Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Arvelisin, että kyseessä olisi saattanut olla Sakari Kuusen laatima Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937). Se on - tekijänsä sanoin - "pääasiallisesti suorasanainen, vain sarjan runohelmiä käsittävä esitys". Kirjasta julkaistiin uudet painokset vuosina 1951, 1954 ja 1960, eli se oli käytössä varsin pitkään.
Helmet -- Kalevala kansakouluja varten
Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua.
Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.
Levylle Luomisen on lausunut ainakin Veikko Sinisalo. Tampereen kaupunginkirjastosta se on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi äänitteellä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon tekijää tai selvittämään sen alkuperää. Jos joku vastauksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon runon alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jyväskylän pääkirjastossa on lainattavana kaksi kaupunginteatterin kausikorttia. Kausikortti lainataan pääkirjaston 1. kerroksen infopisteeltä palveluaikoina. Kortti myös palautetaan samaan paikkaan. Lainaukseen tarvitsee oman Keski-kirjastojen kirjastokortin ja todistuksen henkilöllisyydestä. Esim. ajokortti käy. Asiakas voi lainata molemmat kortit, jos ne ovat vapaana.
Kausikortin voi lainata viikoksi kerrallaan. Kortin laina-aikaa ei voi jatkaa eikä korttia voi varata. Verkkokirjastosta voi tarkistaa, onko kortti lainassa ja mikä sen eräpäivä on. Kortit käyvät teatterin omatuotantoisiin esityksiin. Korttia voi käyttää laina-ajan sisällä yhteen tapahtumaan. Kausikortti vaihdetaan näytäntökohtaiseen lippuun teatterin...
Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
Tieto löytyy esim. teoksesta Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988. Professori Ilmari Krohnin (1867-1960) mainitaan olevan ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari.
Ilmoittamallasi kirjastokortin numerolla ei enää löydy lainaajatietojasi HelMet-kirjastojen asiakasrekisteristä.
Pääset käyttämään e-kirjoja ja muita HelMet-kirjastojen palveluita, kun käyt jossakin HelMet-kirjastossa hankkimassa uuden kirjastokortin. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kirjastokortin saaminen siis vaatii aina henkilökohtaista käyntiä paikan päällä.
Piikatytön laulu alkaa juuri näillä sanoilla. Se löytyy esim. nuotista Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua (Warner/Chappell Music Finland, 1996).
Yleisten kirjastojen verkkopalvelut sivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta ( http://mainio.kirjastot.fi/ ) , josta voit etsiä kunnan- ja kaupunginkirjastojen osoite/yhteystiedot. Palvelussa on aakkosellinen
luettelo kirjastoista ja lisäksi tietoja voi etsiä kirjastoittain tai alueittain.
Kysymyksestä on vaikea päätellä, tarkoitetaanko ns. Aspergerin oireyhtymän nimellä tunnettua ilmiötä vain ilmiölle nimensä antanutta itävaltalaista Hans Aspergeria (1906-1980). Mutta oletan, että kiinnostuksen kohteena on ilmiö, ei sen tutkija.
Aspergerin oireyhtymä on nimitys sairausluokituksesta poistumassa olevalle käyttäytymispiirteistölle. Mitään kaikkiin sopivaa yhteistä kuvausta ei ole olemassa, mutta useimmilla tämän diagnoosin saaneilla ihmisillä on taipumus " tavallisesta poikkeavaan sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyliin sekä epätavallisen voimakkaasti rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin". Myös aistiyliherkkyys on yleistä. Täältä voi tutustua Autismiliiton määritelmään.
Heikki Poroila
Replica-sarja on yksi Marilyn Kayesin kirjasarjoista. hän on hyvin tuottelias nuortenkirjalija ja on myös käyttänyt pseudonyymin Shannon Blair.
Suomeksi on lähinnä ilmestynyt Replica-sarja.
kaikki kirjat löytyvät tästä:
http://www.marilynkaye.com/All%20About%20My%20Books.htm
Tarkoitatko Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta, joka syntyi vuonna 1304.
Hänestä lisää
http://en.wikipedia.org/wiki/Ibn_Battuta
http://www.isidore-of-seville.com/ibn-battuta/
ja hänen matkoista
http://www.fordham.edu/halsall/source/1354-ibnbattuta.html
Ibn Battutasta löytyy seuraava teos:
Dunn, Ross E., The adventures of Ibn Battuta : a Muslim traveler of the 14th century. Berkeley : University of California Press , 1986
sekä hänen tekstistään käännöksiä kommentaareineen:
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad, Islams vandringsman : Ibn Battu´ta "Arabvärldens Marco Polo" 1325-1354 : Ibn Battu´tas resor / i urval av H.A.R. Gibb ; i övers. av Mikael Mörling. Stockholm : Hallonquist , 1989
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad
The travels of Ibn...
hei,
Tässä muutamia linkkejä:
http://www.hameenkyro.fi/fes/kirjailija.htm
http://www.nobel.se/literature/laureates/1939/index.html
http://www.nycbigcitylit.com/jan2001/contents/Articles.html
Toivo Orasmaan säveltämä "Mäntyharjun valssi" sisältyy mm. CD-levylle "Valssit", jonka on vuonna 1995 julkaissut Snap-Production. Kappaleen voi kuunnella myös CD-äänitteeltä "Ilta Pyhävedellä" ( Mäntyharjun pelimannit, 2008), jolla esittäjinä on Kompan tahti -niminen kokoonpano.
Frank-monihaun mukaan äänitteitä löytyy useammastakin kirjastosta. Mikäli valssin sisältävä äänite ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, kysy mahdollisuutta tilata levy kaukolainana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kirkas.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
