Lahetamme kaukolainoja myos ulkomaille, mutta kaukopalvelu on aina
kirjastojen valista toimintaa. Meidan tulisi siis saada Amsterdamista
jonkun kirjaston tilaus. Toimitusmaksuja emme toistaiseksi ole
ulkomaisilta kirjastoilta perineet, mutta jotkut kirjastot ovat hiukan
varovaisia tilaamaan siksi, etta postimaksut ovat melko korkeita.
Kannattaa siis kysya paikallisesta kirjastosta.
Kysymykseesi on vaikea antaa suoraa vastausta, mutta tässä hieman tietoa modaalista:
- Modaali on selluloosamuuntokuitu, jota käytetään kankaissa yleensä sekoitemateriaalina.
Modaali imee kosteutta ja on hengittävä. Modaali on luonnosta peräisin oleva puun selluloosasta valmistettu muuntokuitu, jota käytetään mm. täydentämään puuvillan hyviä ominaisuuksia. Se tuo neulokseen lisää kiiltoa, pehmeyttä ja tekee kankaasta helppohoitoisen ja kauniisti laskeutuvan.
- http://www.finatex.fi/html/kuitu/teko/cmd.htm
Lainaus teoksesta Tekstiilitieto/Raija Markula, s.95 (otsikkona: Modaalikuituja sisältävien tuotteiden ominaisuudet): "Pysyvästi kiharilla HWM-kuiduilla on hyvä peittokyky. Näistä kuiduista valmistetut tuotteet tuntuvat yhtä...
Kyllä voi palauttaa kaikki yhteen pisteeseen. Pääkaupunkiseudulla voi lainata ja palauttaa myös yli kuntarajojen. Tämä koskee HelMet-kirjastoja, siis Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen.
Ehdotuksesi on jo toteutunut, sillä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu kaksikin kappaletta Van Shen levyä ”V”. Löydät levyn osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla välilehden ”Tekijä” ja kirjoittamalla hakukenttään nimen ”Van She”. Tällä vastaushetkellä toinen kappale on tosin menossa lainaan ja toisestakin on varaus, mutta voit tehdä levystä varauksen, jotta saat levyn sitten, kun se palautetaan.
Deep Purplen kappale Smoke on the water on tällä hetkellä Vaajakosken aluekirjaston musiikkiosastolla saatavilla ainoastaan CD:llä "Rock 4ever". Levy löytyy luokasta 78.8911, aakkostettuna kohtaan "ROCK".
Tiesithän, että myös kappaleen nimellä voi hakea kirjaston tietokannasta? Rajauksella voi määritellä, haluaako kappaleen esim. CD-levynä vai nuottina.
P. C. Castin Yön talo -sarjan viisi ensimmäistä kirjaa on jo tullut HelMet-kirjastoihin. Sarjan muut teokset hankitaan kirjastoihin sitä mukaa kuin niitä suomennetaan.
Kiitos ehdotuksestasi! Välitän toiveesi kirjallisuustapahtumia, lukupiirejä suunnitteleville henkilöille.
Oulun kirjastoissa toimii jo muutamia lukupiirejä. Niihin voi kuka tahansa tulla keskustelemaan lukupiirin kirjasta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lukupiirit löytyvät kirjaston sivuilta https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kirjallisuustapahtumat .
Nykyisessä verkkokirjastossa www.outikirjastot.fi on mahdollisuus lisätä tageja kuvaamaan teoksen sisältöä https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kohaukk
Verkkokirjastomme on muuttumassa Finnaksi lähiaikoina https://www.finna.fi/
Tietoa lukupiireistä netissä https://www.lukupiirit.fi/4
Yleisradiolla on Lukupiiri verkossa https://yle.fi/aihe/ohjelma/lukupiiri
https://soundcloud...
Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan...
