Ei tarvitse olla virallista tutkintoa, mutta se saattaa helpottaa töiden saantia. Suurin osa kustantamoista valitsee kääntäjänsä käännösnäytteiden kautta. Niitä voi tarjota aktiivisesti eri kustantamoihin, jos mielii kääntäjäksi. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy paljon lisätietoa. Siellä kerrotaan, että heidän jäseninään olevilla ammattilaisilla suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulututkinto esim. käännöstieteestä tai vaikka filologiasta. Alalla työskentelee myös muuta kautta ammattitaidon kartuttaneet.
Alla linkki alan liiton sivuille, sieltä löytyy runsaasti tietoa vaatimuksista:
Kääntäminen ja tulkkaus - Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (sktl.fi)
Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä Millennium-kirjastojärjestelmä, jonka osa HelMet-aineistohaku on.
Millenniumin ja HelMetin toimittaja on amerikkalainen Innovative Interfaces (www.iii.com). HelMet-aineistohaun ulkoasun suunnitteluun on osallistunut graafikko Sampo Mäkelä.
Millennium-järjestelmä ei ole käytössä muissa Suomen kirjastoissa, mutta esim. Ruotsista ja Virosta löytyy järjestelmän käyttäjiä.
Robert Jordanin Ajan pyörä -kirjasarjan 24. osa Unten veitsi ilmestyi huhtikuussa suomeksi Karistolta. Tilauksessa ollutta teosta on hankintajärjestelmämme tietojen mukaan saapunut 31. toukokuuta Helsingin kaupunginkirjastoihin. Kirjojen vastaanottoon ja käsittelyyn menee jonkin aikaa, mutta heti kun teoksen nide- ja tilaustietueet on syötetty järjestelmään ja niteet on selvitetty KÄSITTELYSSÄ-tilasta, voit tehdä opuksesta varauksen.
Kansalliskirjaston kokoelmista on tähän mennessä digitoitu sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pienpainatteita. Tietoa Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy täältä:
http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
Yleisissä kirjastoissa digitoitua aineistoa on toistaiseksi vain vähän. Kirjasto Wikin verkkostrategiassa sanotaan näin:
"Yleisten kirjastojen digitointipanos on toistaiseksi ollut vähäinen ja näkyy lähinnä paikallisesti tärkeiden kulttuuriaineistojen digitoinnissa mm. Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Seinäjoella. Kirjasto 10:ssä on pilottiprojektina digitoitu valikoima vanhoja levyjä, jotka ovat kuunneltavissa tai ladattavissa HelMet-kirjastojärjestelmän kautta."
http://wiki.kirjastot.fi/index.php/...
Omalta listalta ei monen varauksen tekeminen kerralla näyttäisi olevan mahdollista. Sen sijaan perinteisessä Helmet-haussa usean varauksen tekeminen samanaikaisesti on mahdollista, mikä ei sekään tosin onnistu ihan yhdellä napin painalluksella.
Kirjaudu Helmetissä ensin omiin tietoihisi sivun http://www.helmet.fi oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä. Tämän jälkeen valitse painike Hae/varaa. Valitse perinteinen aineistohaku ja tee hakusi. Voit myös tallettaa hakusi klikkaamalla tallenna-painiketta, joka näkyy listan yläpuolella olevan hae-painikkeen perässä. Haku tallentuu näin omiin tietoihin ja listaa voi katsella ja siitä voi tehdä varauksia myös myöhemmin.
Valitse listasta haluamasi ruksaamalla ja klikkaa "merkityt koriin". Tämän...
Ei ole. Dinosaurukset ovat eläneet niin kauan aikaa sitten, ettei niiden dna:ta ole säilynyt. Kuoleman jälkeen dna hajoaa jatkuvasti. Sen puoliintumisaika on noin 500 vuotta.
