Kaukolainapyyntö täytyy tulla tekemään Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan henkilökohtaisesti, koska kaukolainamaksu (4 €) peritään tilauksen yhteydessä. Lisäksi peritään lainanantajakirjaston vaatimat maksut tilausta noudettaessa. Ennen kuin kaukolainatilauksen voi jättää, täytyy tarkistaa, ettei teosta löydy mistään Turun kirjastoista. Yleisenä käytäntönä on myös, että kaukolainatilaus tehdään mieluiten sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelija opiskelee. Kotisivumme hakemistosta sanalla "kaukopalvelu" löytyy lisätietoja aiheesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Leena Lehtolaisen Väärän jäljillä (kymmenes Maria Kallio -dekkari) ilmestymisajankohta on ennakkotietojen mukaan 8.8.2008. Ilmestymispäivästä kuluu yleensä muutama viikko siihen, että kirjat ovat kirjastoista lainattavissa. Kirjaa on tilattu HelMet-kirjastoihin, esim. Lumon kirjastoon on tulossa kaksi kappaletta.
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina…...
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila
Karjala-lehden sähköinen arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006, joten Elvi Paavolaisesta kertova artikkeli saattaisi löytyä sieltä. Sähköistä arkistoa ei pääse kuitenkaan tutkimaan, ellei ole lehden tilaaja. Jos lukuoikeutta ei ole, kannattaa tiedustella suoraan lehden toimituksesta, mistä numerosta artikkeli löytyy. Kun numero on tiedossa, lehteä voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Wikipediasta löytyi listattuna japanilaisia kustantamoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Japanilaiset_kustantamotKustantamoiden maailmanlaajuisilta sivuilta voi löytää englanniksi tietoa ja mahdollisesti kääntää sivuston selaimessa vaikka suomeksi.Esimerkiksi https://www.kodansha.com/ on yksi Japanin suurimmista kirja- ja lehtikustantamoista. Sivustolta löytyy ohjeet yhteydenottoon erilaisissa tilanteissa.
Georges Simenon kirjoissa komisario Maigret´n Louise-rouva tarjoilee miehelleen ranskalaisen keittiön parhaita paloja. Rex Stoutin kirjassa kirjassa Liian monta kokkia (1972) Nero Wolfen paljastaa muutaman ruokaohjeen, joilla on leuhkinut jo pitkään.Monissa uudemmissa dekkareissa on myös ruoka keskeisessä roolissa. Dekkarigulinaristi on esimerkiksi Donna Leonin kirjojen Guido Brunetti. Kirjojen pohjalta on koottu keittokirja ”Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan”. Samoin Outi Pakkasen dekkareiden Anna Laine on tunnettu ruoanlaittaja. Hänen ruokajutuistaan on myös julkaistu reseptikirja. Dekkareita, joissa on ruokaohjeita voi hakea Kirjasammon avulla. https://www.kirjasampo.fi/
1. Voit tehdä varauksen itse www.helmet.fi-sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
2. Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin hän tarvitsee kirjastokorttisi tai sen numeron.
3. Voit myös soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen varausohje löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Tällä hetkellä kirjastojen lainatuimpia kirjoja ovat Dan Brownin Da Vinci -koodi ja hänen muutkin kirjansa. Myös Finlandia-palkinnon saanut Bo Carpelanin Kesän varjot tuntuu olevan nousussa.
Tässä joitain opinnäytteitä, jotka liittyvät kysymääsi aiheeseen:
Nyholm, Marja-Liisa : Palveluverkossa yötäpäivää (1999)(mm. Helsingin kaupunginkirjastossa)
Kivinen, Kirsti : Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan :
vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen
toimintamalleja (1994)(Oulun ammattikorkeakoulu) (Löytyy mm. Helsingin yo:n opiskelijakirjastosta)
Kauppinen, Seija : Omatoiminen kuntoutuja : toimintaterapian ja kotipalvelun yhteistyön haaste
(1997)( Erikoistyö : Helsingin sairaanhoito-opisto, aikuiskoulutusosasto)(mm. Turun kaupunginkirjastossa)
Piirainen, Marja-Liisa : Saattaen vaihdettava : toimintaterapeutti kotiutujan tukena
(1997)( Lempäälän...
