Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin.
Kävin läpi kaikki 297 nidettä Rough Guide -sarjasta ja sieltä ei enää löytynyt Pietaria, Moskova kylläkin.
Tässä muita oppaita Pietarista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSmatkaoppaat+pietari%7CFf%3…
Jos tarkoititte kuinka hakea PIKI-verkkokirjastosta, niin valitettavasti siellä ei ole pelkän luokkahaun valintaa. Siellä voi kyllä hakea luokittain, mutta joukkoon tulee mukaan myös paljon muutakin kyseisiin luokkiin kuulumatonta aineistoa. Vapaasanahakukenttään voi kirjoittaa esimerkiksi 61* (eli perään tähti katkaisumerkiksi), sitten kirjoittaa julkaisuvuosikenttään 2011 ja valita vielä valikosta aineistolajiksi kirja. Mutta tällä tavalla tuloksia tulee todella paljon, joten kannattaa hakea alaluokka kerrallaan. 61-luokan ja sen alaluokat löydätte täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/luokat/?MinClassNumber=61&MaxClassNumber=….
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain...
Valitettavasti videota ei enää löydy kirjastojen kokoelmista.
Luultavasti videot eivät kestä lainoja ja aikaa, joten ne on poistettu.
Elokuvan voi kyllä katsoa esim. Youtubesta, tosin englanninkielisenä...
https://www.youtube.com/watch?v=7re1cqXTuE0
Suomenkielisen tekstityksen saa myös netistä, mutta se vaatii tilin avaamista palveluun. Katselu on ilmaista.
http://www.opensubtitles.org/fi/subtitles/3414452/mickey-s-christmas-ca…
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Kyseessä on kaiketikin Fjodor Mazajevin vuonna 2008 ohjaama dokumentti Utšimsja dzjudo s Vladimirom Putinym (eli Opiskelemme judoa Vladimir Putinin kanssa). Tallenteen teostiedot näkyvät vielä Helmetissä, mutta viimeinen kappale on jouduttu poistamaan kokoelmista. DVD löytyy Kyyti-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista, joten tallenne on tilattavissa kaukolainaan.
Linkeissä on lisää tietoa ko. DVD:stä.
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1162004
https://finna.fi/Record/vaski.712114
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelu on maksullista. Linkissä on myös hinnasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Voisiko kyse olla Spede Pasasen elokuvasta Noin seitsemän veljestä, vuodelta 1968? Linkissä juonikuvaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noin_7_veljest%C3%A4
Suomen kuntien yhteinen €-Kirjasto otettiin keväällä käyttöön myös Helmet-alueella. Yhteinen E-Kirjasto korvaa vähitellen aiemmin Helmet-kirjastojen tarjoamat ekirja- ja eäänikirjapalvelut sekä ePress-aikakauslehtipalvelun. Näistä tämä ePress-aikauslehtipalvelu suljettiin ensimmäisenä, tämän kuun alussa. Jatkossa kirjaston asiakkaat voivat lukea sähköisiä aikakauslehtia uuden E-Kirjaston kautta. Sen lehtikokoelma ei ole aivan sama kuin ePressissä, jonka Helmet-kirjastot aiemmin tarjosivat. Esimerkiksi Iltalehteä yhteinen E-Kirjasto ei tarjoa. E-Kirjastoa voi toistaiseksi käytttää vain mobiililaitteella. E_Kirjaston käyttöönotto:1. Lataat älypuhelimeesi tai tablettiisi E:kirjasto-sovelluksen sovelluskaupasta (AppStore tai PlayKauppa)2...
Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta runosta sisältyy Kaarina Helakisan, Pakkasen ja Panu Pekkasen suomennoksia sisältävään valikoimaan Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä sen nimenä on alkusäkeen mukaan Näin lammikon tulessa roihuavan. Runo löytyy myös nimellä Päättömyyksiä vuonna 1985 ilmestyneestä valikoimasta Taikahattu, joka kokoaa yhteen alun perin viidessä eri kirjassa vuosina 1976–84 julkaistuja Kaija Pakkasen suomeksi riimittelemiä runoja.
Yleisten kirjastojen verkosto on hyvin kattava, Suomen jokaisessa kunnassa on pääkirjasto. Opetusministeriön sivuilla kerrotaan että kunnallisia kirjastoyksiköitä oli vuonna 2000 yhteensä 936, josta sivukirjastoja oli 401, laitoskirjastoja 99 ja muita palvelupisteitä 849. Kirjastoautoja oli 202. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastoverkosto.html
Valtakunnalliset perustilastot Yleisistä kirjastoista vuosilta 1999-2000
http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ Ruotsiin verrattuna vuonna 1998 Suomessa oli 970 kirjastoa ja 19,6 lainaus/asukas, ruotsissa 1490 kirjastoa ja 9,1 lainaus/asukas.
Ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot, sekä yliopiston kirjastot palvelevat yleensä opiskelijoidensa lisäksi myös...
Osoitteesta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/fi_FI/kirjaudu_kehoituksella/ löytyvät kirjautumisohjeet Maaseudun tulevaisuus -lehden verkkoarkistoon. Sinne on mahdollista tilata kertalukuoikeus. Arkistosta löytyvät näköislehtien artikkelit vuoteen 1999 asti.
