Sanat ovat ilmeisesti Jorma Ikävalkon kappaleesta: Niin oli ennen. Tämä kappale sisältyy levyyn: Jorma Ikävalko vauhdissa 1. Levymerkki on Triola ne 151 (ep).
Levy on äänitetty 1957.
Suomen Jazz ja Poparkiston sivuilta löytyi äänitetiedot, mutta ei kappaleen sanoja.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
http://www.jazzpoparkisto.net/
Runoilija ja filosofi Maria Zambranon runoja ei ole käännetty suomeksi, eikä hänestä ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsiksi häntä käsitellään Inger Enkvistin kirjassa Spanska tänkare under 1900-talet.
Antonio Machadolta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, mutta hänen runojaan on muutamissa antologioissa:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7, Tuhat laulujen vuotta, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni.
Antologioita on monissa kirjastoissa Suomessa.
Hei,
Jenni Vartiaselle ei löydy mitään virallista posti-osoitetta. Tietoja hänestä löytyy esim. hänen Facebook-sivusta. Sieltä löytyy myös yhteystiedot hänen tiedottajalle.
https://www.facebook.com/jennivartiainenofficial
Voit katsoa elokuvia esim. sivuista:
Yle: http://areena.yle.fi/tv/sarjat-ja-elokuvat/elokuvat
Nelonen: http://www.ruutu.fi/leffat
Esim.Netflix tarjoaa ilmainen tutustumiskuukaden, mutta sitten katsominen muuttuu maksulliseksi. Kannattaa huolellisesti tutusta käyttöehtoihin ja miten palvelua pystyy lopettamaan ilmaisen kuukauden jälkeen jos et aio tulevaisuudessa ostaa sitä.
https://www.netflix.com/?locale=fi-FI
Netistä löytyy myös ilmaisia elokuvia eri sivustoista. Nämä ovat usein lain vastaisia sivustoja eikä niitä saisi...
Laki korkeakoulussa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta (Suomen asetuskokoelma 1959, numero 13) vahvistettiin 16.1.1959 ja tuli voimaan 1.7.1959. Täsmällisempiä ohjeita asiasta annettiin vastaavassa asetuksessa (Suomen asetuskokoelma 1959,numero 217) 8.5.1959.
Valtioneuvosto oli 20.9.1956 asettanut komitean valmistelemaan asiaa. Komiteanmietintö valmistui 19.6.1957 (Komiteanmietintö nro 11 - 1957).
Aikaisemmin valtio oli myöntänyt vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille erilaisia stipendejä, komitean työskentelaikana tällaisia stipendejä sai noin joka kahdeksas korkeakouluopiskelija.
Ylioppilaan kirja XIII / toimittanut Kari Uusitalo. - Suomen ylioppilaskuntien liitto, 1960
Uutiskatsausten musiikkina käytettiin Sedergrenin mukaan levymusiikkia. Usein käytettiin tekijänoikeusvapaata musiikkia maista, jotka eivät kuuluneet tekijänoikeusjärjestöihin.
Kaarina Kilpiön artikkeli ”Uuden aselajin palveluksessa: Ääni ja musiikki suomalaisissa sotapropagandafilmeissä” perehtyy suomalaisen elokuvapropagandan äänelliseen sisältöön 1940-luvun alkupuolella, aineistonaan Puolustusvoimien katsaukset jatkosodan ajalta (88 kpl). Puolustusvoimain katsausten ääniraidat olivat Kilpiön mukaan suomalaisen taidemusiikin voimasoittoa, mutta myös välähdyksiä ajan viihteellisemmästä musiikista on kuultavissa.
Kilpiön mukaan Jean Sibeliuksen tuotanto osoittautui Puolustusvoimain katsauksissa otolliseksi mielialatyökaluksi – toki...
Valitettavasti tähän meillä ei ole antaa vastausta, mutta Finanssivalvonnalla voisi olla. Tässä yhteystiedot https://www.finanssivalvonta.fi/finanssivalvonta/yhteystiedot/
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta mahdollisesti osataan myös vastata, yhteystiedot https://www.kkv.fi/yhteystiedot/
Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoista nauttiva voisi pitää esimerkiksi Kaari Utrion, Kristiina Vuoren, Laila Hirvisaaren tai Paula Havasteen historiallisista romaaneista. Mestertonin Hovimäki-sarja voisi toimia myös.
