Alan W. Watts käsittelee kirjassaan Zen (Otava, 1997) zenin taustaa, historiaa, periaatteita ja harjoittamista. Kirjassa on erillinen luku zenin ilmenemisestä taiteissa. HelMet-aineistohaulla http://www.helmet.fi/ voit katsoa teoksen saatavuustiedot. HelMetistä näet myös, mitä muita aiheesta kertovia kirjoja pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on: valitse Sanahaku, kirjoita hakukenttään zenbuddhalaisuus, tee haluamasi aineisto- ja kielirajaukset ja klikkaa Hae-painiketta. Kirjojen nimet ovat linkkejä saatavuustietoihin.
Valitettavasti kysymäsi listan tulostaminen ei ole mahdollista. Oletko yrittänyt etsiä kirjaa asiasanoilla? Mihin aihepiiriin teos kuuluu? Muistatko jotakin kirjan nimestä tai tekijästä? Yhdistelemällä ja katkaisemalla eri hakusanoja, voit onnistua löytämään etsimäsi kirjan tiedot aineistotietokannasta. Kokeile sanahakua osoitteessa http://www.helmet.fi Jos etsimäsi teos oli esimerkiksi naistutkimuksen väitöskirja ja nimessä oli sana äitiys voit tehdä esim. seuraavanlaisen hakulausekkeen: naistutkimus and väitöskirjat and äiti** (katkaisumerkki on kaksi tähteä. Ohjeita sanahakujen tekemiseen löydät Helmetin etusivulta linkin "ohjeita" takaa.
Tämännimistä runoa ei löytynyt ainakaan seuraavista Hilja Haahden kokoelmista:
- Valitut runot
- Muistoköynnös
- Kunnia Herran
- Kymmenen neitsyttä
- Tähti johtaa
- Juhlamuisto
- Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia
- Vanhaa ja uutta
- Tuomenterttuja
- Ikiaartehet, Idän tietäjät, Kymmenen neitsyttä
- Valittuja runoja
- Oraita
Hänen runojaan on kuitenkin julkaistu myös mm. lastenkirjoissa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän runon?
Hei
Kyseessä on luultavasti ns. nidetunnuksen loppuosa. Jotkut kirjastot laittavat vieläkin esim. kirjaston leiman tietylle sivulle, jotta kirjan tunnistaa kirjaston kirjaksi vaikka muut tarrat/tunnisteet revitään pois. Se, että kyseessä on ollut juuri sivu 48, on kunnan oma käytäntö.
Yleinen tekijänoikeussuoja on 70 vuotta tekijän, tässä tapauksessa kuvittajan kuolemasta.
Ks. tarkemmin esim. osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi . Kun on kyse kirjasta, myös kustantajalla voi olla oikeus korvauksiin. Pikku jättiläinen -sarjaa on kustantanut WSOY, jonka edustajalta voit tietenkin vielä kysyä tarkennusta asiaan. Yleisesti ottaen tekijänoikeussuoja näyttäisi kuitenkin vielä koskevan mainitsemaasi teosta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta voit etsiä kirjoja, jotka käsittelevät aihettasi. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi sosiaaliset taidot ja paina Hae.
Poimintoja hakutuloksista:
Laine, Kaarina: Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Otava, 2005. 264 s.
Salmivalli, Christina: Kaverien kanssa : vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PS-kustannus, 2005. 240 s.
Kauppila, Reijo: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. PS-kustannus, 2005. 219 s.
Isokorpi, Tia: Tunneoppia : parempaan vuorovaikutukseen. PS-Kustannus, 2004. 200 s.
Google löytää hakusanalla sosiaaliset taidot paljon kiinnostavilta näyttäviä sivuja, mutta tarkastellessa ne osoittautuvat pelkiksi tiedotteiksi...
Kysymäsi satu löytyy seuraavasta satukirjasta: Kivinen, Kirsti & Poivaara, Annami: Unilintu, Hyvänyön satuja 3
Jyväskylä:Gummerus, 1976
Kirja löytyy Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmista.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
Mikrotietokoneen historiasta voi etsiä tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka löytyvät Turun kaupunginkirjastosta:
Campbell-Kelly, Martin: Computer: a history of the information machine (1996)
Ceruzzi, Paul E.: A history of modern computing (1998)
Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 (1993)
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (1993)
Lisäksi CD-ROM -tietokanta Aleksista löytyy joukko artikkeleita vapaasanahaulla mikrotietokone ja historia, mm. Petteri Järvisen artikkelit "PC parhaassa iässä : 20 vuotta PC -tietokoneita", Tietokone 2001 (9), s. 53-59 sekä "Mikromaailman historia", Tietokone 1997 (11), 86-96. Aleksi -tietokantaa voit käyttää Turun kaupunginkirjastossa.
Internetistä voit lisäksi löytää hyödyllisiä linkkejä (esim....
