Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Finna.fi-tietokannasta ei löydy kokonaan Hilja Haahden kirjoittamaa aapiskirjaa. Finna-tietokannasta löytyy muutamia aapisia, joissa on Hilja Haahden yksi tai muutama kirjoitus tai runo, mutta ei runoa Kotia kohti. Tosin osassa näistä aapisista ei ole mainittu tarkemmin sisällöstä eli runojen nimiä. Hilja Haahden runo Kotia kohti löytyy esim. Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirja -nimisestä nuottikirjasta. Tämä nuottikirja on mm. Kouvolan kirjaston kokoelmissa ja löytyy kyyti.finna.fi-tietokannasta.
Tietokirjan sisältö käy rekisteritietojen valossa parhaiten ilmi asiasanojen kautta kirjan nimen lisäksi. Sen jälkeen täyykin teos saada tutkittavakseen sisältötiedon kartuttamiseksi. Tässä joitain vihjeitä kysytyistä aiheista, toivottavasti niistä on apua:
1.
Varto, Juha, Isien synnit : kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Asiasanat kasvatusfilosofia, kasvatushistoria, kasvatustavoitteet, lapset, kasvatus,
vanhempi-lapsisuhde, vallankäyttö, yhteiskunnallinen muutos, koulukasvatus, nuoruus, sukupuoli.
2.
Metso, Tuija, Koti, koulu ja kasvatus : kohtaamisia ja rajankäyntejä / Tuija Metso, [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura, 2004. Asiasanat: koti,
koulu, yhteistyö, vuorovaikutus, vanhemmat, opettajat,
sosiaalinen tausta...
Kirjastoalan meneillään olevasta tutkimuksesta löytyy tietoa esim. seuraavista osoitteista.
Tampereen yliopiston Tutkii-tietokanta: https://tutkii.uta.fi/cris/index2.html
Tampereen yliopiston informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://www.info.uta.fi/tutkimus/index.php
Oulun yliopiston informaatiotieteiden laitoksen Hankkeet ja projektit -sivu: http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/hankkeet.html
Åbo Akademin informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://web.abo.fi/fak/esf/bii/research/index.htm
Opetusministeriön kirjastosivuilta löytyy tietoa jo valmistuneista selvityksistä ja projekteista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/?lang=fi sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä: http://www.minedu.fi/OPM/...
Kirja on juuri tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Todennäköisesti sen voi varata ja lainata ensi viikolla, kun tiedot näkyvät Helmet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy runsaasti osakeyhtiön perustamista ja osakeyhtiöoikeutta koskevaa kirjallisuutta. Seuraavassa joitain viitteitä:
1)Osakassopimuksesta, toimittanut Ari Saarnilehto, Turun yliopisto,1995; 2)Norri, Matti: Osakasyhtiö, Tietosanoma, 1998; 3) Mäntysaari, Petri: Osakeyhtiö, WSOY lakitieto, 2002; 4)Kyläkallio, Juhani: Osakeyhtiö, Edita, Helsinki, 2000.
Yrityksen perustamisoppaista löytyy lisäksi tietoa eri yhtiömuodoista sekä sopimusmalleista. Näistä vielä pari viitettä: Holopainen, Tuulikki: Yrityksen perustajan opas, Edita, 2001; Yrityksen perustajan opas, toim. Paula Paloranta, Keskuskauppakamarin, 2001.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta,...
Nimitietokanta www.behinfthename.com ei tuntenut nimeä Jabrel mutta toki Jabril tai Jibril joka on arabiankielinen muunnos nimestä Gabriel joka on Raamatullinen nimi ja tarkoittaa "Jumalan miestä" . Dilniasta, Jovystaja Kayhin-nimestä ei ollut mainintaa. Khira-nime löytyy muodossa Kira ja on venjänänkielinen muunnos nimestä Kyra, joka on sama nimi kuin Cyros, tai Kyros. Kyros on persialainen kuninkaan nimi jonka alkuperä ei ole selvä. Varhaiskristillisenä aika nimeä yhdistettiin kreikankielen Kyriokseen joka tarkoittaa Herraa.
Internetin laajoissa nimikirjoissa löytyy paljon nimiä mutta kaikista ei ole lainkaan merkitystä tai alkuperää mainittuna.
Katso lisää:
http://www.behindthename.com/
Kirjastoista löytyy useita eri nimikirjoja.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Osvald Eelan teos "Pioneereina talvisodassa : Säkylän ja Köyliön miesten kokemuksia Summassa, Viipurissa ja Tolvajärvellä" on ilmestynyt vuonna 1980.
Julkaisijoina on mainittu [Köyliön maataloustuottajain yhdistys] : [Säkylän jakokunnat] : [Summan muistorahasto, jakaja] , [1980] (Kokemäki : Risteen kirjap.)
Teos on ollut siis monen toimijan yhteisjulkaisu.
Fennican nettiosoite: https://finna.fi
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
Kyseinen kappale on ilmestynyt kahdella äänitteellä, "Pedro's Heavy Gentelemen: Doing" (vinyyli ja C-kasetti, julkaistu 1981) ja kokoelmalevyllä "Pedro's Heavy Gentlemen: Pedro's Heavy Gentlemen, Doing : 2 alkuperäistä" (CD, julkaistu 1992, sisältää kyseisen yhtyeen albumit Doing ja Pedro's Heavy Gentlemen). Äänitteiden kansissa tai tekstilipukkeissa ei ole laulujen sanoja eikä kappaleesta ole julkaistu nuottia. Sanoja ei löydy myöskään netistä, joten ainoa tapa saada sanat käyttöön on poimia ne levyltä. Molemmat äänitteet löytyvät kuitenkin Vaara-kirjastojen (vaara.finna.fi) kokoelmasta. CD-levy on saatavissa Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta ja LP-levy Lieksan kirjastosta ja niistä voi tehdä varauksen.
Felix Jusupovin teoksen Ennen maanpakoa suomennos ilmestyi siis 1953. Antamasi tietojen perusteella kyseessä voisi olla paljon myöhemmin ilmestynyt Greg Kingin teos The man who killed Rasputin: prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian empire (1995).
The man who killed Rasputin : Prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian Empire | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Hei!
Tätä kirjaa ei valitettavasti löydy vielä Helmet-tietokannastamme, mutta epäilemättä teos on tulossa kokoelmiimme. Kun teoksesta näkyy kappaleita verkkokirjastossamme, on teos tilattavissa. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Käyttöohjeen laatimista käsitellään Jukka Korpelan asiakirjoittamisen oppaassa:
http://mirror.subotnik.net/jkorpela/kirj/
sekä Netti-Neuwosessa:
http://www.docutech.fi/neuwonen2/
Megamania-yhtiö julkaisi Juice Leskisen materiaalista kahden dvd-levyn kokoelman vuonna 2004. Sen kansiliitteen kuva on kuin perinteinen sininen kouluvihko.
https://www.discogs.com/release/6381544-Juice-Leskinen-Min%C3%A4-Sunnun…
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen mukaan tuo voi tarkoittaa joko "onpa suuri puola" tai "onpa huono puola"verbi ruohtie voi tarkoittaa uskaltaa, rohjeta kehdata" ja rouhin taas on nimitys kerran harjatulle pellavalle tai hampulle eli melko karkea kuitu. Linkki sanakirjahakuun.Puola taas voi olla joko marja tai vaikkapa kankaankudonnassa käytettävä lankarulla. Linkki sanakirjahakuun.