Suomen kansallisoopperan v.1997 julkaisemassa suomenkielisessä Boris
Godunov-libretossa on roolihenkilöluettelossa Jumalanhullu. John
Lazaruksen Oopperan käsikirjassa (Otava, 1990) mainitaan myös
Jumalan hullu (siis erikseen kirjoitettuna). Vuonna 1925
suomennetussa libretossa k.o. roolihenkilön nimi on heikkomielinen.
Muita vähämieliseltä tms. vaikuttavia roolihenkilönimiä ei näissä
julkaisuissa mainita. Itse Boris Godunov kyllä menettää järkensä
oopperan lopussa.
Helsingin yliopiston Taidehistorian laitokselta valmistui vuonna 1975 pro gradu -tutkielma:
Charles Bassin intendentinkauden alttarilaitteet / Lasse Ojonen
Gradu on mikrotallenteena luettavissa Helsingin yliopiston uudessa Kaisa-talossa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/kirjasto/ota-yhteyttae/
1. Isoisää etsimässä on käännetty vain sloveeniksi ja latviaksi. (Lähde: Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN )
2. Kantakortista löytyvät viime sotiimme osallistuneiden miesten sotapalvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen asti. Periaatteessa kantakortin tiedot ovat, tietyin rajoituksin, julkisia.
Lisää tietoa kantakortista ja muista lähteistä löytyy Arkistolaitoksen Arkistojen portti -sivustolta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Wikipedian mukaan Rexonan tuotemerkin perusti australialainen farmaseutti jo vuonna 1908. Suomen merkki tuli ensimmäisen kerran vuonna 1952. Vuonna 1953 tuotemerkki siirtyi brittiläis-hollantilaisen Unilever-yhtiön omistukseen ja siitä tuli kansainvälinen tuote. Ehkä tunnetuin Rexona-tuote eli antiperspirantti tuli markkinoilla 1960-luvulle eli sen kanssa ei australialaisilla ollut enää mitään tekemistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rexona
Heikki Poroila
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Jos kerrot kirjastokorttisi numeron ja sen, mistä varauksista on kyse, asiaa voidaan ruveta tutkimaan ja selvittämään, millainen minkäkin varauksen tilanne on.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Kirjastokortille kertyneet maksut eivät estä palauttamista. Jos maksuja on kertynyt 30 euroa tai enemmän, lainaaminen tai varaaminen ei ole enää mahdollista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Valitettavasti ammattitaitomme ei tällä palstalla riitä taiteen tai antiikin arviointiin. Apua kannattaa kysyä esim. taidehuutokauppoja pitäviltä yrityksiltä esim. Bukowski ja Helander. https://www.bukowskis.com/fi https://helander.com/#/home
Kansallisgalleriasta löytyy Holmqvistin töiden kuvia. Linkki Kansallisgalleriaan
Euroopan kuluttajakeskuksen sivuilta löytyy ohjeita turvalliseen verkko-ostamiseen EU:n sisällä: https://www.ecc.fi/teemat/verkko-ostaminen/.Myös Kuluttajaliitto ohjeistaa turvallisuudessa: https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/koti-ja-etamyynti-verkkokauppa/
Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Kyse on varmaankin tekijän nimen kirjoitusmuodosta. Jos käyttää tekijähakua, tekijän hakukenttään kirjoitetaan mccall smith alexander, siis sukunimi ensiksi. Tulokseksi saadaan 76 viitettä McCall Smithin teoksiin eri kielillä. Nimen kirjoitusasun täytyy olla täsmälleen oikeassa muodossa, muuten haku epäonnistuu. McCall Smithin suomeksi käännetyt teokset saa esiin valitsemalla HelMetin sanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään a:mccall smith alexander. Aineistovalikosta valitaan kirjat ja kielivalikosta kieleksi suomi. Tulokseksi saadaan 13 viitettä, joista osa saman teoksen eri painoksia. Tarkempia hakuohjeita löytyy HelMet-aineistohaun vasemmalta puolelta kohdasta Ohjeita.
