Todennäköisesti kyseessä on seuraava kirja:
D'Adamo, Peter
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pidempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki 2002
ISBN 951-0-25637-4
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa missä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa kyseinen kirja on, ja onko se lainassa vai hyllyssä.
Pääkaupunkiseudun HelMet tietokanta ilmoittaa Salmisen Lahti kirjan kirjallisuudenlajeiksi psykologiset romaanit ja yhteiskunnalliset romaanit. Samoin kirjallisuussivusto Kirjasampo ehdottaa samoja lajeja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43538
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1840443__Ssalminen%20lahti…
Vankilakirjastoista saat ehkä parhaiten tietoa kysymällä asiaa Kriminologisesta kirjastosta http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/toimipaikatjayhteystiedot/kirjast… . Googlesta en onnistunut löytämään yksittäisten vankilakirjastojen kotisivuja.
Erikoiskirjastoja on Suomessa satoja. Niiden kotisivuja löytyy kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot .
Nikos (Niko) Kazantzakis on julkaissut Homeroksen perinteeseen nojaavan runomuotoisen eepoksen Odhisia (englanniksi Odyssey ja ruotsiksi Odysseia). Suomeksi sitä ei ole käännetty.
Internetistä löytyy sivuja, joissa on hänen runojaan ja aforismejaan suomeksi. Evrekan haulla löysin hakusanoilla "niko kazantzakis" mm. seuraavat aforismit:
Jos ihminen ei joudu jyrkänteen reunalle, ei hänen hartioihinsa kasva siipiä. - Niko Kazantzakis
Onni on sokea, kuten sanotaan. Se ei tiedä, minne se kulkee. Se tuuppii ohikulkijoita ja kenen kohdalle se sattumalta tipahtaa, sitä sanotaan onnekkaaksi. - Niko Kazantzakis -
Hänen 1997 suomennetussa kirjassaan Askeesi on myös aforismityyppistä tekstiä.
Sivulta: http://www.sote.oamk.fi/~makorkal/runoja.htm...
IMDb-tietokannan (elokuvatietokanta, jossa on tietoa mm. elokuvista ja televisiosarjoista) mukaan Juhani Kauranen ei ole näytellyt sarjassa. .Alla linkki IMDb:n tietoihin sarjan näyttelijöistä:
https://www.imdb.com/title/tt1354462/fullcredits?ref_=tt_cl_sm#cast
Asia hoituu helposti kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan vanha korttisi ja voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin heti käyttöösi. Kortin numero vaihtuu uuden kortin myötä, mutta tunnusluku pysyy halutessasi samana.
Jos korttisi on yhä kirjaston asiakasrekisterissä, asiakastietojen ajankohtaisuuden tarkistaminen riittää. Uutta korttihakemusta ei siis tarvitse tehdä.
Valitettavasti kirjaston teoksista en onnistu löytämään vastausta tälle erikoiselle ilmiölle. Verkossa on muutama luontoasioihin erikoistunut sivu, josta ehkä olisi apua:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/kasvit
Laivan pääisäntä (ship owner) on laivan omistaja, jolla on vastuu laivan toiminnasta ja sen hallinnosta. Pääisäntä on yleensä laivanisännistöyhtiön edustaja. Katso esim. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/674 , luku 5 ja pykälä 6. Esimerkkinä 1800-luvulta (https://majakka.rmm.fi/rauman-alusrekisteri/pyhamaatar-1891/) kuunarilaiva Pyhämaattaren pääisäntä oli John Nurminen, joka oli laivan omistaja ja laivayhtiön pääosakas.
Kappale "Think" löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
REAL soul book. Sanat, melodia, sointumerkit, eri soittimien osuuksia. Notfabriken, 2009
FRANKLIN, Aretha: You're the voice. Sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitaran sointuotteet, CD-levyllä orkesteritaustat. London : International Music Publications, 2001. Nuotti + CD-levy
LADIES OF SOUL : PIANO, VOCAL, GUITAR. LONDON : IMP, 1999.
Rosa Liksomin kirjoittama monologi "Nyt mie alan tekemhän syntiä" pohjautuu Liksomin novellikokoelmaan Tyhjän tien paratiisit (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.rosaliksom.com/
http://www.topimikkola.com/miealantekemhan.html
http://www.topimikkola.com/miealantekemhanjamuutakinpahetta.html
Rosa Liksom
Vantaan kirjastoissa on käytössä erilaisia tietokoneiden varausohjelmia. Netin kautta käytettävä varausohjelma vaatii kirjastokortin.
