Ainakin Pasilan pääkirjasto on hankkinut kaikki kuusi Suomirokkia CD:tä, saatavuustietoja voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi
Alla olevista linkeistä näet mitä suomenkielisiä kirjoja aiheesta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Voit kysyä näitä kirjastosta. Lisääkin löytyy muilla kielillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
Kustannusyhtiö Otavan sivuilta löytyy tietoa Bert-kirjojen kirjoittajasta Anders Jacobssonista ja lista suomennetuista Bert-kirjoista. osoite on http://www.otava.fi/
Muuten netistä löytyvä suomenkielinen aineisto Bert-kirjoista on lähinnä nuorten lukijoiden palautetta erilaisilla kirjallisuussivuilla. Tässä muutamia esimerkkejä:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/
http://www.ouka.fi/kirjasto/nuorkir.htm
http://hyvan-a5.pc.helsinki.fi/chilias/kirjoista.html
http://www2.hrsk.edu.fi/~kari/Ateljee/verkkolehti/ryhma1/bert.htm
Kun minkä tahansa eliön vanhemmista ja heidän vanhemmistaan jne. piirtää sukulaissuhteet ilmaisevan kaavakuvan, siitä tulee haaroittuvan puun näköinen. Joskus se piirretään niin, että vanhemmat sukupolvet ilmaistaan "puun juurina", nuorimmat "puun uloimpina oksina".
Sukutaulukoita voi tehdä toki monilla muillakin tavoilla, mutta kuvallisena esityksenä puumainen haaroittuminen on lähes väistämätöntä ja luonnollista. Sen suurimpana rajoituksena on sukupuun viemä tila. Kun sukupolvia on monia peräkkäin, täytyy jatkuvasti lisääntyvä tieto sulloa yhä pienempään tilaan, jolloin jossain vaiheessa tulee erottumisen raja vastaan. Tietokoneen ruudulla voidaan informaation näkyvyyttä suurentaa, mutta silloin menetetään taas puun havainnollinen muoto...
Hei!
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot
Tarkkaa vastausta kysymykseen on vaikea antaa, mutta tässä muutamia aiheeseen sopivia lähteitä:
Avoindata.fi -sivustolta https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirjat löytyy Excel-tiedosto Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodesta 2014 aina 30.6.2021 asti. Kyseistä exceliä selaamalla voidaan todeta, että suosituimpien lastenkirjojen joukossa vuonna 2021 ovat olleet esimerkiksi Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja. 15,...
Luulisin, että tuo löytyy teoksesta Suuri kevät-ja kesälaukirja. WSOY, 1984.Kappale on suomenkieliseltä nimeltään Nyt uinuu kukka. Säveltäjä Juhan Aavik, sanat Aukusti Simojoki.
Laulu on käännetty ruotsiksi nimellä "O, njut av denna morgon". Ratamo -kirjastojen hakupalvelusta ratamo.finna.fi löytyy kaksi nuottijulkaisua, jotka saa esille kirjoittamalla laulun ruotsinkielisen nimen Finna -hakupalvelun hakulaatikkoon. Toinen nuoteista löytyy Hyvinkäältä, toinen Riihimäeltä. Voitte tehdä varauksen verkkokirjastossa, asioida paikan päällä tai tiedustella asiaa puhelimitse.
P. Mustapäältä Kootuista runoista ei suoranaisesti näyttäisi löytyvän runoa tällaisesta onnenhetkestä, ainoa runo jossa puhutaan tornista ja onnesta on Linna itäisellä maalla 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Linnustaja. Tämä on melko synkeä vanha balladi Raaseporin linnassa hirtetystä miehestä.
Tietoviesti on Tietoliikenneliiton julkaisu. Tietoliikenneliiton
kotisivut ovat osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/tll/paa.htm Toimisto-linkin takaa löytyy tiedottaja Ritva Särkisillan yhteystiedot. Hän on ko. lehden päätoimittaja.
Lehti tulee myös Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin.
