Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Järviseudun joulu-lehti löytyy Turun yliopiston Feeniks-kirjastosta vuosilta 1956-1997. Kirjastoa voi käyttää ja sinne saa kortin, vaikka ei olisikaan opiskelija. Suosittelen ottamaan yhteyttä kirjastoon ja kysymään ottavatko he kopion kyseisestä artikkelista vai tekeekö asiakas sen itse.
Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 029 450 2130, 050 455 7059
Hyvä lähtöpiste etsinnöille on Yleisten kirjastojen hankerekisteri, josta löytyvät tiedot vuodesta 2011 alkaen (http://hankkeet.kirjastot.fi/). Sivustolle tallennetaan kaikki hankkeet, joille on haettu OKM-rahoitusta. Hanketietokannasta löytyvät erikseen hyväksytyt hankkeet ja hankkeet, joille ei ole myönnetty tukea.
Myönnetty rahoitus kunnittain: http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/#!/fi/projects/bars/Kunta/ColSel_Teema/eyJhIjpbXSwiYiI6W10sImMiOltdLCJkIjpbXSwiZSI6W10sImYiOltdLCJnIjpbXSwiaCI6W119/...
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa vuonna 2013 (vastausta päivitetty 2018). Tässä vastaus:
” Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos) tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta. ”
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisko-mahdollista-saada-mikko-kettu?language_content_entity=fi
Kirjaston nimikirjoista ja verkon nimilähteistä en löytänyt valitettavasti lainkaan tällaista etunimeä. Worldnames löysi nimelle Awe osumia Afrikasta, https://apps.cdrc.ac.uk/worldnames/index.php
Pellekaija Pumin lastenlaulu "Setä sinisen blues" löytyy yhtyeen Kiertävä sirkusorkesteri nimiseltä cd:ltä, mutta nuotteja ei lauluun löytynyt.
Yhtyeen kotisivun osoite on http://www.pellekaijapum.net/ ja sen kautta tekijöille voi lähettää myös sähköpostia/Juttupalsta, josko heiltä löytyisi käyttöösi myös kyseisen laulun nuotit.
Helmet-aineistohaussa http://www.helmet.fi voidaan etsiä paitsi tietyn kirjailijan teoksia niin myös tietoa kirjailijoista. Tämä onnistuu, kun valitaan aiheen mukainen haku.
Tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista löytyy osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Lisää tietoa kirjailijoista löydät osoitteesta http://www.makupalat.fi/kirjat.htm
Oulun kaupunginkirjastosta on valitettavasti jouduttu poistamaan Gunnar Sundhin ”Hirven houkuttelu” kasetti ja video. Lahden kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan vielä jäljellä kirja ja c-kasetti. Se on tällä hetkellä lainassa. Videota on ainoastaan Kemijärven kaupunginkirjastossa, lainassa sekin. Kaukolainapyynnön voitte jättää lähimpään kirjastoon. Netiltä löytyi metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, jossa on tuotetta on myytävänä http://www.raimoolkkonen.fi/houkuttelu.htm . Gunnar Sundhin omat sivut ovat osoitteessa http://www.jaktochnatur.com/ . Siellä mainitaan myös CD, mutta tuotteet ovat ruotsinkielisiä.
Kyseinen runo sisältyy kokoelmaan Kipling:Valkoisen miehen taakka, valinnut ja suomentanut Antero Manninen.Hki WSOY 1976. Suomennoksessa on rinnakkain alkuperäinen, englanninkielinen, ja suomenkielinen teksti.
Kirjastoista löytyy runsaasti saksan kielikursseja, joista varmasti hyvinkin monet soveltuvat sinun tarpeisiisi. HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) voit etsiä niitä hakusanoilla "saksan kieli kielikurssit" (ilman lainausmerkkejä vapaassa sanahaussa). Napsauttamalla kutakin nimekettä voit tarkastella niiden tarkempia tietoja; useimpien kohdalla on selostettu, millaisiin tarkoituksiin mikin niistä soveltuu ja mikä niiden taso on. Listasta näet myös jo suoraan, millainen tallennemuoto on kyseessä. Nykyisin suurin osa kielikursseista on CD-tai CD-ROM -muodossa, C-kasettihan on väistyvä tallennustapa.
Tässä vielä suora linkki hakutulokseen, järjestettynä uusimmasta vanhimpaan:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X?saksan+kieli+...
Näyttäisi siltä, ettei kysymääsi runoa ole suomennettu kokonaisuudessaan. Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä löytyvät suomeksi laulukirjasta ”Lauluja Lönnrotin ajoilta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002). Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Muinaisten_aikain_muisto löytyy puolestaan Lenngrenin runon suomennosmukaelma, jonka on tehnyt Carl Helenius ja joka on ilmestynyt ”Turun Viikko-Sanomissa” 1825. Siinäkin on vähemmän säkeistöjä kuin alkuteoksessa.
Kohtuullisen määrän suomennosrunoutta sisältävä, osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne Lenngrenin runon suomennosta lainkaan. On tosin mahdollista, että runo olisi suomennettuna...
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Sinun kannattaa soittaa niihin kirjastoihin joissa kirjoja Plussan mukaan on hyllyssä. Voit pyytää kirjat lähetettäväksi siihen kirjastoon, josta haluat ne lainata. Puhelinnumerot kuhunkin kirjastoon löydät puhelinluettelosta sekä kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta "kirjaston toimipisteet".
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14
Keski-kirjastojen Rakennusmaailma-lehteä löytyy tuoltakin vuodelta 2020 ja numero 12, https://keski.finna.fi/Record/keski.447358. Sitä pitäisi olla myös Jämsän pääkirjastossa, lehtiosastolla, 66.051 TM. Sain tuon tuloksen näkyviin kohdassa Tarkka haku hakusanalla Rakennusmaailma ja rajauksella Aineistotyyppi Lehti.
Finna-haussa on tosiaankin aika vaikea etsiä lehtien numeroita, koska ne on aikoinaan kuvailtu monella tavoin kirjastoissa. Vuoden 2020 numero 12 Rakennusmaailmaa löytyy monesta kirjastosta (Pietarsaaresta, Kyyti-kirjastoista, Helle-kirjastoista). Haussa kannattaa käyttää rajausta Lehti, silloin ei tule ihan kaikkea mahdollista näkyviin.
Haun tuloksen vastaanottajan kohtaan kirjoitetaan oma sähköpostiosoite.
Sävellyksestä löytyy nuotinnos teoksessa Reijo Kallio (Musiikki Fazer, 1985): sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut.
Nuottikirjaa ei näytä olevan OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta Suomen kirjastoalueilta. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Valitettavasti mainitsemianne teoksia ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainakin Brownin ja Andersonin teokset löytyvät muiden kirjastojen kokoelmista ja voitte tilata ne kaukolainaksi meidän kauttamme.
Muuta kirjallisuutta aiheistanne toki löytyy; Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1035979200 (myös kirjaston etusivulta ositteesta http://www.jkl.fi/kirjasto) voitte hakea materiaalia asiasanoilla kehruu sekä kasvivärjäys.
