Mahtaisiko kyseessä olla Bernard Lentericin Peluri? Se on kyllä ilmestynyt vuonna 1980. Se on jännityskirja ja kertoo kahdesta taiturimaisesta pelaajahuipusta.
Hei! Voitte kysyä aina neuvoa kirjaston henkilökunnalta. Opastamme myös kirjaston tietokoneiden käytössä. Laajemmissa tiedonhaussa on hyvä asioida itse kirjastossa, mutta jos teillä on jokin tietty, yksittäinen kirja, sitä voi tiedustella myös puhelimitse kirjastostanne.
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
Liamille paljastuu, että kuolleena pidetty Beth-vauva on elossa kauden 32 jaksossa numero 8144, joka on alun perin esitetty 30. 7. 2019. Hopelle asia selviää muutamaa jaksoa myöhemmin eli jaksossa numero 8147, jonka alkuperäinen esityspäivä on 2.8.2019.
Lähde:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2019/190729.php
Eukonkannon sprinttikisassa kantaja voi olla myös nainen - mutta kannettavan tulee olla vastakkaista sukupuolta. Kisojen säännöt löytyvät täältä: https://eukonkanto.fi/eukonkannon-kilparata-ja-saannot/
Kysymyksesi on jäänyt odottamaan vastausta, kun ilmeisesti vastaajat eivät ole olleet ihan varmoja, mitä tarkoitat. Jos etsit ranskalaisia kirjailijoita, niitä löytyy kyllä. Kirjasammosta voi etsiä tekijän käyttämällä kielellä, eli tulos haulla ranska.
Jos taas etsit omasta kirjastostasi ranskankielellä kaunokirjallisuutta, löydät ne luokasta 84.16.
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum...
Valitettavasti en Mannerin lyriikasta sekunnin rakoon mahtumista onnistunut löytämään. Kielikuva sinänsä on kaiketikin lainattu Aaro Hellaakosken Jääpeili-kokoelman runosta Niin pieniksi ("niin väljästi mahduimme / sekunnin rakoon"). Silmäilemäni Manner-tutkimukset eivät kuitenkaan vihjaa tämäntyyppiseen yhteyteen runoilijoiden välillä.
Minkähän kunnan kirjastosta lainasi ovat? Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa verkkomaksaminen ei ole mahdollista. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan lainaajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot saat täältä:
http://www.kirjastot.fi/
HelMet-aineistotietokannan (www.helmet.fi) mukaan kysymääsi kirja 'Culture shock! Japan' löytyy Kirjasto 10:n kokoelmista.
Kirjasto Kympin osoite on Elielinaukio 2 G ja puhelinnumero
09-31085703.
The Tudors-sarjaa ei ole hankintajärjestelmämme mukaan ainakaan toistaiseksi tarjottu tilattavaksi. Kirjastot eivät voi suoraan ostaa elokuvia ja tv-sarjoja lainattavaksi vaan ostettavissa elokuvissa tulee aina olla levittäjän neuvottelema lainausoikeus. Ainakaan toistaiseksi tällaista lainausoikeuden sisältävää versiota ei ole kirjastoille tarjottu.
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Alkuperäistä UNFCCC-sopimusta ei näyttäisi löytyvän suomeksi. Suomeksi löytyy ainoastaan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, joka täydentää alkuperäistä sopimusta. UNFCCC:n ja Kioton puitesopimuksen eroista kannattanee kysyä lisää ympäristöministeriöstä (viestintäyksikkö: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6586&lan=fi).
Ohessa linkki ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2005/20050013/20050013_2
Tietoa Kioton pöytäkirjasta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=116719&lan=fi
Tietoa YK:n ilmastosopimuksesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=105428&lan=fi
George de Godzinskyn Mustalaispäällikön laulusta ja Georg Malmsténin Shamppajakuhertelusta (myös muodossa Shampajakuhertelu) ei ole olemassa nuottijulkaisua.
Unkarilaiseen kansansävelmään perustuvasta kappaleesta Budapestin sillat on julkaistu nuotti. Nuotin tiedot löytyvät Suomen kansallisfdiskografiasta Violasta ja nuotti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Nuottijulkaisun saatavuudesta teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon. Muissa Suomen kirjastoissa nuottia ei valitettavasti ole lainattavissa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Anni Swanin sadussa Nokkosnoita esiintyy Tulitukka-tyttö (nimi on kirjoitettu sadussa nimenomaan tässä muodossa). Satu sisältyy esimerkiksi teokseen Valtterin matkassa, joka kuuluu sarjaan Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997). Teoksen ovat kuvittaneet Kristiina Louhi ja Riikka Juvonen. Nokkosnoita on luettavissa myös teoksesta Anni Swanin sadut (kuvittaneet Rudolf Koivu, Martta Wendelin, WSOY, 1933) ja Suuri suomalainen satukirjasto. 2, Adalminan helmi : suomalaisia satuja (kuvittanut Kristina Segercrantz, WSOY, 1989).
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Valtterin matkassa. Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin...
Ylen arkistosta kerrottiin, että Oy Yleisradio Ab:n kouluradio-osasto järjesti lokakuussa vuonna 1958 kouluille maantietoaiheisen tietokilpailun, Voittajille oli varattu lahjoituksina saadut ilmaiset lentomatkat kymmenelle oppilaalle, Voittajat saapuvat loppiaisena 1959 Helsinkiin,
Tietoa muista maantietoaiheisesta tietokilpailusta noilta vuosita ei löytynyt.
Ylen arkistosta kerrottiin myös, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Tosin voi olla, että kysymykset eivät ole sielläkään tallella. Alla linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun:
https://elka.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Elka/Search.action?search.freetext=kouluradio&...