Kirjavinkit-sivustolla hakusanoilla historialliset romaanit ja 1500-luku tulee hakutuloksissa hyvinä vinkkeinä Havasteen lisäksi mm. Hilary Mantelin Suripalatsilla alkava Cromwell-sarja ja Maggie O'Farrellin teoksia. Vinkeissä esiin nouseva Anneli Kannon Rottien pyhimys voisi olla myös erinomaista luettavaa. Kirjavinkkeihin pääsee tästä linkistä.
Vinkkejä historiallisista romaaneista on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, oheisista linkeistä pääset tarkastelemaan aiempia vinkkilistoja ja...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Marmoripalatsin nimi on Taj Mahal. Moguli Shah Jahan rakensi sen vaimonsa Mumtaz-i-Mahalin muistoksi 1600-luvulla. Taj Mahal sijaitsee Intiassa, Agrassa (noin 200 kilometriä Delhistä).
Verkkosivuja Taj Mahalista on paljon, tässä muutama:
http://www.taj-mahal.net/
http://www.angelfire.com/in/myindia/tajmahal.html
http://www.greatbuildings.com/buildings/Taj_Mahal.html
Saisit kirjat helpoiten oikeustieteen kirjastosta, jonka yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/toimipaikat.html#Oikeu…. Sieltä lainaamiseen tarvitaan Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-kirjastokortti. Sen saa kuka tahansa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kaksi jälkimmäistä kirjaa löytyy tällä vastaushetkellä myös Pasilan kirjaston kirjavarastosta. Ne saa pyytämällä Pasilan kirjastosta, jossa lainaamiseen tarvitaan HelMet-kirjastokortti. Myös tuo kortti on maksuton, ja sen saamiseksi täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kertoa Suomessa sijaitseva osoite; helsinkiläisyyttä ei millään muotoa vaadita. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät...
Varmaa vastausta en tähän löytänyt, mutta ehkä etsimäsi kirja on joku alla olevista. Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle matemaatikolle (2007)Alex Bellos: Kiehtova matematiikka : seikkailu numeroiden ihmemaassa (2011)George Pólya: Ratkaisemisen taito : kuinka lähestyä matemaattisia ongelmia (2014)Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet : matemaattisen ajattelun voima (2016)Simo Kivelä: Vaellusretkiä matematiikkaan (2017)Janne Hakkarainen: Tarinoita matematiikasta : alkuluvuista Elämän peliin (2019)Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan (2019)Matti Lehtinen: Geometriaa ja geometriasta (2021)Ben Orlin: Muutos on ainoa vakio : differentaali- ja integraalilaskennan viisaus hullussa maailmassa (2022)Milo Beckman & M. Erazo:...
P. Mustapäältä Kootuista runoista ei suoranaisesti näyttäisi löytyvän runoa tällaisesta onnenhetkestä, ainoa runo jossa puhutaan tornista ja onnesta on Linna itäisellä maalla 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Linnustaja. Tämä on melko synkeä vanha balladi Raaseporin linnassa hirtetystä miehestä.
Mene Soneran hakukoneelle (http://search.fi.soneraplaza.net/query), kirjoita hakulokeroon hakusanaksi OPISKELU ULKOMAILLA. Saat paljon linkkejä sivuihin, joilla käsitellään opiskelua ulkomailla, mm. seuraavat:
Helsingin ammattikorkeakoulun nettisivu, jossa käsitellään opiskelua ulkomailla:
http://www.hit.fi/Opiskelu/Kans-val/Opiskelu/
Kelan sivu, jolla käsitellään opiskelua ulkomailla:
http://www.kela.fi/opintotuki/esite17.htm
Tee vielä toinen haku hakuterminä TYÖHARJOITTELU ULKOMAILLA, niin saat taas paljon linkkejä.
