Persicon kirjaa vuodelta 1990 on todella vaikea jäljittää. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä kirjastojen kaukolainatoimistosta, joskin ruotsalaisesta Libris-tietokannastakaan kirjaa ei löytynyt. Kaukolainapyynnön voi tehdä kaupunginkirjaston kotisivulta.
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
Sue Russell ei ole kirjoittanut kirjaa nimeltä Damsel of Death. Sen sijaan hänen kirjoittamansa kirja Lethal Intent kertoo Aileen Wuornosista, jota kutsuttiin Damsel of Deathiksi. Sue Russellin kirjallisesta tuotannosta enemmän sivulla http://www.suerussellwrites.com .
Lethal Intent –kirja on englanniksi useissa ja ruotsiksi (ruots. nimeke Alias monster) yhdessä pääkaupunkiseudun kirjastossa, joista sen voi pyytää kaukolainaksi kääntymällä oman paikallisen kirjaston puoleen.
Hankintatoiveen voi esittää kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/. Sivun oikeassa yläkulmassa on hakemisto, ja sen avaamalla tulee aakkosissa kirjaston palveluja, ja niissä on myös hankintaehdotus. Kaavakkeen täyttämällä toive lähtee eteenpäin
Pieni nukke -kappaleen nuotti ja sanat löytyvät mm. Suuresta poptoivelaulukirjasta.
Internetin kautta vapaasti tulostettavaa nuottiversiota ei näyttäisi olevan.
Toistaiseksi kukaan ei valitettavasti ole tunnistanut laulua. Lähetin kysymyksesi nyt kirjastojen valtakunnalliselle keskustelulistalle siinä toivossa, että muualla Suomessa joku keksisi, mistä laulusta on kyse. Jos näin käy, palaan asiaan.
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa...
Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.
Painettuja Iltalehtiä voi lukea Tampereen yliopiston kirjastossa Linnassa. Yliopiston Andor-tietokannan mukaan (https://www.tuni.fi/fi/kirjasto) Linnan sanomalehtikokoelmassa ovat painetut Iltalehdet vuodesta 1993. Lehdet tulevat kirjastoon kolmen kuukauden viiveellä, joten kaikkia vuoden 2019 numeroita siellä ei vielä ole.
Tampereen pääkirjastossa lehtiosastolla säilytetään Iltalehdestä kuluvan ja edellisen kuukauden numerot.
E-lehtenä Iltalehti on luettavissa eMagz-lehtitietokannassa kaikissa Piki-kirjastoissa kirjaston asiakaskoneilla ja ainakin Tampereella kirjaston langattomassa verkossa. Lehdet ovat lehtitietokannassa kaksi vuotta, joten vuoden 2019 kaikki numerot ovat luettavissa. Yhtä lehteä voi samaan aikaan lukea rajoitettu...
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on ukrainankielistä lastenkirjallisuutta ja ukrainankielinen kokoelma kasvaa nopeasti.
Näin etsit ukrainankielistä aineistoa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Helmet-tietokanta on osoitteessa www.helmet.fi.
Valitse yläpalkista ”Hae aineistoa”. Valitse sen jälkeen ”Tarkennettu haku”.
Kirjoita hakusanaksi tähtimerkki: *
Etsi kielivalikosta haluamasi kieli, esim. ukraina. Valitse kokoelmavalikosta "lasten kokoelma" ja aineistoksi "kirjat".
Paina: Hae.
Teoksia voi varata maksutta mihin tahansa Helmet-alueen kirjastoon. Voit tehdä varauksia itse, jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Hei
Emme kirjastossa pysty tekemään oikeastaan lajitunnistusta kuvien perusteella. Voimme suositella kirjoja ja nettisivuja, joista asiakkaat voivat itse etsiä tietoa.
Pääkirjastossa on esim. paikalla luokassa 59.24 Ekbom: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta ja luokassa 58.21 Rohmut ja riesat.
Tässä myös muutama nettisivu, joka voi auttaa eteenpäin
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
https://taystuho.fi/tuholaisten-tunnistaminen/
Toivottavasti näistä on apua.
Terveisin
Behind the Name-sivustolta löytyi tietoa Wieslaw-nimestä, joka pohjautuu siis nimen pidempään muotoon Wielislaw: Meaning, origin and history of the name Wiesław - Behind the NameMeaning, origin and history of the name Wielisław - Behind the NameSivuston mukaan Wielislaw taas pohjautuu slaavilaisiin sanoihin: "Derived from the Slavic elements velĭ "great" and slava "glory"". Puolan kielen oppimateriaaleja tai kirjoja puolan kielen sanastosta meiltä kirjastosta löytyi vain muutama, jos sinua kiinnostaa tutustua kieleen muutenkin:Polish phrase book & dictionary | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioColloquial Polish : the complete course for beginners | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio
Tampereen yliopiston osalta sinun kannattaa vähän odottaa. Avoimen yliopiston operustarjonta aukeaa kesäkuussa. Syksyn opintoihin voi hakea 3.8. alkaen. Tampereella toivomiasia opintoja on usein toteutettu. Tietoja voi tarkistaa sivulta https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avo….
Voit tietysti ottaa jo etukäteen yhteyttä yliopiston opintotoimistoon ja kysyä suoraan sieltä.
Yhteystiedot: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/opintotoimisto
Tämän vuoden kesäyliopistojen tarjonnasta en löytänyt toivonaasi koulutusta. Voit vielä itse varmistaa etsimällä näiltä sivuilta: https://kesayliopistot.fi/ota-yhteytta/
Koivuhaka kuuluu Tikkurilan suuralueeseen, sijaiten sen läntisellä reunalla Veromiehen ja Viertolan kaupunginosien välissä. Tikkurilaa puolestaan pidetään Itä-Vantaan keskuksena, joten sen perusteella sanoisin Koivuhaan olevan osa Itä-Vantaata.Monet pitävät Helsinki-Vantaan lentokenttää Vantaan itä- ja länsiosiin jakajana ja koska Koivuhaka sijaitsee lentokentän itäisellä puolella, senkin puolesta kaupunginosa on Itä-Vantaata. Liitteenä linkki kaupunginosien ja suuralueiden rajoihin, joissa Koivuhaan sijainnin suhteessa Tikkurilaan ja muihin kaupunginosiin sekä lentokenttään näkee tarkemmin.Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat
Pikaluistelun säänntöjen historiasta löydät tietoa kirjasta
Urheilun sääntö- ja kunto-opas / Toimittaja Markku Siukonen. Jyväskylä : Kustannus-Notariaatti, 2000.Kuopion varastokirjastosta http://finna.fi löytyy kirja, joka sopisi aiheeseesi. Tämän saat tilattua Oulunsalon kunnankirjastoon, ilmoita jos haluat sen katsottavaksesi. Vainio, Onni J., Liikuntakasvatuksen käsikirja. Porvoo : WSOY, 1952-1953.
Hei!
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy luokasta 587.4 kirja Flowers of the Himalaya. Kirjan tekijöinä ovat Polunin & Stainton ja se on tällä hetkellä hyllyssä. Lisäksi löytyy yleisteos
(The) Guiness guide to plants of the world. Se on myös saatavilla lainaksi Pasilasta, luokasta 588.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Nepal#Maantiede, on Nepalia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähdeluetteloista saattaisi olla aiheesta lisätietoa. Lisäksi Nepalin matkaoppaissa, jotka Helsingin kirjastoissa sijaitsevat pääsääntöisesti luokassa 429, voisi olla myös kasvustosta tietoa.
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