Käyntiosoite: Eerikinkatu 4, pohjakerros
Postiosoite: Eerikinkatu 4 20100 TURKU
Puhelin: 02-2623 770
Voit pyytää lähintä kirjastoasi tekemään kaukopalvelutilauksen ko. lehdestä ja tilaamaan esim. kopioita lehden artikkeleista.
Jos alla olevan teoksen bibliografiset tiedot ovat oikein eli jos tuo on etsimänne teos, sen saa kaukolainattua oman lähikirjaston kautta. Sähköpostiliitteenä lähetettävää tiedostoa ei ole saatavilla.
Nimeke: Tampereen jugend näyttely : Tampereen taidemuseo 7.10-28.11.73 / Työryhmä: Anneli Ilmonen, Paula Kivinen & Tauno Tarna
Julkaistu: [Tampere] , 1973
Ulkoasu: 250 p. : ill.
ISBN: 951-99021-1-2
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka...
BD-levyjen katselu onnistuu Kaupunkiverstaalla, joka sijaitsee Kirjasto 10:n tiloissa Elielinaukio 2:ssa Helsingissä. Asiasta saa lisätietoja ja ajan voi varata puh.numerosta 09 - 310 85900.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Kun haet teosta, voit rajata hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi kielen mukaan. Jos haet Jens Lapiduksen teoksia nimenomaan alkukielellä, klikkaa kielirajoitinta "ruotsi". Näin saat vain ruotsinkielisen aineiston.
Teoksen kieli käy ilmi myös, kun avaa teoksen tiedot klikkaamalla kirjan nimeä (kohdassa "kieli").
Jens Lapiduksen uutuus teos on alkukielellä "Top dogg" ja suomennoksen nimi on "Top dog".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, joten kysyjän on otettava yhteyttä omaan kirjastoonsa ja pyydettävä kaukolainaa sen kautta. David A. Kolbin kirjaa Experiental learning (1984) ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy monena kappaleena Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto).
Heikki Poroila
Kolmessa ensimmäisessä teoksessa kerrotaan sekä Mika Waltarista että Sinuhe egyptiläisestä. Loput ovat Mika Waltarin muistelmia tai elämäkertoja hänestä. Kaikki ovat saatavissa Kymenlaakson kirjastoista.
Taltuta klassikko! / Maria Laakso ; kuvittanut Johanna Rojola.
Mika Waltari, valloittaja / Haavikko, Ritva.
Kirjailijan ääni / Waltari, Mika.
Kirjailijan muistelmia / Waltari Mika.
Mika Waltari: muukalainen maailmassa / Lindstedt Risto ; Vahtokari Reijo.
Mika Waltari: mielikuvituksen jättiläinen / Haavikki, Ritva.
Unohdettu Waltari / Nummelin, Juri.
Kiinan kansanperinteessä on ollut ainakin Xihe-niminen jumalatar, jota pidettiin valon jumalattarena. Xihe oli itäisen taivaan jumala Di Junin toinen vaimo ja kymmenen auringon äiti.
Vanhan kiinalaisen ajanlaskun mukaan viikko kesti kymmenen päivää, joina jokaisena yksi auringon jumalattaren lapsista ilmestyi taivaalle äitinsä valotaakkaa kantamaan, kunnes, edelleen hyvin vanhan mytologian mukaan, eräänä päivänä (noin 2100 eaa) kaikki kymmenen aurinkoa olisivat taivaalla samaan aikaan. Tällöin Maan oli määrä palaa.
Kiinalainen muinaisusko oli polyteistinen, eli yksittäisiä jumalia ei palvottu niinkään kuin kaikkeutta, jonka eri puolia eri jumaluudet edustivat. Toki joillekin yksittäisille jumalille ja jumalattarille oli alttareita...
Peter J. d'Adamon teosta Syö oikein oman tyyppisi mukaan ei ole tällä hetkellä lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Teoksesta on muutamia varauksia. Voit tehdä teoksesta varauksen joko Helmetissä tai vaikka soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Viikin kampuskirjastossa teosta on yksi kappale, mutta kirjasto on tällä hetkellä suljettu koronatilanteen vuoksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSy%C3%B6%20oikein%20oman%2…
