai http://www.otokkatieto.fi/ . laji.fi-sivustolla on myös tunnistuspalvelu, johon voit lähettää kuvan löytämästäsi ötökästä.
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa The Past is such a curious Creature ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Varsinaista Uomaan kylän pitäjäkirjaa ei helmet-kirjastojen kokoelmissa ole. Impilahden historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy seuraavat:
Muistojemme Impilahti / toimittanut Paavo Koponen (Impiranta-säätiö,1990)
Impilahti-kirja / Simo Härkönen
Esi-isiemme Impilahti / Paavo Koponen ( Impilahti-säätiö, 1982)
Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia / A. A. A. Laitinen
Näistä viimeksimainittu vaikuttaa kattavimmalta Impilahden alueen historiikilta (640 sivua). Kuntahistoriikit eivät välttämättä sisällä kylien kiinteistöistä ja tonteista tarkempia tietoja.
Vanhoja Impilahden kunnan maa- ja kiinteistörekisterejä koskevia asiakirjoja on finna-hakupalvelun mukaan sijoitettu Mikkelin maakunta-...
Edelliset Dav Pilkeyn kirjoittamat Kapteeni Kalsari -kirjat ilmestyivät vuonna 2004. Ainakaan tänä syksynä ei uusia näytä ilmestyvän. Suomeksi kirjoja julkaisee kustannusyhtiö Tammi. Voit lähettää heille viestin, ehkä he tietävät tulevasta enemmän:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=7550516501613…