Hei,
suosittelen Kirjakauppaliiton sivuja "Mitä Suomi lukee".
(http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3).
Siellä on suosituimmuuslistat kuukausittain. Toivottavasti niistä on apua.
Ensin mainitsemasi nuottijulkaisu (Konsta Jylhän hengellisiä lauluja) löytyy Ylöjärven pääkirjaston musiikkiosaston hyllystä. Toinen, Kansansoittajan kiitos, puuttuu Ylöjärven kokoelmista. Sitä on paikalla monessa Pirkanmaan kirjastossa (esim. Tampereella), ja sen voi helposti tilata seutulainaksi Ylöjärvelle. Ota yhteyttä Ylöjärven kirjastoon (kirjasto@ylojarvi.fi tai p.03-3495830), niin asia järjestyy.
Hyvää kevättalven jatkoa!
Kirjastossa ei ole tällä hetkellä paikalla molempia versioita, mutta kirjan tietojen perusteella kova- ja pehmeäkantisten painosten sivumäärät ovat täsmälleen samat. Siten mitä luultavimmin tekstitkin ovat samat. Pokkariversioita aika harvoin muutetaan kovakantisista, etenkään kun painokset ilmestyvät kohtuullisen pienellä aikaviiveellä. Kustantajakin mainostaa osoitteessa http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/ kovakantista, pokkaria ja e-kirjaa vain eri kirjojamuotoina eli sisällöltään yhtenäisinä.
Varmaankin hyviä apuvälineitä tällaisia etsittäessä olisivat
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
ja
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ylempi sisältää vain runoja ja haun voi suorittaa sekä tekijän että alkuperäkielen perusteella.
Jälkimmäisessä voi suorittaa haun valitsemalla alkukielen (suomi, ruotsi), käännöskielen (espanja) ja kaunokirjallisuuden genren (runot)avulla.
Pääkaupunkiseudn kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Varsinaista materiaalia ylioppilaskirjoituksia varten on ainoastaan kuullunymmärtämiskasetit vuosilta 1990-1993 (A- ja B-tasot).
Sen lisäksi voisi tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin: Bertell: Rätt val (rakenteen ja sanaston harjoittelua) Fiilin: Fullträff (kieliopin harjoittelua), Hebbe: Bygg upp ert ordförråd (sanaston harjoittelua), Kari: Svenska här och nu (fraasien ja idiomien harjoittelua)
ja Hallström: Fasta fraser (fraasien ja idiomien harjoittelua). Lukion oppikirjoihin liittyy usein myös äänite.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
Kysymänne henkilö on varmasti Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945). Taiteilijamatrikkelissa Kuvataiteilijat 1986 on hänestä artikkeli s. 423.
Elämäkerran taiteilijasta on kirjoittanut Konttinen, Riitta: Boheemelämä--Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996
Molempia teoksia voit tiedustella kirjastostasi.
Samasta asiasta on kysytty Kysy.fi -palvelussa Eduskunnan kirjaston kautta saatu vastaus löytyy alla olevasta linkistä. Kiteytetysti voidaan kuitenkin sanoa, että "käytännössä uusi ministeri ei aina nouse eronneen tilalle samana päivänä, mutta uuden nimittäminen pyritään hoitamaan varmasti mahdollisimman nopeasti."
http://www.kysy.fi/kysymys/alkamispaiva-ja-paattymispaiva
Tuusulan ja Keravan kirjastoissa on lukion oppikirjoja, mutta ei valitettavasti peruskoulun. Tiedot kirjoista löytyvät Kirkes-verkkokirjastosta kirjan tai kirjasarjan nimen mukaan:
https://kirkes.finna.fi/MyResearch/UserLogin
Tässä joitakin ehdotuksia:
Adébáyò, Ayòbámi : Älä mene pois (lapsettomuutta ja sen seurauksia käsittelevä romaani yhteiskunnassa, jossa vallitsee moniavioisuus)
Atwood, Margaret : Orjattaresi (dystopiayhteiskunta, jossa nuoret naiset on valjastettu synnytyskoneiksi)
Faulkner, William : Villipalmut (epäsovinnainen rakkaus, jossa puolisonsa toisen miehen vuoksi jättänyt nainen tulee raskaaksi ja päätyy aborttiin)
Kundera, Milan : Jäähyväisvalssi (kirjan tapahtumapaikkana on lapsettomuuden hoitoon keskittynyt kylpylä, keskeisinä hahmoina sairaanhoitaja, joka haluaa lapsen isälleen sekä isyyttä kammova ja toisen naisen kanssa naimisissa oleva isä)
Shriver, Lionel : Poikani Kevin (murhaajan äidin tarina, joka alkaa ennen lapsen syntymää ja...
Laulu voisi olla ruotsalaisen John Emilin (eli John Emil Johanssonin) "Rewind replay".John Emil: Rewind replay YouTubessa:https://lyricstranslate.com/en/john-emil-rewind-replay-lyrics.html
SYKE-palveluita on tehty vuodesta 1995 lähtien. Kansainvälisesti ainutlaatuista Sykkeessä lienee ennen muuta niiden tuotantoperiaate: keskuskirjastotoimiston yhteydessä toimiva Tiedon talo -projekti vastaa kansallisesti palveluiden suunnittelusta, kehittämisestä ja hallinnoinista, kirjastot taas mahdollisimman pitkälle sisällön tuottamisesta palveluihin. Kaikilla kunnan- ja kaupunginkirjastoilla on ylläpitotunnukset, joilla päästään yhteisesti ylläpidettäviin palveluihin. Kaikkiin näihin palveluihin on www-ylläpitoliittymät. Hajautetun ylläpidon ydin on tunnustenhallintatietokanta. Syke-palvelut rahoittaa opetusministeriö ja Helsingin kaupunginkirjasto - yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/syke/workshop...
Hei,
Ainakin seuraavien sivustojen keskustelupalstat ovat ahkerassa käytössä; www.helistin.fi sekä www.kaksplus.fi. Ko. palstoilta löytyy keskusteluja ja blogeja joissa samalla paikkakunnalla asuvat tai samaan aikaan lapsen saaneet voivat jakaa ajatuksia. Usein palstoilla myös näkee kyselyjä - haluaisiko joku samassa elämäntilanteessa oleva tavata. Myös neuvolasi ilmoitustaululta voi löytyä hyödyllisiä vinkkejä.
HelMet-kirjastoissa on kyllä aika paljon vampyyriaiheisia kirjoja. Voit etsiä niitä osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana” ja kirjoittamalla hakukenttään sanan ”vampyyrit”. Jos haluat, voit oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta rajata hakua esimerkiksi kaunokirjoihin tai lasten kokoelmaan. Sitten paina vain nappia ”Hae”, niin saat listan kirjoista.
Sarjan ”Vampyyripäiväkirjat” ensimmäinen osa on hyvin varattu, ja siksi sitä ei löydy kirjaston hyllystä. Voit kuitenkin tehdä kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b1975728~S9*fin. Charlaine Harrisin kirjoja löytyy haulla, kun laitat tekijän nimeksi ”Harras, Charlaine”. Voit tarvittaessa varata myös niitä. Varauksen saat...
Yleensä Koivisto sukunimenä perustuu asutusnimeen. Talo, joka on rakennettu koivuja kasvavalle paikalle, on saanut nimen Koivisto usein Länsi- ja Keski-Suomessa, joskus myös Savossa.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000
