Kysyit, mikä hämähäkki mahtaa olla kyseessä? Huomioin, että samakin hämähäkki voi kuvissa olla väriltään hyvinkin erivärinen, joten varmaksi ei voi sanoa, mutta olisikohan kyseessä Pallohämähäkkien heimoon kuuluva Pilkkupavukki. Kyseeseen voi tulla myös Puutarhahämäkki. Netistä löytyy paljon kuvia Puutarhahämähäkistä.
Kirjastot.fi -sivuilta löytyy erilaisia sivustoja, kuten esim. Suomen Luonto ja LuontoPortti. Muita mahdollisia kiinnostavia sivustoja ovat Lajitieto ja Ötökkätieto.
https://suomenluonto.fi/kortit/pilkkupavukki
https://laji.fi/taxon/MX.70198/images
https://www.otokkatieto.fi/cat?id=45
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/muut-kysy-palvelut
Halutessasi voit myös lähettää kyselyn Ylen...
Uuden verkkokirjaston lainaushistoria toimii hieman eri lailla kuin entinen.
Oletkin jo tallentanut lainaushistoriasi.
Nyt kannattaa lisätä koko lainaushistoria suosikkeihin. Voit luoda erilaisia suosikkilistoja tai käyttää sivun tarjoamaa suosikit-listaa.
Kun sitten haet aineistoa sisään kirjautuneena, näet jo lainaamasi/lukemasi kirjat vihreällä.
Luettujen kirjojen tarkistaminen käy helpommin, kun ei tarvitse vertailla kahta listaa.
Pieni kauneusvirhe toiminnossa on se, että vihreällä on merkitty vain se painos, jonka olet lainannut. Uusintapainokset ja pokkarit täytyy tarkistaa hakutulosta vierittämällä.
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Hyvältä näyttäisi linkki http://www.ytv.fi/ Tämän alta löytyy paljon aineistoa, mm. pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020-loppuraportti. Lisäksi esim. julkaisuluettelo, jossa hyvin paljon tietoa.
Toinen käyttökelpoinen linkki on Helsingin paikallisagenda 21: http://www.hel.fi/ymk/agenda21.htm
Kyseinen patsas sijaitsee Sotkamon luterilaisen kirkon pihamaalla, se on vuoden 1918 vapaussodan muistomerkki. Patsas on paljastettu 1920-luvulla. Tekijästä meillä ei ole tietoa, sitä voisi kysyä ehkä Sotkamon seurakunnasta. Kuva patsaasta on mm. Sotkamon sankarivainajat -kirjassa, joka löytyy myös Kajaanin kirjastosta.
Vuonna 1930 julkaistua La cuisine en dix minutes tai sen englannikielistä käännöstä ei Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi mukaan ole Suomen kirjastoissa. Kirjan saksankielinen käännös Kochen in zehn Minuten löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Muualta maailmasta sekä ranskan- että englanninkielistä kirjaa löytyy kirjastojen kokoelmista. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Tiedustelin asiaa e-informaatikoltamme. Hänen mukaansa lehtipalvelun toiminta on jatkunut ja jatkuu edelleen ennaltaan tänä vuonna.
Lehtipalvelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä häiriö, mutta vaikka kansikuvat puuttuvat ja näyttäisi, että vain vanhemmat lehdet on ladattavissa, niin "Check now"-linkistä latautuu uusin lehti.
Kovin monia norjalaisia naisdekkaristeja ei ole suomennettu.
Norjalainen rikosromaani, joka eniten viittaisi antamiisi vinkkeihin, on Karin Fossumin Mustat sekunnit. Trondheim ei kuitenkaan tässä kirjassa ole tapahtumapaikka. Saman kirjoittajan Toisenlainen rakkaus -kirja voisi sopia myös, koska siinä on Huseby-niminen kaupunginosa, joka on Trondheimissa sekä kaapattu poika ja yksinäinen pedofiili. Takaa-ajoa veneellä siinä ei kuitenkaan ole.
Espoon kirjakokoelma on lahjoitettu Kulturkontakt Nordsille https://www.kulturkontaktnord.org/fi/kirjasto . Hakemalla kirjaston luettelosta löytyy paljon norjankielisiä dekkaristeja, myös suomentamattomia (hae: deckare JA norge).
Myös Dekkarinetti-sivustoa ylläpidetään. Siellä on kirjailijoiden ja...
Varsinaisesti ekoteologiaan liittyvää aluesuunnittelua koskevia viitteitä ei löydy tietokannoista. Olethan jo tutustunut sinulle aiemmin haettuihin ekoteologiaa koskeviin tiedonlähteisiin (artikkelit, kirjat ja verkkosivut)? Kannattaa selata läpi artikkelien ja kirjojen lähdeluettelot, niistä löytyy usein hyödyllistä jatkomateriaalia.
Suosittelisin myös käyntiä lähikirjastossa. Kaikissa Helsingin kirjastoissa on mahdollisuus tehdä asiakastyöasemilla hakuja tieteellisten kirjastojen tietokannasta Lindasta sekä tieteellisten artikkeleiden tietokannasta Artosta. Opinnäytetyön valmistelu vaatii yleensäkin suuren määrän viitteiden läpikäymistä, ja se on helpompaa (ja hyödyllisempää) kun pääset itse selaamaan tietokantoja. Samalla voit...
