Voisit katsoa seuraavia teoksia:
Andersson Otto: Jean Sibelius Amerikassa, 1960
Johnson, Harold E: Jean Sibelius, 1960
Ekman, Karl: Jean Sibelius ja hänen elämäntyönsä, 1956
Ringbom, Nils-Eric: Sibelius, 1984 (esim. s. 216-220)
Salmenhaara, Erkki: Jean Sibelius, 1984 (s. 405)
Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius 1-5.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Myös internetistä löytyy Jean Sibeliusta koskevaa aineistoa esimerkiksi hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ , voisit katsoa http://virtual.finland.fi/finfo/english/sibelius.html .
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi cd-rom, josta voi hakea Sibeliusta koskevia lehtiartikkeleita....
Ilmestymättömiä kirjoja ei voi varata. Voit varata kirjat vasta sitten, kun ne on luetteloitu kirjastojärjestelmään.
Elly Griffithsin Aavekentät on kustantajan sivuilla ilmoitettu ilmestyväksi helmikuussa 2020.
https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/aavekentat/9789520412364
Camilla Läckbergin Kultahäkki-sarjan toisen osan suomennoksen ilmestymisestä ei ole vielä ennakkotietoa.
https://otava.fi/kirjat/kultahakki/
Sinun kannattaa siis seurata oman kirjastosi sivuilta, milloin teokset ovat tulleet varattaviksi.
Ilmeisesti on kyse unien tulkintaa käsittelevistä kirjoista.
Helmet-haun mukaan eniten aineistoa aiheesta eri kielillä on Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan kirjavarastossa. Kirjavaraston aineistoa voi pyytää nähtäväksi Pasilan kirjaston tiloihin ja lainattavaksi kotiin.Teosten tämän hetkisen saatavuuden voit myös tarkistaa Helmet-haulla.
Voit tilata aineistoa omaan lähikirjastoosi Helmet-haulla, mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi (tunnusluku). Kirjoittamalla Helmet-hakuun esimerkiksi hakusanat unet uni* tulkinta, saat teoslistan, jota voit rajata tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kirjoihin, tietokirjoihin tai esimerkiksi vain tietynkieliseen aineistoon. Tulossivulta voit myös...
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Ende, Michael, kirjoittaja
TEOS Momo : merkillinen tarina harmaista herroista ja tytöstä, joka antoi ihmisille takaisin ajan / Michael Ende ; [suom. Marikki Makkonen]
PAINOS 3. painos - 5. painos 2000
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
Topeliuksen Lukemisia lapsille suomentajia ovat Viljo Tarkiainen, Valter Juva ja Ilmari Jäämaa, mutta yksittäisen runon suomentajaa en löytänyt. Suomentajat on mainittu esimerkiksi Lukemisia lapsille III -teoksessa (1993), josta löytyy runo Taivaan lapset: https://finna.fi/Record/outi.355783?sid=4740814642
Säkeet ovat West-östlicher Divan -kokoelman ensimmäiseen osioon (Moganni Nameh : Buch des Sängers) kuuluvan runon Selige Sehnsucht viimeinen säkeistö. Löysin siitä kolme suomennosta, kaikki nimeltään Autuas kaipuu.Otto Mannisen suomennos Goethe-valikoimassa Runoja (Otava, 1928) on seuraavanlainen: "Kuole – synny! Kunnes lain / sydämees sen suljet, / olet valju vieras vain, / öistä maata kuljet."Teivas Oksalan tulkinta hänen toimittamassaan valikoimassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki (Artipictura, 2004) on tällainen: "Ellet tyydy lausumaan / 'Kuole, synny!' täällä, / olet synkkä ainiaan, / vieras myös maan päällä."Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomennosvalikoimassa Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot (Absurdia, 2013) säkeet...
Säädyllisestä murhenäytelmästä on tehty myös näytelmä ja elokuva.
Romaanin teeman saat selville elokuvan esittelystä.
http://www.film-o-holic.com/1998-2003/arvostelut/ensi_illat/st/saadylli…
Tässä on Helvi Hämäläisen haastattelu
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20040514094110089094
Muuta tietoa Helvi Hämäläisestä:
http://www.yle.fi/teema/ylenavoin/artikkeli.php?id=126
Helvi Hämäläinen on kertonut kirjojensa synnystä teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 2.
Helvi Hämäläisellä ei ole ollut kirjailijanuransa lisäksi muuta varsinaista ammattia.
Ruotsinnokset ovat seuraavat:
Greene: Monsignore Quijote
Endo: Samurajen, Tystnad
Bernanos: Prästmans dagbok
Mauriac: Ormboet
Irving: En bön för Owen Meany
Camus: Fallet
Mauriacin Pyhää suudelmaa ei ilmeisestikään ole käännetty ruotsiksi!
