Kirjastojärjestelmistä löytyy tietoa yleisten kirjastojen Kirjastot.fi-portaalista, kohdasta Kirjastoala.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat/
Factum : uusi tietosanakirja, osa 2 v. 2003 kertoo Enver passasta seuraavaa: eli 1881-1922, turkk. sotilas ja poliitikko. Tuli 1914 passaksi, sotaministeriksi ja pääesikunnan päälliköksi. Saks.-ystävällisenä vaikutti Turkin osallistumiseen 1. maailmansotaan, jossa toimi itse maavoimien komentajana. Kaatui Turkestanissa neuvostohallitusta vastaan puhjenneessa kapinassa.
Kannattaa huomata, että pasha on vanha turkkilainen virkamiesten arvonimi ja Enver Pashan oikea nimi oli Ismail Enver. Tietosanakirjoista kannatta siis hakea Enverin kohdalta. Teoksesta Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki löytyy vähän enemmän tietoja tästä Enveristä.
Englanninkielistä tietoutta löytyy taas Internetin osoitteesta http://encyclopedia....
Kyllä on. Näen tietokannasta, että sitä on tilattu Helsinkiin kolme kappaletta ja se on saapunut hankintaosatollemme 12.5. Katso myös tämä, mitä ilmeisimmin sama kirja Vamtaam ja Espoon puolella: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135627__Srakastan%20siis%…
CC-lisensoinnin ehdot vaihtelevat, joten vastaus riippuu osittain näistä ehdoista. Kysymyksessä on kuitenkin olennaista se, ovatko kirjasto ja yksityinen kansalainen samassa asemassa lisensoidun musiikin käyttäjinä.
Ellei lisenssiehdoissa ole erikseen mainittu, että käyttäjän täytyy olla luonnollinen henkilö eli ihminen, ei eroa välttämättä ole. Kysymyksessä olleista esimerkeistä ensimmäisessä ei kuitenkaan ole kysymys kirjaston käytöstä, vaikka linkki olisi kirjaston sivuilla. Vain siinä tapauksessa, että kirjasto tarjoaa kyseisen videon omalta palvelimeltaan, sitä voitaisiin pitää kirjaston toimintana.
Myös toisessa esimerkissä ratkaisevaa on, kuka käyttää näin koottua videota julkisessa tilaisuudessa. Jos tilaisuus on kirjaston...
Kaivattu tieteiskirja saattaisi kenties olla Greg Bearin Aikatunneli (Karisto, 1989).
"Maan lähelle saapuu aurinkokunnan ulkopuolelta valtaisa asteroidi, jota tutkimaan lähetetään monikansallinen ryhmä. Kirjan varsinainen juoni alkaa tilanteesta, jossa Kiveksi nimetty planeettamme uusi monikilometrinen seuralainen on osoittautunut jättimäiseksi avaruusalukseksi. Mikä vielä kummallisempaa, se on ihmisten rakentama ja sen sisällä on loputtoman pitkä käytävä, keinotekoinen aika-avaruuden vääristymä. Sen luonteen selvittäminen annetaan nuoren matemaatikkoneron, Patricia Vasquezin tehtäväksi." (Tapani Ronni, Aikakone 4/1989)
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89aikatunneli.htm
Voit uusia Turun kaupunginkirjastosta lainaamasi kirjat kahdesti esittämällä vain lainauskorttisi tai
puhelimitse. Sitten on tuotava kirjat paikan päälle. Ellei niistä ole varauksia ne voi lainata uudestaan.
Oletan, että haluat tietoa ihmisten silmärauhasista.
"Meibomian rauhaset" -haulla löytyy helpoimmin tietoa.
Esim. Terveyskirjasto on luotettava verkkolähde. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00648&p_hakusana=Meibomin%20rauhaset
Myös erilaiset kaupalliset toimijat kertovat asiasta. https://tearsagain.fi/mgd/
Lääkärikirjoista on varmasti myös apua tiedonhaussa.
Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku.
Lähteet:
Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Hei!
Omaa sukunimeä ei voi vaihtaa Helmet.fi:n omissa tiedoissa, vaan se täytyy tehdä paikanpäällä kirjastossa. Nimenmuutoksen yhteydessä sinulle tehdään uusi kirjastokortti. Ota mukaan uusi henkilöllisyystodistus tai muu todistus nimen muutoksesta.
Helmet-kirjastoilla ei ole yhteistä sähköpostiosoitetta, mutta palautetta voi jättää yhteisen palautekanavan kautta osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938). Muissa kirjastoasioissa kannattaa ottaa yhteys omaan lähikirjastoon. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot voit etsiä osoitteessa Helmet.fi > Kirjastot.