Etsimäsi runo on Kaarina Helakisan "Makasiinin ja Makaroonin mainospala". Mainitsemasi äidikielen oppikirja ei ollut käytettävissäni, mutta runo löytyy myös Helakisan teoksesta "Annan ja Matiaksen laulut" (Otava). Runo alkaa juuri noin kuten muistat. Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Helakisa Kaarina: Annan ja Matiaksen lauluja (Otava)
Aikataulut ovat voimassa syksystä 2017 lähtien eli ajat ovat ne, jotka ovat painetussa aikataulussa lukuunottamatta Kalasataman aikaa, joka on tiistaisin klo 19.05-20.00. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Nyt joulukuussa ja vuodenvaihteessa on poikkeuspäiviä, jolloin eivät autot kulje: 5.-6.12, 24.-26.12. ja 31.12.-1.1.
Kirjastoautolla on myös Facebooki-sivut, joista löytyy postaus, jos auto on läsnä erityistapahtumissa, https://www.facebook.com/kirjastoauto.Helsinki/
Tanskan hovin osoitteet löytyvät kuningashuoneen verkkosivuilta. Sivusto aukeaa alla olevasta linkistä.
https://kongehuset.dk/organisation-og-kontakt/kontakt
Aaro Hellaakosken runo Peilitanssi on kokoelmasta Hiljaisuus (1949).
Runon voi lukea myös Hellaakosken runojen kokoelmasta Runot, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1961. Teoksesta on sittemmin otettu useita uusintapainoksia.
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Uskomuksen alkuperä ei selvinnyt eikä sille löydy tukea tieteestä. Alkoholijuomien sisältämä etyylialkoholi palaa maksassa tietyllä tasaisella tahdilla. Alkoholi on poistunut verestä, kun maksa on polttanut sen. Palamisnopeudessa on paljon yksilökohtaista vaihtelua. Veren alkoholipitoisuus pienenee juomisen lopetuksen jälkeen noin 0,10–0,25 promillea tunnissa. Usein käytetyn arvion mukaan alkoholia palaa 0,1 grammaa tunnissa kehon painokiloa kohti.
Lisää tietoa alkoholihumalasta löytyy mm. tästä Terveyskirjaston verkkoartikkelista: Alkoholihumala ja muita alkoholin välittömiä vaikutuksia - Terveyskirjasto
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy runsaasti osakeyhtiön perustamista ja osakeyhtiöoikeutta koskevaa kirjallisuutta. Seuraavassa joitain viitteitä:
1)Osakassopimuksesta, toimittanut Ari Saarnilehto, Turun yliopisto,1995; 2)Norri, Matti: Osakasyhtiö, Tietosanoma, 1998; 3) Mäntysaari, Petri: Osakeyhtiö, WSOY lakitieto, 2002; 4)Kyläkallio, Juhani: Osakeyhtiö, Edita, Helsinki, 2000.
Yrityksen perustamisoppaista löytyy lisäksi tietoa eri yhtiömuodoista sekä sopimusmalleista. Näistä vielä pari viitettä: Holopainen, Tuulikki: Yrityksen perustajan opas, Edita, 2001; Yrityksen perustajan opas, toim. Paula Paloranta, Keskuskauppakamarin, 2001.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta,...
Tietoja kuvataiteilija Feliks Ojasesta on seuraavissa julkaisuissa:
* Kuvataiteilijat 1986. S. 320
Sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Kotilainen,Simo
Felis Ojanen - Tourujoen maalari.
Tutkielma ; Jyväskylän yliopisto. Taidehistoria
Jyväskylä, 1992
Sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Jylhä, Rakel, Taiteilija ja hänen jokensa
Kajastus 1969 : 3 siv. 18-20
sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Sorjonen, Kyösti, Kaupungin taideteokset kertovat.
Jyväskylä ; Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1978: 6 s.2
sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Hänninen, Hilpi, Jyväskylän taiteilijat kyltti- ja koristemaalareina
Jyväskylä : Jyväskylän kaupungin...
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)