Hei,
Tuota kirjaa ei Etelä-Karjalan Heili-kirjastoista löydy.
Jos haluat sen kaukolainaksi jostakin muusta Suomen kirjastosta, voit tehdä kaukolainapyynnön Lappeenrantaan suoraan netissä osoitteessa https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Sahkoinen-asiointi/Kirjaston-kaukopalvelu
Kaukolainat maksavat 5 euroa / tilaus.
Tarkoitatko intiaanipäällikkö Seattlen (Sealth/Seathl) puhetta Valkoiselle miehelle 1854, vastausta USA:n vaatimukseen liittää intiaanien maat määräysvaltaansa? Vastauksesta on esitetty useita versioita ja osaa on väitetty väärennykseksikin. Yleiseen tietouteen tämä puhe tuli 1970-luvulla. Teksti löytyy netissä useissa kohdin ja hiukan erilaisena. Painettuna se löytyy ainakin Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Päällikkö Seattle oli Suquamish- ja Duwamish-intiaaniheimojen päällikkö.
Nuppineula ja silmäneula löytyvät ainakin Grimmin sadusta Roskaväki. Tässä sadussa nuppineula raapaisee isännän kasvoihin ja tuolissa olevan silmäneulan päälle hän istuu. Satu löytyy kirjasta Grimm, Jacob: Grimmin satuja. Tässä sadussa ei siis kuitenkaan "pistetä silmään". Kasettia voisi yrittää jäljittää, jos sadusta muistuisi mieleen muitakin yksityiskohtia.
Kyseessä on ilmeisesti rikostarina nimeltä Verenpunaiset kivet, joka löytyy Leena Lehtolaisen kirjasta Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Melko pitkässä Verenpunaiset kivet -tarinassa päähenkilöinä on kaksi naispoliisia, Anna Harmaja ja Laura Sarkkinen. Yhdessä vaiheessa Anna ja Laura ajavat Kajaaniin. Kertomuksessa on henkilöitä nimeltä Leivonen, Harakka, Kiuru ja Rastas.
Kirja on ikävä kyllä loppuunmyyty. Lainakappaleita siitä löytyy Eepos-kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kirjastot perivät kaukolainoista hinnastonsa mukaisen maksun. Vaasan kaupunginkirjasto perii kaukolainoista 2 euron palvelumaksun ja lisäksi lähettävä Eepos-kirjasto perii 15 euroa/laina.
Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
Eduskunnan kansanedustajahaulla löytyi toimittaja, kansanedustaja Jokisen tietoja, mutta ei toista etunimeä, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910610.aspx. Väinöstä on tietoja hänen puolisoaan käsittelevässä pro gradu-tutkielmassa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/93781/gradu01298.pdf?seque…, s. 51 kerrotaan Väinön perheestä. Väinön nimeksi annetaan tässäkin kohtaa vain Väinö, sisaruksista osalla on useampi nimi. Väinön isän nimi on tutkielman mukaan Efraim Efraiminpoika Jokinen. Valitettavasti en pystynyt tarkistamaan Kuka on kukin -teoksen tietoja, mutta olen pyytänyt kollegalta apua siihen ja palaan asiaan, jos sieltä löytyy muuta tietoa.
Rikkaruohot eivät ole mikään yhtenäinen kasvilajityyppi. Rikkakasveiksi lasketaan monia hyvin erilaisia ja eri tavoin lisääntyviä luonnonkasveja. "Rikkakasviksi luonnonkasvit muuttuvat, kun niistä on haittaa muille kasveille, pihan eliöstölle tai ihmiselle. Ne tukahduttavat muita kasveja, käyttävät viljelykasvien ravinne- ja vesivaroja, sekä vaikuttavat sadon määrään.
Yksivuotiset rikkakasvit kuolevat syksyllä, mutta niiden siemenet säilyvät talven yli. Maassa on yksi- ja monivuotisten rikkakasvien siemenpankki, kun maata käännetään tai harataan, siemenet nousevan pintaan ja itävät. Rikkakasveja ilmestyy myös pihan tyhjiin kohtiin pitkin kesää aina syksyyn saakka.
Yleisiä monivuotisia rikkakasveja ovat juolavehnä, leskenlehti,...
Helsingin kaupunki toteaa sivuillaan, että vanhempia (ennen vuotta 1996) peruskoulun päättö- ja erotodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta. Sikäli voisi ajatella, että samasta paikasta kannattaa kysellä muitakin vanhempia koulunkäyntiin liittyviä papereita. Kyselyn pystyy tekemään tietopyyntölomakkeella.
Armon tähti on marraskuussa 2023 julkaistu joululaulu, jonka on säveltänyt Maiju Oja ja sanoittanut Jouko Peltonen. Kappaleen esittävät Jepa Lambert ja Lenni-Kalle Taipale. Valitettavasti siihen ei löytynyt nuotteja.
Lähteenä käytetty sivua stt-info.fi.
