Kannattaa ottaa pikimiten yhteyttä johonkin oman kirjastosi toimipisteeseen ja pyytää, että hävinneelle kortillesi laitetaan lainauskielto, tämä väärinkäytösten estämiseksi. Uuden kortin saat kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Alexandra Marinina Kamenskaja-sarjan kirjat ovat ilmestyneet ssuomeksi sen verran kauan sitten, että kirjakaupoista niitä ei enää saane. Sinun kannattaa etsiä teoksia antikvariaateista. Helpoimmin sen käy nettiantikvariaateissa, joihin voi myös usein jättää etsimiään teoksia puutelistalle.
Alexandra Marinina Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=MarininaAlexandra
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa www.helmet.fi voit tehdä aihehakuja kirjoittamalla asiasanaksi esim.
verkko-oppiminen, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, tietokoneavusteinen opetus.
Tulokseksi saat melko runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myös CD-ROM -muodossa. Ohessa muutama esimerkki:
Alamäki, Ari: eLearning Hki, Edita 2002
Nevgi, Anne: Hyvää verkko-opetusta etsimässä,Turku 2003
Meisalo, Veijo: Modernit oppimisympäristöt Hki 2003.
Koli, Hannele: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus,Hlinna 2002.
Lähikirjastosi tietokoneilla voit hakea aiheesta aikakauslehtiartikkeleita Aleksista, joka on suomalainen viitetietokanta ja Ebscosta, jossa osa artikkeleista on myös...
Autourheilu oli suosittua sosialistisissa maissa, ja erilaisia kilpailutapahtumia oli paljon. Valitettavasti mistään yhdestä paikasta ei löytynyt koottuna tietoa eri kilpailuissa mukana olleista autoista. Lisäksi kyseisestä automallista ilmeisesti on käytetty eri nimityksiä (Lada 2105 VFTS, Lada VFTS, VAZ 2105), mikä vaikeuttaa tiedon löytämistä.
Tarkastelemalla tietoja eri kilpailuissa mukana olleista autoista voidaan kuitenkin todeta, että 2105 oli mukana useissa kilpailuissa, eli sitä voi pitää suosittuna automallina.
Ks. esim. Cup of Peace and Friendship, Yalta Rally, eWRC-results.com (etsi ensin kilpaluja maan perusteella ja tarkastele sitten listoja kuskeista ja autoista vuoden perusteella, esimerkkinä Ralli Tartu 1987, jossa VAZ...
Ihmiset suviyössä -romaanin arvostelut ilmestyivät lehdissä pääasiassa joulukuussa 1934, kirjan ilmestyttyä, arvosteluja julkaisivat tuolloin Hufvudstadsbladet, Kansan Lehti, Suomen Sosialidemokraatti, Karjala, Ilkka, Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus. Aikakauslehdissä Valvoja-Aika (1934, s. 496) ja Kirjallisuuslehti (1935, s. 52) oli arvostelut, ruotsinnoksesta Göteborgs Handelstidning julkaisi arvostelun 17.10.1935. Sanomalehtiarvostelut tavoittaa helpoimmin mikrofilmatuista lehdistä, joita voi pyytää kaukolainaksi Suomesta.
Kirjallisuudentutkijoista Panu Rajala on viimeksi julkaissut laajat Sillanpää-tutkimukset, teoksessa Korkea päivä ja ehtoo (1993) hän käy läpi Sillanpään vuodet 1931-1964. Teoksessa kuvataan mm. Ihmiset...
Helsingin kaupunginkirjaston johtoryhmästä annettiin tällainen vastaus:
Kaukopalvelun mukaan Helsingin kaupunginkirjasto on perinyt kaukopalvelumaksuja asiakkailta jo vuosikymmeniä. Helmet-kirjastojen kaukopalvelumaksujen hinnasto löytyy sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut
Maksuilla katetaan postituksesta aiheutuvat kulut. Lain yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492 12 §) mukaan "Kunta voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista yleisen kirjaston suoritteista kohtuullisen, enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää vastaavan maksun."...
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tiedot komennuksilla olleista lotista löytyvät Kansallisarkistosta, mutta tiedot lotista eivät ole yhtä kattavia kuin esimerkiksi kantakorttien kohdalla. Asiakirjoista voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.Yleisemmellä tasolla Petsamossa palvelleiden lottien tehtävistä on kerrottu esimerkiksi seuraavissa kirjoissa ja artikkeleissa. Sekä Kylkirauta- että Kansa taisteli -lehden artikkelit ovat saatavilla verkossa, kirjoja voi tiedustella omasta lähikirjastosta.Kaukoranta, T. (1965). Lapin lotta kertoo: 1. osa Lutolta Jäämerelle. Kansa taisteli. Miehet kertovat : kuvauksia sotiemme tapahtumista, 5, 139-142.Liede, R., Pesonen, K. (2018). Kaija Pesosen talvisota: 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta. Minerva Kustannus Oy...
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui....
Tulostaminen omalta muistitikulta on mahdollista HelMet-kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/ voit tehdä aihehaun kirjoittamalla hakukenttään vaikkapa narratii (asiasanaa ei tarvitse kirjoittaa kokonaan). Asiasanalla narratiivisuus löytyy tietokannasta 37 viitettä, joilla varmastikin pääsette alkuun. Mukana on myös kirjoja narratiivisuudesta nimenomaan tutkimusmenetelmien kannalta käsiteltynä. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta ja Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta tehtynä hakutulos on jo niin laaja, että jos haluatte tutustua siihen, suosittelen käymistä jossakin kirjastossa, koska tässä on mahdotonta antaa satojen viitteiden pituista listaa. Helkaa pääsette kyllä käyttämään myös vapaasti...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
Väinö Linnan teoksen "Täällä Pohjantähden alla" ensimmäinen osa löytyy englanninkielisenä käännöksenä HelMet-kirjastoista nimekkeellä "Under the North Star". (Jatko-osat ovat vastaavasti nimeltään Under the North Star 2: The uprising ja 3: Reconciliation.)
Nimekettä näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä luokassa 4.4 ainakin esimerkiksi Rikhardinkadun, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan pääkirjastossa. Sen voi toki tilata mihin tahansa itselle sopivaan HelMet-kirjastoon.
Riimukirjoitusta on esitelty mm. Heikki Ojan teoksessa Riimut: viestejä viikingeiltä. Kirja kertoo myös riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Riimuista kerrotaan myös teoksessa Muinaisen maailman suuret salaisuudet, mutta siinä on riimut ovat vain yksi aihe monien muiden joukossa. Riimumerkkejä löytyy myös Rudolf Kochin teoksesta Merkkien kirja. Viikinkien elämästä yleensä kertoo Richard Hallin teos Matka viikinkien maailmaan. Internetissä riimuista kerrotaan Runebergistä riimuihin -verkkosivustossa osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm
Kiinan kielen merkkejä löytyy mm. seuraavista teoksista:
Arponen, Annikki: Kiina-suomi sanakirja
Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
Huang, Paulos:...