Caterina Valentelta löytyy monia kokoomalevyjä. Sellainen, jossa on sekä Malaguena että Rote Rosen werden blüh'n, on ainakin "Dankeschön - die Schönsten Hits" (2 CD), mutta monessa muussakin yhdistelmässä niistä on ainakin toinen. Malaguenaa on olemassa sekä espanjaksi että englanniksi. Lisäksi hänellä on laulu nimeltä Rosen sind rot, mutta se ei kai ollut kyseessä?
lähde: Grooves-inc
http://grooves-inc.de/product_info.php/products_id/886998
Olet osoittanut kysymyksesi Tornioon, joten arvaan, että käytät Tornion kaupunginkirjastoa. Tällaiset korttiasiat on viisainta kysyä suoraan kyseisestä kirjastosta. Tässä linkki Tornion kaupunginkirjaston sivustolle:
http://www.tornio.fi/Yhteystiedot_4
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Lainaaminen kirjastosta edellyttää kirjastokorttia. Sen saa, jos on osoite Suomessa. Voitte siis poiketa jossakin Helmet-kirjastossa saadaksenne kortin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Tarvitsette mukaanne kuvallisen henkilötodistuksen. Kortilla voitte lainata vapaasti kirjoja.
Mikko Ylilammi on tehnyt pro gradun Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (Helsingin yliopisto 2017)
Teppo Kulmala tarkastelee Herman Hessen proosaa jungilaisen psykoenergetiikan näkökulmasta teoksessaan Kohtalokasta kerrontaa (Atena 2002).
Usein myös klassikkoteosten esipuheissa kerrotaan kirjan taustoista ja teemoista.
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
Kyseessä on varmaankin Thomas Brezinan kirjoittama Seitsemän tassua ja Penny -sarja.Lisätietoa sarjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seitsem%C3%A4n%20tassua%20ja%20penny
Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
Muumimaailman hahmojen kehittäjä ja näin ollen äiti on Tove Jansson. Hän julkaisi ensimmäisen muumi-lastenkirjansa jo vuonna 1945. Tämän jälkeen muumit ovat levinneet sarjakuvina, joita piirsi Toven veli Lars, sekä mm. muumianimaatioina. Muumit asuvat ennen kaikkea lasten mielikuvituksessa ja aikuistenkin, sekä tietysti Muumilaakson sinisessä Muumi-Talossa.
Kivoja pelejä ja muumiaiheista puuhailua sekä todellisen tarinen kuinka muumit syntyvät löydät osoitteesta http://www.muumimaailma.fi/
Tampereen taidemuseolla on muumilaakso, josta löytyy mm. viisikerroksinen Muumi-Talo. http://inter9.tampere.fi/muumilaakso/
Kirja, jota etsitte, on nimeltään Kotomaan kasvot (Lukemisto Suomen lapsille 2). Se on Valistuksen kustantama vuodelta 1952. Kirjan sivulla 193 on Iida Heinosen kirjoitus Muor-vainaani muisto.
Espoon Kaupunginkirjastossa ei näy olevan ollenkaa kyseistä kirjaa, mutta voitte pyytää, että he kaukolainaavat sen teille jostain muusta kirjastosta.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sitä on saatavana.
Käsillä olevissa omenoita käsittelevissä kirjoissa
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu (1996)
Samuelsson, Lars Eric ja Schenkmanis, Ulf: Hedelmät ja marjat (1989)
on luonnehdittu omenalajikkeiden makua. Näistä luonnehdinnoista makean vastakohtana voi pitää hapanta.
Lisää omenakirjoja löytyy luokkahaulla Aino-aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
Valitse hakutavaksi Luokka ja hakuehdoksi oikeaan lokeroon luokka 67.32
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,...
Sonnisaaren synnytyslaitos perustettiin vuonna 1903 Oulun Sonnisaaren entiseen kolerasairalaan. Kauan synnytyssairaala ei tuossa rakennuksessa toiminut, vaan jo vuonna 1926 avattiin tilanahtauden vuoksi Tuiran synnytyslaitos.
Oulun Ainola-huvila ei ole sama rakennus kuin entinen synnytyslaitos. Ainola sijitsee Oulun Ainolassa eli Pakolansaaressa. Siellä on ollut monenlaista toimintaa, ja nykyään siellä sijaitsee Pojois-Pohjanmaan museo.
Alla linkkejä muutamiin lähteisiin, joissa on tietoa tästä synnytyssairaalasta ja Ainolasta:
http://www.katilo.fi/
http://kniexp.org/tuiranpuisto/tuiranpuisto.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hupisaarten_kaupunginpuisto
Tarkoitat varmaankin Pirkko Peltonen-Rognonin ja Seija Walliuksen kirjaa "Intohimojen ilta", joka ilmestyy lokakuussa 2000. Teos on tilattu Turun kaupunginkirjastoon, ja siitä voi tehdä varauksen vain
neuvonnan kautta, sillä tilattuja kirjoja ei voi varata Internetin kautta.
Sonkajärven kirjasto vastasi Facebook kyselyyni näin: "Kyllä on ollut. Autosta on luovuttu 90-luvun puolivälin tienoilla. Auton sijaan on päätetty säilyttää Sukevan lähikirjasto, joka toimii vieläkin."