Amerikansuomalaisten esittämien laulujen sanoja (nuotteineen) on julkaistu Suomessa. Esim. Hiski Salomaalta on saatavissa oma nuottikokoelma 'Hiski Salomaa'. Amerikansuomalaisten esittämiä kappaleita on julkaistu mm. kokoelmissa 'Lännen lokarin lauluja' ja Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa laajassa kokoelmassa 'Reisaavaisen laulu Ameriikkaan', joka sisältää peräti 81 laulua. Lisäksi joitain lauluja esim. Salomaalta ja Kaupilta on julkaistu kokoelmassa 'Kuplettimestarit ja mestarikupletit'.
Einari Kukkosen kirjassa 'Lännen lokarit' on myös paljon laulujen sanoja, muun tiedon lisäksi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?...
Merirosvoista kertovia fiktiivisiä kirjoja on viime vuosina ilmestynyt joitakin, jos siis sailor-kirjoilla tarkoitat sellaisia?
Kaksi melko tuoretta kirjaa on muun muassa Somper, Vampiraatit; Rees, Merirosvoja! Viimeksi mainittu kertoo kahden naismerirosvon seikkailuista.
Muutaman vuoden vanhempia ovat romaanit: Ruusuvuori,Itämeren merirosvot: piraattitarinoita pohjoisesta; Smith, Monsuuni; Edessä tyrskyjä!: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista; Jo viheltää takilassa: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista.
Suomalaisen merenkulun historiasta on ilmestynyt esim. seuraavat kirjat: Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittama kirja vuodelta 2008 Ulos maailmaan, kirjoittanut Yrjö Kaukiainen sekä Täkillä, koneessa ja byssassa: merenkulkijan elämää ennen ja nyt, toimittanut Sari Mäenpää ( Suomen merimuseo, 2008).
Vanhoja meriromaaneja ovat mm. C.S. Foresterin merisankari Horatio Hornblowerista kertova kirjasarja. Historiallisia meriseikkailuja on kirjoittanut Patrick O´Brian, klassikkoja ovat myös Kapina laivalla, kirjoittanut John Boyne sekä Pimeyden sydän, kirjoittanut Joseph Conrad. Nykypäivän merimiehen elämästä on kirjoittanut Kyösti Pietiläinen muistelmissaan Kotkanpoika ja albatrossi ( Tammi, 2006). Eino Koivistoiselta löytyy...
Gorkin teoksen suomennoksessa on tällä vastaushetkellä valitettavasti niin paljon varauksia, etten pysty saamaan sitä käsiini. Siksi en pysty nyt tarkistamaan, miten kyseinen kohta on suomennettu.
Marilaisilla ja venäläisillä on ollut kitkainen historia. Leena Laulajainen kertoo kirjassaan ”Marilaiset : laulun ja uhritulien kansa” (Otava, 1995), että marilaiset taistelivat venäläisiä valloittajia vastaan ja että taistelut olivat pitkiä ja säälimättömiä, arvatenkin puolin ja toisin. 1500-luvulta alkaen marilaisia pakkokäännytettiin kovakouraisesti ja verotettiin ankarasti. I. Manninen kertoo kirjassa ”Suomensukuiset kansat” (WSOY, 1929), että tšeremissit eli marilaiset ryöstelivät matkustajia 1500-luvulla, minkä vuoksi matkustajat välttivät...
Toivottavasti seuraavan kirjaviitteen avulla pääsee alkuun:
Immonen, Henrik : Vientiedustaja : valinta, sopimukset ja yhteistyö / Henrik Immonen 1997
Teoksen pitäisi löytyä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta (jokaisen käytettävissä olevia kirjastoja) ja Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Ehkä kannattaa kysellä myös teoksia Hyvönen, Martti: Vientiedustaja Ranskassa : valinta ja yhteistyö, 1985 sekä Juurela, Teuvo Agenttisopimus, 1996 ja Agency agreement, 1993 ja Kauppaedustajasopimus, 1993 ja Telaranta, K. A.
Kauppaedustaja, myyntimies ja yksinmyyjä, 1993 ja Kauppaedustaja ja myyntimies, 1993 ja Takki, Tapio: Itsenäistä kauppaedustajaa koskevan edustussopimuksen lakkaamisesta eräiden eurooppalaisten...
Oikea paikka kysyä tätä on varmaankin Valtioneuvoston kanslia, yhteystiedot täällä https://vnk.fi/valtiolliset-hautajaiset. Siihen, millon ruumisauto saapuu odottamaan vainajan kuljetusta siunaustilaisuudesta vaikuttaa varmaankin mm. se, koska vainaja kuljetetaan tilaan, jossa hänet siunataan. Hautaustoimistoista varmaankin osataan kertoa, jos heillä on jotain tapoja, mutta mitään virallisia määräyksiä koskien kaikkia hautajaisia ei liene. Hautaustoimistojen yhteystietoja löytyy verkosta ja voisit tiedustella asiaa esim. Hautaustoimistojen liitosta http://www.hautaustoimistojenliitto.fi/liiton-toiminta .
Vuoden 1993 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävät löytyvät kirjasta "Ylioppilasaineita 1993" SKS 1993. Kirja löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, josta voit varata sen omaan kotikirjastoosi.