Kyllä löytyy. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on sarjan kirjoja paljonkin. Saat niistä luettelon Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta näin: napsauta auki kohta sanahaku, kirjoita sarjan nimi tyhjään ruutuun ja valitse kohdasta kieli englanti. Hae-painiketta painamalla saat luettelon kirjoista.
Roman Schatz on kirjoittanut suomalaisuudesta maahanmuuttajan silmin ja esim. kirjassaan Suomesta rakkaudella ( Johnny Kniga, 2005) on teksti sekä suomeksi että englanniksi. Ohut kirja samasta aiheesta on myös Auringon asema, tekijänä Ranya ElRamly (Otava, 2002). Muita ohuita kirjoja ovat esim. John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset , Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit. Helppolukuisia , vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän...
Valitettavasti tämä Timo Mäenpään säveltämä ja sanoittama laulu "Ystäväni, muistathan" kuuluu niihin tunnettuihin lauluihin, joista ei ole koskaan julkaistu nuottia.
Musiikkiarkisto JAPAssa on laulun nuotinnoksesta kuitenkin valokopio, joten sinne kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä, voisiko siitä saada kopion. Sähköpostiosoite on info@musiikkiarkisto.fi, puhelinnumero (arkisin 10-16) on (09) 757 0040.
Heikki Poroila
Lähteestä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, URL http://www.elka.fi/kyselyt/haku.html löytyi tekstihaku luettelosta-toiminnolla Suomen Rullatehdasyhdistyksen luettelosta mm. tieto Pallas Oy:n historiikista 1905-1955. Julkaisua ei kuitenkaan löytynyt kirjastojen luetteloista.
Koska ajassa matkustaminen on mahdollista vain ihmisen mielikuvituksessa, on tavallaan turhaa odottaa, että jossain fiktiivisessä aikamatkustustarinassa kaikkia ns. aikaparadokseja olisi mietitty loppuun asti. Kirjoittaja voi rakentaa sellaisen fysikaalisen maailman kuin haluaa, eihän hän ole sidottu meidän todellisuuteemme. Koska emme tiedä, miten todellinen aikamatkustus voisi toimia ja vaikuttaa asioihin, on vaikea asettaa fiktiolle tiukkoja ehtoja.
Aku Ankka -tarina joka tapauksessa kuvaa hyvin mitä tahansa paradoksia, joka väistämättä liittyy myös fiktiiviseen ajassa matkustamiseen, jos sen oletetaan tapahtuvan tuntemiemme fysiikan lakien oloissa. Jotta Akulla olisi nykyajassa rahaa, joka kelpasi 150 vuotta aikaisemmin, näiden...
Se riippuu siitä, minkälaiset kriteerit opettaja on määritellyt kirjaesittelylle. Noin puolet Chapmanin Kitara-teoksesta (2007) käsittelee kitaransoittoa, mutta sitä ennen kerrotaan tunnetuista kitaristeista ja kitaran historiasta erilaisten kitaramallien kautta.
Samantyylisiä suomenkielisiä teoksia ovat esimerkiksi Tony Bacon: Suuri kitarakirja (2013) ja Terry Borrows: Kitara - soittajan käsikirja (2009).
Kysymäsi kirja on Astrid Lindgrenin viehättävä satukirja "Pekka Peukaloinen". Siitä on otettu useampia painoksia. Ainakin kaksi saduista on julkaistu myös kuvakirjoina : "Hämärän maassa" ja "Kultasiskoni", jonka nimi satukirjassa on "Rakkahin sisko".
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa. Erilaisten hakujen perusteella lumihiutaleet esiintyvät varsin monissa runoissa ja kun kyse on vanhemmasta runoudesta on etsiminen vielä haastavampaa.
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivuilla Eeli-nimestä kerrotaan seuraavasti:
Eeli-nimeä on käytetty lyhentymänä esimerkiksi Eliaksesta tai Eeliksestä. Toisaalta Eeli esiintyy Raamatussa myös itsenäisenä nimenä, jonka merkitykseksi on esitetty ’Jumala on korkein’.
Eeli on Suomessa alkanut nousta suosioon 1900-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2018 Eeli oli suosituin sinä vuonna syntyneiden poikien ensimmäisistä etunimistä. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 2005 suosion nousun myötä. Eelit viettävät nimipäiväänsä 9. huhtikuuta.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ee…
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:...
Hei, kyseessä on varmaankin tämä kappale: Drunks & Children ja se on alun perin esitetty The Mighty Bosstones - yhtyeen albumilla Devil's Night Out (1989). The Mighty Mighty Bosstones Drunks and Children