Koska Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Clifford Geertzin teoksia, on kysymykseen hankala vastata. Ehdottaisin teoksia Islam Observed, Religious Development in Morocco and Indonesia (1968) ja The interpretation of cultures : selected essays, jossa on laajaa kulttuuri- ja uskontososiologista analyysiä. Muita aihetta käsitteleviä teoksia ovat esim. Stark, Rodney & William Sims Bainbridge: Theory of Religion (1996, (alkup.julk. 1987) ja Stark, Rodney: Sociology (2007, 10th ed).
Suosittelen Tritonian kirjaston puoleen kääntymistä tarkemman tiedon saamiseksi, siellä on useita Geertzin teoksia.
Helsinki-aiheista musiikkia on koottu Tarinoiden Helsinki -verkkopalveluun: http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ . Rajaa siellä aineistotyypiksi musiikki. Aiemmin tehty lista löytyy täältä: http://pandora.lib.hel.fi/musiikkiasema/musa/musakone.php? . Listaa ei enää päivitetä.
Tilastokirjaston mukaan kuntatason tietoja on saatavilla ainoastaan yritystoimipaikoista. Saat tämän tilaston liitetiedostona. Tuoreimmat tiedot ovat toistaiseksi vuodelta 2012.
Toimiala Onlinen (työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä tietopalvelu) pääsivulta löytyvät toimipaikat toimialoittain, maakunnittain ja kokoluokittain: http://www2.toimialaonline.fi/ (Polku: Tilastokanta/Yritykset ja toimialat/Yritys- ja toimipaikkatilastot/Toimipaikat 2006-2012/Toimialat ja alueet/Kokoluokat)
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös toimipaikkatilastoja toimialoittain:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/yri/syr/020_top_tol08/020_top_to…
Jag har inte heller hittat information om något glyptotek i Helsingfors. En förteckning över Helsingfors stads statyer hittar Du t.ex. i ett häfte utgivet av Helsingfors stads turistbyrå "Skulpturer och minnesmärken i Helsingfors" (1982, 14 s.) och på Helsingfors konstmuseums hemsida (www.hel.fi/artmuseum/svenska/sivu2.html).
Du kunde kanske vända dig till någondera av de ovannämnda: Helsingfors stads turistbyrå (www.hel.fi/tourism), Helsingfors konstmuseum eller till Helsingfors stadsmuseum (www.hel.fi/kaumuseo/svenska/) för mera information.
Hei,
Aurinkolorun tekijä on Hellin Tynell. Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-tehnyt-lorun-aurinko-aurinko-lettuja-paistaa
Tip tip pisaroita löyty Vauvojen laulun aika teoksesta (v.1993), ja sen on tehnyt Veikko Ahvenainen.
Pikku-Peikko runon löysin tuosta Lasten oma lukukirja-kirjasta (v.1970.), mutta lorun kohdalla ei mainita tekijää. Kirjan ovat koonneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola eli todennäköisesti se on jonkun heistä kirjoittama.
Peikko-papan rummutus on Risto Järvenpään, siis jos tuon virallinen nimi on Mummu Ruu ja Pappa raa. Kyseisessä lorussa/laulussa ainakin peikot rummuttavat. Onkohan oikea? Sanat ja nuotti löytyvät Risto Järvenpään Tatsin ja janssin poika -...
Tässä muutama kirjavihje:
Sjöblom, Simo: Armas J. Pulla -bibliografia 1927-1999 (Helsinki,Seaflower,2000) Pulla, Armas J.: Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii (Helsingissä Otava, 1980)
KIRJAILIJAT PUHUVAT : TULENKANTAJAT (Hki, 1976)
Netistä löytyi sivu: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/pulla.html ,jonka olet ilmeisesti jo katsonutkin.
Lehtiartikkeleita löytyi muutama Aleksi-artikkelitietokannasta:
Iloinen kulttuuritarhuri, julkaisussa Pellervo 1997 ; (82) ; 7 ; 62-64,
Armas J. Pullan ihana aika, julkaisussa Nuori voima 1982 ; 1 ; 22-23.
Et mainitse kotikuntaasi, joten neuvon osoitteen mihin on listattu kaikki kirjastojen aineistotietokannat, niin voit tarkistaa saatavuustiedot: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/...
Kadonnut kirja korvataan maksamalla siitä korvausmaksu. HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan, että mikäli asiakas haluaa korvata kirjan vastaavalla teoksella, asiasta on ensin sovittava erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa. Korvausmaksun maksaminen on yleisempi käytäntö, mutta voit tiedustella kirjaston henkilökunnalta, haluavatko he mieluummin vastaavan kirjan.
Kirjaston käyttösäännöissä sanotaan edelleen: "Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi aineiston. Maksut (ei koske perintää) voit maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon tai verkossa www.helmet.fi/maksukaista."
Lähde: Helmetin käyttösäännöt
Kyllä meillä on kyseinen lehti lainattavissa. Bike-lehdet on meillä Seinäjoen kaupunginkirjastossa Aallon kirjaston lehtivarastossa vuodesta 2000 lähtien.