Muksujen keskeinen tuotanto kattaa 1960-70-luvun vaihteessa kolme LP-levyä Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa: Viisumi keväästä syksyyn (nro 43, 1967), Pienen pieni (nro 67, 1969) ja Kotimainen elämänmuoto (nro 71, 1970), sekä yhden Tammen kirjallinen äänilevy -sarjassa: Ole Finlandia (1968).
Vuonna 1994 LP-levyjen kappaleet julkaistiin kokoelma-cd-levyllä Viisumi keväästä syksyyn - kootut laulut 1966-1970 (Siboney, SIBCD06)
Muksut lauloi Pentti Saarikosken lisäksi myös muiden suomalaisten lyyrikkojen (mm. Aulikki Oksanen, Lauri Viita, Lassi Sinnkonen, Jorma Ojaharju, Kari Aronpuro, Pirkko Jaakola ja Anselm Hollo) runoihin sävellettyjä lauluja. Myös muutama käännösruno kuului ohjelmistoon. Säveltäjänä toimi yhtyeen jäsen Tapio...
Valitettavasti runoilija on jäänyt tuntemattomaksi. Runo löytyy Maarit Tyrkön toimittamasta Tätä runoa en unohda -teoksesta (1977), jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat heille merkityksellisistä runoista. Geniusruno löytyy sivuilta 148-149. Kuvanveistäjä Essi Renvall kertoo valinneensa runon, sillä se on tuonut hänelle lohtua. Tätä runoa en unohda -teoksen hakemistossakin mainitaan, että runon kirjoittaja on tuntematon.
Teoksessa Kun suuret olivat pieniä : lapsuusmuistoja suomalaisten taiteilijoidemme ja kirjailijoiden elämästä/ Krohn, Helmi, kirjoittaja. Otava 1919 Toinen lisätty painos pitäisi olla myös Saarisen lapsuusmuistoja, mutta koska teosta ei ole omassa kirjastossani, en pysty tarkistamaan, löytyykö sieltä kuvia. Se kannattaa tilata luettavaksi, https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1352349?sid=5381649634Finna.fi:n Arkkitehtuurimuseon kuvia voi selata verkossa, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Saarinen%2C+Eliel&type=AllField…Arkkitehtuuri- ja designmuseon kirjastosta löytyy erikoiskokoelma arkkitehtuurin historiaa, sieltä voisi löytyä apu, kirjasto@admuseo.fi. Myös Oppimiskeskus Aallosta voisi kysyä, https://www.aalto.fi/fi/...
Tarkkaa tietoa ei valitettavasti löytynyt. Lähes kaikki lähteet käyttivät Harkin teoksen tietoja. Poikkeava luku löytyi Wikipediasta (hakusanalla sotakorvaukset) 728 kapearaiteista veturia.
Yksi useasti mainuttu lähde, jota ei valitettavasti ollut käytettävissä on:
Auer, Jaakko
Suomen sotakorvaustoimitukse Neuvostoliitolle
Porvoo : WSOY , 1956
Tästä kirjasta saattaisi tarvittava tieto löytyä.
Vanhaa asfalttia voidaan käyttää uuden asfaltin raaka-aineena. Ilmeisesti lehdissä on epäilty sallittujen normien rikkomista. Seuraavassa on aiheeseen liittyviä internetsivuja:
"Asfaltin uusiokäyttö"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
"Asfaltti ja ympäristö. Mitä asfaltti on – myrkkyä vai ei?"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
Ympäristönsuojelulaki (asfalttiasema luvanvaraisella pohjavesialueella)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527?search%5Btype%5D=pi…
Jätelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646
Sanalla kierrätysasfaltti voi tehdä google-hakuja.
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja perheestä löytyy hyvin tietoa kirjasta Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990). Koulutuksesta löytyy tietoa lyhyesti myös teoksista Kuka kukin on 1998, Kotimaisia nykykertojia (1997), Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987) sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita ( 2000). Myös Kustannusosakeyhtiö Otavan www-sivuilta https://www.otava.fi/ löytyy Härkösestä lyhyesti kertova sivu. Perheestä voi löytyä tietoa Anna-Leena Härkösen haastatteluista, esim. Suomen kuvalehti 1998; 33, Anna 1998; 35, Anna 2000; 13. Muuta Härköseen liittyvää aineistoa löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena-1.