Ohessa linkki, josta löytyy lisätietoa:
http://yle.fi/uutiset/dnan_sailyvyyden_takaraja_selvisi_-_haaveet_dinos…
Finlandersin levyttämässä versiossa esiintyvät instrumentit ovat alttosaksofonin lisäksi rummut, bassokitara, sähkökitara ja akustinen piano.
Finlanders on esittänyt kappaletta myös keikoillaan. Finlandersin 30v.-juhlakonsertin perusteella live-esiintymisten kokoonpano näyttäisi ja kuulostaisi olevan alttosaksofonin lisäksi baritonisaksofoni, trumpetti, cajon-rumpu, rummut, tamburiini, sähköpiano, bassokitara sekä banjo.
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Ihan varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan. Kustannusosakeyhtiö Tammesta saisit varman tiedon.
Internetistä löytyy kuitenkin eri aikojen suomennettujen Neiti Etsivien kansia osoitteessta http://www.nancydrewworld.com/finnish.html
Kuvauksesi sopii pehmeäkantiseen Pentti Ajannon malliin, vaikka en sen taustaa näekään netistä.
Neiti Etsiviä suomennettiin 1950-luvulla viisi ensimmäistä osaa: N.E. ja kadonnut testamentti (ilm. myös nimellä Neiti Etsivä), N.E. kummitustalossa, N.E. maksaa velkansa, N.E. kohtaa kolmion ja N.E. kallioluolassa. Sitten suomentamiseen tuli 15 vuoden tauko; Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri suomennettiin vuonna 1972. Voisi kuvitella, että kansityyli olisi noin pitkässä ajassa muuttunut ja kannet olisivat...
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim....
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Hei, Ihan varmaa vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tässä on muutama mahdollinen hahmo.Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoista melkein kysymääsi vastaavia on pari: Manitpois-sarjassa on kulttuuritoimittaja Eila-Pertti Sostakovits, jolla on ruskeat letit. Hänen puhetyylinsä on hiljaista ja rauhallista. Kyseistä sketsisarjaa esitettiin MTV:ssä 1990-luvun alussa. Toinen on Neurovisiossa esitetty Dokulamppu, joka on parodia Lukulamppu-ohjelmasta. Neurovisiota on myös esitetty MTV-kanavalla 1990-luvun alussa. Dokulamppu 7 mukana on kirjailija Kuuri Atrio, jolla vaalea kihara tukka ja pien saparot.Tv-sarjassa Iltalypsy (YLE 1 1993-2001) on vaalea pitkälettinen karjakko, joka kuvastaa hyvin paljon suomineitoa. Hän on pukeutunut...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyvään materiaaliin pääset
käsiksi Plussa-haun kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi Asiasanalla äänenmuodostus löytyy 15 viitettä, mm. seuraavat:
Rossing, Thomas D. The science of sound (1990), Parviainen, Kati Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet (1973), Campbell, Murray The musician's guide to acoustics (1998) ja Brown, Oren L. Discover your voice how to develop healthy voice habits (1996).
Lisää aiheesta voit etsiä myös Sibelius-akatemian kirjastosta www.siba.fi, puh.09 - 405441
Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä.
Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä:
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003)
Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua:
Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietää vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palstamme seuraajista kysyjän etsimää kappaletta?
Feministinen epistemologia ei ole kirjaston käyttämä asiasana, joten sitä ei pysty hakemaan tietokannoista. Siihen liittyvää kirjallisuutta voi löytää vain lukemalla ja tulkitsemalla teoksia. Löysin ainoastaan Sanna Karkulehdon ja Ilmari Leppihalmeen artikkelin, jossa tulkitaan Ritva Ruotsalaisen teosta Pandora muun muassa feministisen epistemologian kautta. Sanna Karkulehto & Ilmari Leppihalme: "Jos hän avaisi tämän olennon?" : lesbohalu ja feministinen epistemologia Ritva Ruotsalaisen Pandorassa https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/158931Kirjasampo: Ritva Ruotsalainen: Pandora https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38121