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi olla vaikea löytää yleisistä kirjastoista. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista voisit kuitenkin kokeilla seuraavia teoksia:
- Harjunkoski, Heikki, Työaikajärjestelmät, työajan lyhennys ja yrityksen tulos
- Andersson, Paul H. ja Tikka, Heikki, Mittaus- ja laatutekniikat
Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta kannattaa myös etsiä tietoa. Esimerkiksi yliopiston kirjastossa on seuraavanlaisia kirjoja:
- Antila, Jorma, Työntekijöiden työaika metalliteollisuudessa
- Metalliteollisuuden työaikamalleja (julk. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET & Metallityöväen liitto)
Satakirjastojen tietokannasta osoitteesta https://www.satakirjastot.fi käy ilmi, että Kankaanpään kotiseutukokoelmassa lehtiä on vuodesta 1939 eli perustamisvuodesta alkaen vuoteen 1982 asti. Väliltä tosin puuttuu joitakin vuosia, joten en tiedä, johtuuko se siitä, ettei lehti ole ilmestynyt niinä vuoksina.
Lehdet näyttävät olevan Kankaanpäässä mikrofilmattuinakin. Mikrofilmiltä niitä voi toki lukea myös Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Kankaanpäänkirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.kankaanpaa.fi/sivistyskeskus/html/fi/kirjasto.html. Kansalliskirjaston sivut puolestaan löytyvät osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi.
Helsingin kaupunginkirjaston laitoskirjastoissa Lapinlahden sairaalan psykiatrisella klinikalla toimii runo- ja keskustelupiiri. Yleisenä kehityksenä voi mainita että nykyään kirjallisuusterapia koetaan terminä hiukan ongelmalliseksi, koska varsinaista terapeutin ammattitaitoa kirjastoammattilaisilla ei välttämättä ole. Kirjallisuusterapia onkin siirtynyt hiukan eri foorumaille, Suomessa toimii kirjallisuusterapiayhdistys, joka julkaiseen myös Kirjallisuusterapia -nimistä lehteä.
Kirjallisuusterapia-aiheesta löytyy seuraavat Juhani Ihanuksen toimittamat ja Kirjastopalvelun julkaisemat teokset: Sanojen liikkeitä (1985), Kantavat sanat (1989), Päiväkirjasta hypermediaan (1991), Vaieta vai sanoa (1995). Lisäksi esim. seuraavat: Reading...
Eläimen naama, joka näkyy kirjahyllyssä on Anja Snellmanin teoksen Safari club (2001) selkämyksessä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3937345?sid=3943057502
Sinulle voisi olla apua netistä löytyvästä teoksesta. Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä ovat julkaisseet teoksen Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Linkki kirjaan.Leipätiedotus on myös julkaissut netissä PowerPoint-esityksen Vilja ja viljalajit. Linkki esitykseen.Suomen maatalousmuseo Sarka tarjoaa myös heinot DigiSarka sivut. Linkki DigiSarkaan.
Kysyin kirjaston lasten- ja nuortenosastolta ja sieltä sanottiin, että Salatut elämät- kirjoja on kirjastossamme riittävästi eli niitä ei tarvita. Jos haluat, voit laittaa listan muista kirjoista lastenosaston johtajan sähköpostiin osoitteeseen minna.rinta-valkama@vaasa.fi.
Verkkonäyttelyn valokuva-aineisto kuuluu Oulun yliopiston kirjaston erikoiskokoelmiin. Voit lähettää kysymyksesi esimerkiksi osoitteeseen kirjasto.kokoelmat@oulu.fi
http://www.oulu.fi/kirjasto/node/6855
Kappaleesta näyttää julkaistun nuotinnos ainoastaan kokoelmalla På mjuka vågor (Sonet 1983). Silläkin kyse on ilmeisesti piano- ja kitarasovituksesta.
https://www.worldcat.org/title/pa-mjuka-vagor/oclc/185242497
Kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista, mutta Tukholman alueen kirjastoissa näyttäisi olevan lainattavia kappaleita, joista voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön.
http://libris.kb.se/bib/2812091
Juuri tämän kuvailun perusteella tarinaa ei löytynyt mutta voisiko kyseessä olla Ihannetyöpaikka lehdestä 21/1994? Siinä ei ole ongenkoukku vaan sirkuksessa oleva piiska. Muuten on monta samankaltaista tarinaa joissa Aku on ongella ja tavalla tai toisella hän itse tai kalastuskumppani tulee heitettyä veteen, mutta ei juuri siitä syystä jota kuvaillaan.