Jane Campionin elokuva Yön kirkas tähti perustuu John Keatsin samannimiseen sonettiin. Runo on luettavissa Jaakko Tuomikosken suomennoksena teoksista John Keats: Runoelmia (1917) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933).
Edgar Allen Poen runosta Korppi (The Raven) on tehty useampikin elokuva. Korppi-runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Korppi ja Kultakuoriainen ja muita kertomuksia (WSOY, 1992) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (2. painos, 1987, Tammi)
Rob Epsteinin ja Jeffrey Friedmanin elokuva Huuto perustuu Allen Ginsbergin runoon Howl, jonka suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio, WSOY, 1998).
Kotimaisia elokuvia...
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Kirjan aikaisemmat osat ovat ilmestyneet 1/vuosi ja uusin tänä vuonna. Uusi suommennos ilmestynee luultavasti vuonna 2005. Sivun http://www.kidsreads.com/series/series-cirque-titles.asp mukaan Shanin viides kirja on alkuteoksena nimeltään Trials of Death. Kustantaja Tammen sivuilta en vielä löytänyt merkintää uudesta suomennoksesta.
Voit seurata kirjan ilmestymistä lähikirjastoosi outi-hakupalvelusta: http://outikirjastot.fi:8000/?formid=form2
Hei,
saat uuden salasanan kirjastosta, mutta sitä varten täytyy tulla henkilökohtaisesti asioimaan kirjaston palvelutiskillä. Uutta salasanaa ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Ystävällisin terveisin
Auran kirjasto,
Riikka Putus
Kuvauksen perusteella kyseessä lienee Steven Saporiton ja Zach Shafferin ohjaama SqueezeBox!, joka esitettiin Vinokinon oheisohjelmassa Kirjakahvilassa 2009.
Elokuvan kotisivut: http://www.squeezeboxthemovie.com/
Turun Kirjakahvilan tapahtumasivu: http://www.kirjakahvila.org/?tag=tapahtu
E-lehtiä ei tarvitse palauttaa lainaamisen jälkeen, vaan e-lehti on ladataan omaan kokoelmaan ja on siellä omaan poistamiseen asti luettavissa. Eli ei ole muistettavia eräpäiviä!
Aika monessakin kirjastossa (mm. meillä Aurassa) on seuraava kirja:
Hecht : Kaktuskirja (1991)
Voit etsiä kaktuskirjoja kirjastojen internet-tietokannoista valitsemalla
asiasanahaun ja kirjoittamalla ruutuun "kaktukset". Sama pätee myös oman kirjastosi asiakaspäätteellä. Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat internetissä löytyvät Kirjastot.fi-palvelun kautta www.kirjastot.fi .
Jos haluat lainaksi tuon kaktuskirjan tai muita, tutustu ensi kotikuntasi
kirjaston kokoelmiin ja jollet sieltä löydä haluamaasi, pyydä omaa
kirjastoasi kaukolainaamaan se sinulle jostain muualta.
Onnea kaktusviljelyksillesi!
Laina-aikaa tulee aina lisää 4 viikkoa kuluvasta päivästä. Jos esimerkiksi uusitte lainanne 12.6. eräpäiväksi tulee 10.7. Lainat voi uusia verkon kautta tai soittamalla johonkin kirjastoon 3 kertaa, mikäli aineistosta ei ole varauksia. Soittaessanne kirjastoon tarvitsemme kirjastokortin numeron. Poikkeuksia laina-aikojen kanssa emme ikävä kyllä voi tehdä.
Nimeä Mabi ei löydy nimikirjoista eikä internetin erilaisilta englanninkielisiltä etunimisivustoilta.
Etunimiaiheisia internet-sivustoja:
http://www.meaning-of-names.com/
http://www.aboutnames.ch/
http://www.thinkbabynames.com/
Etymologinen sanakirja http://www.myetymology.com/
Ongelma liittynee tietokannan päivitykseen, jolloin tuli ongelmia helmetin joidenkin toimintojen kanssa. Vikaa korjataan.
Jossain vaiheessa linkki alkaa taas toimia, mutta jos haluat saada osoitteenmuutoksen tehtyä mahdollisimman pikaisesti, saat sen tehtyä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