Monissa kirjastoissa on kuitenkin niin paljon koneita, että etukäteisvarausta ei tarvita. Jos vierailija haluaa kuitenkin varmistaa pääsynsä tietokoneelle, hän voi soittaa etukäteen kirjastoon, niin virkailija tekee varauksen koneelle. Lisäksi monessa kirjastossa on langaton wlan-yhteys omille mobiililaitteille.
Kirjastojen puhelinnumerot ovat seuraavat:
Hakunilan kirjasto 09 8393 0805
Koivukylän kirjasto 09 8392 4510
Lumon kirjasto 09 8393 2251
Länsimäen kirjasto 09 8393 1017
Martinlaakson kirjasto 09 8393 4944
Mikkolan kirjasto 09 8393 2256
Myyrmäen kirjasto 09 8393 5554
Pointin kirjasto 09 8392 1084...
Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevista telamiinoista löytyy tietoja esimerkiksi seuraavista julkisista ohjesäännöistä ja oppaista:
Sotilaan käsikirja 2017. Helsinki : Pääesikunta, henkilöstöosasto, 2017.
Suluttamisopas : (SulOpas). [Helsinki] : Pääesikunnan koulutusosasto, 1992.
Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas. [Helsinki] : [Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus], 2001.
Sotilaan käsikirjan 2017 mukaan telamiinan 65 77 sytyttimenä käytetään painosytytintä 77. Ansoittamaton telamiina toimii, kun laukaisimeen kohdistetaan 150 kilon kuormitus. Tarkemmin telamiinan toimintaperiaatteita käsitellään esimerkiksi Tuukka Mäkelän Maanpuolustuskorkeakoululle laatimassa pro gradu -työssä (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086028)....
Lorenzo Runebergin 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun runokokoelmaan Rappusilla (Artipictura, 2005) sisältyy sikermä runoja otsikolla "Miltä tuntuu tulla vanhaksi" (s. 47-65). Kaivattu runo on todennäköisesti jokin näistä.
Verkkolehti Nauhalaisessa on Matti Nikaman artikkeli Kirkasta. Artikkelin mukaan "hänen isänsä oli venäläistä syntyperää ja edellämainitun suvusta löytyi myös tataariverta ja yksi puolalainenkin. Äitinsä puolelta hän oli tiettävästi reininsaksalaista ja venäläis-karjalaista alkuperää."
http://www.nauhalainen.fi/wp/jotain-kirkasta/
Kirkan isä syntyi Pietarissa ja äiti Karjalan kannaksella:
https://yle.fi/uutiset/3-9421956
Lisää tietoa elämäkerrasta Enimmäkseen Kirkasta (kirjoittajat Kirill Babitzin, Raila Kinnunen).
Hei,
kyseessä on Inkeri Hynysen Hämärissä niminen runo, jokä löytyy Olavi Paavolaisen toimittamasta runokokoelmasta Täältä jostakin - Suomen kenttäarmeijan runoja.
Hei,
Valitettavasti kotiin lainattavia digitointilaitteita ei Helmet-kirjastoissa ole. Kaikki Helmet-kirjastojen digitointilaitteet ovat kirjaston tiloissa käytettäviä. Listan tiloista löydät Varaamo-palvelun kautta.
Aarnikotkia esiintyy monissa tarustoissa. Vanhimmat kirjalliset viitteet ovat Persiasta. Akhaimenidien valtakaudella noin 550 - 300 eaa. aarnikotkaa pidettiin valon vartijana, joka torjui pahuutta, noituutta ja panettelua. Aarnikotkahahmoja esiintyi myös muinaisen Egyptin taiteessa, muun muassa vetämässä faaraon vaunuja. Aarnikotkia onkin nähty ennen kaikkea eri kulttuurien kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa.Antiikin Kreikassa aarnikotka esiintyy ensin Aristeas Prokonnesoslaisen kadonneessa runossa Arismaspeia. Sen mukaan Kreikasta pohjoiseen sijainneissa maissa asuvat aarnikotkat vartioivat kulta-aarteita, joita yksisilmäiset arimaspiit havittelivat. Myöhemmin kreikkalaisessa tarustossa aarnikotkat nähtiin vetämässä valonjumala Apollonin...
Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelmaan on kerätty lehtileikkeitä Lemin ruokataloudesta eli lähinnä juuri särästä. Kirjaston aineistorekisteristä löytyy lisää artikkeliviitteitä.
Kirjallisuudessa löytyy Lemi-aiheisista kirjoista jotain taustatietoja, esim. ruokatalouteen ja lampaidenhoitoon liittyen.
Suomesta kertovia runoja on muun muassa seuraavissa kirjoissa:
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia,
Kotimaani: itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,
Suomeni laulut,
Suomi synnyinmaani sekä
Suuri runokirja: valikoima perinteistä suomalaista runoutta