Kirjojakin löytyy, esimerkiksi kolme uusinta:
Päivi Timonen-Verna: Opus 2000. Kust. G. Storlund 1999,
Apurahat ja opintotuki XI. Julk. SYL 1999 (myös netissä: http://www.syl.helsinki.fi/apurahat/luettelo.html)
Study abroad....
Kokeilin hakea lauseella ja sen osalla Google Booksista, jossa on mahdollista tehdä hakuja teosten tekstiin. Hakutulokseksi sain ainoastaan tuon Khemirin teoksen, vaikka Google Booksista löytyy myös Jens Lapiduksen ja Evanderin kirjat ruotsiksi.
Kannattaa vielä kokeilla hakujen tekemistä Google Booksiin varioimalla hiukan lausetta:
https://books.google.se/
Kukkakaupasta saimme floristilta seuraavat neuvot:
Viherkasvit tekevät välillä ruskeita lehtiä, se kuuluu niiden normaaliin elämään. Talvella varsinkin lehdet voivat ruskistua
kun on pimeämpää ja on liian lämmin tai kuiva sisäilma.
Vaikuttaa tosiaa, että ruukkukin on käynyt pieneksi jo. Kasvin elinkaarikin on jo loppupäässä.
Jos pärjäät kasvin kanssa sen voisi katkaista vasta kevättalvella ja laittaa uuden kasvinalun tai useamman juurtumaan.
Huonokuntoisen loppuosan voi vain hävittää. Hoito-ohjeita ja ohjeita pistokkaiden juurruttamiseen löytyy lisää netistä, esim.:
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/kirjovehka-kasvatus-ja-hoito
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/pistokkaiden-ottaminen-helposti-…
Brita Koskisesta ja lastentarhasta löytyi varsin vähän tietoa. Mitään kirjaa tai opinnäytettä ei ilmeisesti ole olemassa.Varhaiskasvatuksen historiasta Suomessa löytyy mm. teokset:Hänninen, Sisko-Liisa: Suomen lastentarhatyön ja varhaiskasvatuksen historiaSalminen, Hannele: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa : Friedrich Fröbelin lastentarha-aate ja sen leviäminen SuomeenVälimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu : lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvullaRaahen historiasta:Raahen tietoon historia -kirjasarjaBrita Oeschista löytyi muutamia epävarmoja elämäkertatietoja. Hän lienee ollut Ruona Oy:n toimitusjohtajan Emil Oeschin kolmas vaimo. Pari vihittiin 19.9.1937; Raaheen he olivat muuttaneet...
Muutamia suomenkielisiä aiheeseesi liittyviä teoksia:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa, kosmetiikka ja nainen kautta aikojen, 1995
Utrio, Kaari: Bella Donna - kaunis nainen kautta aikojen, 2005
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia, 1989
Kopisto, Sirkka: Moderni nainen, muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 voit tarkistaa edellämainittujen teosten saatavuuden ja etsiä lisää valitsemalla hakuehtoihin kaksi asiasanaa esim. kampaukset historia tai asiasanat muoti historia. Muodin historiaa koskevat teokset löytyvät hyllyluokasta 90.21.
Tähän aiheeseen...
Hei!
Kannattaa tarkistaa aineiston saatavuustiedot suoraan Siuntion kunnankirjastosta. Kirjaston aineistotietokanta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.siuntio.fi/default.asp?id_sivu=184&alasivu=184&kieli=246.
Finna.fi haulla löysin 1870 julkaistun Ivanhoen Jyväskylän yliopiston, Kuopion kaupunginkirjaston ja Vihdin kaupunginkirjaston kokoelmista.
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F…
Teoksessa on 748 s ja sen on suomentanut J. Krohn. Ihan tuhatsivuista en siis löytänyt.
Näyttäisi olevan toinen korjattu painos...
Kolmas korjattu painos on ilmestynyt 1930 ja sen on suomentanut Suonio, sivuja enää 654.
Siitä lähtien kirja kutistuu, kunnes on nykyisellään 2013 e-kirjamuodossa 493 sivua.
Myöhemmät painokset saattavat olla monisivuisempia esim. 1930-luvun kirjassa taisi olla
Epäilen, ettei teoksia kotilainata, vaikka ne saisikin kaukolainoksi.