Esa Helasvuon säveltämästä ja Marja Rankkalan sanoittamasta kappaleesta "Brontosauruksen yö" on julkaistu nuotinnus kahdessa eri vihkossa vuonna 1972 sekä kokoelmassa Toivelauluja: iskelmien aarreaitta 93, 1973; 1. Tämä haku näyttää, miten niitä on saatavilla kirjastoista.
Kappaleen soinnutuksesta löytyy verkosta parikin ehdotelmaa:
https://chordu.com/chords-tabs-vesa-matti-loiri-brontosauruksen-y%C3%B6…
https://chordify.net/chords/vesa-matti-loiri-brontosauruksen-yo-1972-fe…
Martti Katajistosta ei löydy omaa teosta. Teoksessa Kasvot naamion takana Tammi 1953 on hänestä sivun verran juttua. Kavin kokoelmissa löytyy erinomainen lehtileikekokoelma ja elokuvalehdet löytyvät heiltä digitoituna ja indeksoituna. Kavi toimii tällä hetkellä osoitteessa Kaikukatu 2 C 00530 Helsinki. Neuvonnan puh.numero on 0295338006.
Voisiko kyseessä olla Elsa Beskowin runokuvakirja Hattulan väki ? "Menninkäisperhe – äiti ja kolme virkeää tenavaa – asuu saarella vanhassa hatussa. Kun äiti lähtee asioille, jäävät lapset keskenään. Yleensä kaikki sujuu hyvin, mutta kerran ei kuitenkaan – silloin kun lapset päättävät auttaa äitiä nuohoamalla. Onneksi kiltti menninkäisukko ehtii hätiin ja yhdessä lapset ja ukko korjaavat pahimmat jäljet ennen äidin paluuta.Hauska ja opettavainen kuvakirja, johon lapsi voi itse keksiä riimit tarinan täydentämiseksi. "(Gummerus)
Kyseessä on kuuluisa suomalainen maantieteilijä J.G.Granö. Hänen tunnetuin teoksensa on "Puhdas maantiede: tutkimusesimerkeillä Suomesta ja Virosta valaistu metodologinen selvitys", joka ilmestyi saksaksi vuonna 1929 ja suomeksi 1930. Suomenkielinen kirja on ainakin Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen kirjastossa http://www.helsinki.fi/ml/maant/kirjasto.html ja Opiskelijakirjastossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi
Teoksesta ilmestyi pari vuotta sitten uusi, englanninkielinen painos joka on myös Maantieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Lisätietoja saa mm. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1998/4. Sama teksti on Internetissa osoitteessa http://www.tsv.fi/ttapaht/984/grano.htm
Tiedot...
Kyseinen apokryfinen evankeliumi löytyy Johannes Seppälän kreikasta suomentamana teoksessa 'Apokryfiset evankeliumit'.
Ulottuvillani on kirjan toinen painos vuodelta 1980, ensimmäisen painoksen sisältöä en nyt pysty tarkistamaan (sivumäärä nimittäin poikkeaa). Todettakoon, että ko. kokoelmassa kirja esiintyy sisällysluettelossa ja otsikoissa muodossa 'Tuomaan evankeliumi', mutta johdannossa (s. 9) suomentaja puhuu 'lapsuusevankeliumista'.
Olisiko kyseessä elokuva Benjamin Buttonin uskomaton elämä, joka pohjautuu F. Scott. Fitzgeraldin novelliin. Elokuvan on ohjannut David Fincher, ja pääosissa ovat Brad Pitt ja Cate Blancett. Elokuvan ensi-ilta on Suomessa 20.2.2009.
http://www.finnkino.fi/movies/premieres/
Kysyin asiaa kollegoilta kirjastojen välisen postituslistan välityksellä. Vain yksi vastaus tuli: Etelä-Haagan kirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/J…
Kysyitkin asiaa jo Kirjastot.fi:n Kirjasto-kaapeli -keskustelufoorumilla. Toivottavasti siellä vielä reagoidaan. http://www.kirjastot.fi/fi/forum
Aineistoa, joka on hyllyssä Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoissa, voit tilata Helsingin kirjastoihin soittamalla siihen kirjastoon, josta materiaali löytyy. Tällöin aineiston toimitusaika on normaalisti 2-3 päivää. Jos aineisto on lainassa kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tehdä siitä
omassa kirjastossasi normaalin varauksen hintaan 5,- mk. Vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tilattavasta aineistosta tehdään kaukolainapyyntö.