Ehdotuksesi on jo toteutunut, sillä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu kaksikin kappaletta Van Shen levyä ”V”. Löydät levyn osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla välilehden ”Tekijä” ja kirjoittamalla hakukenttään nimen ”Van She”. Tällä vastaushetkellä toinen kappale on tosin menossa lainaan ja toisestakin on varaus, mutta voit tehdä levystä varauksen, jotta saat levyn sitten, kun se palautetaan.
Kyseessä voisi olla Elizabeth McGregorin Jäälapsi (The ice child, suom. Anu Niroma, 2003).
Voit lukea tarkemman kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä kirjallisuuspalvelu Kirjasampoon.
Jäälapsi Kirjasammossa
https://www.finna.fi/Record/piki.494657?sid=4183542219
Tässä muutama ehdotus:Juhani Karila, Pienen hauen metsästysElli Valtonen, TainnutuskehtoSiiri Enoranta, Keuhkopuiden uniPetra Rautiainen, Meren muistiEmmi Itäranta, Teemestarin kirjaLisää voi etsiä esim. täältä Suomenkielinen Shelf
Aiheesta löytyi paljon kirjallisuutta. Tässä muutamia esimerkkejä:
Rossi: Henriksfält, 2004
Sotalapset: tutkimusraportti, 1996
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kavén: 70000 pientä kohtaloa, 1985
Edvardsen: Sotalapset, 1977
Elämäkertoja:
Kaksi maata, kaksi kotia, 2003
Salin: Tyhjä syli, 2002
Knuutila, Sotalapsi ei unohda, 2000
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kaunokirjallisuutta:
Vesterberg: Kaksi kotimaata, 2000
Emtö: Sotalapsi 13408, 1986
Videoita ei aiheesta löytynyt.
Kaupunginkirjaston aineistorekisteristä hakusanoilla toiminnanohjaus, ohjausjärjestelmät tai SAP ei juuri löydy teoksia. Yksi kirja nimeltään "Toiminnanohjausjärjestelmien hyväksikäytön nykytila Keski-Pohjanmaan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen toimialueella" tulee hakusanoilla toiminnaohjaus ja ATK-järjestelmät. Meidän kirjamme tuntuvat liittyvän enemmän organisaatioiden ja kuntien toiminnanohjakseen. Katsoin myös Vaasan ammattikorkeakoulun aineistorekisteriä ja siellä tuntui olevan useita teoksia tai opinnäytetöitä, jotka liittyvät aiheeseen. Voisit hakea tietoa ammattikorkeakoulun aineistorekisteristä
http://www.puv.fi/fi/kirjasto/aineistotietokantaewa/
Voit hakea asiasanalla toiminnanohjaus tai sanahaulla SAP. Myös Vaasan...
Kyselitte Huloma-sukunimen alkuperää. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" -teos (2000) ei tuntenut tuota harvinaista sukunimeä eikä sitä löytynyt myöskään Suomalaisten paikannimien joukosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) kertoo, että hulas-sana tarkoittaa nurkkaa tai soppea, "hulassa oleminen" taas pulassa olemista. Hul-alkuisten sanojen kantasanana voisi olla germaaninen "hula", joka tarkoittaa onttoa tai tyhjää tilaa, loukkua tai "hål" -sana, joka tarkoittaa reikää, aukkoa, pesää tai luolaa.
Suomen murteiden sanakirja (1994) kertoo, että "huloo" -sanaa käytetään vetelästä tai pehmeästä maasta: "Ja tuolla se on toi laht sellasta huloota", tai muuten pehmeästä aineesta: "Ei sunkan se keisar syöm miteäm muuta...
Kyselimme asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietäisiköhän joku lukijoistamme?
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin hankkimishetkellä täytyy myös ilmoittaa Suomessa oleva osoite. Kun kortin on hankkinut ja muuttaa ulkomaille, ulkomaillakin sijaitseva osoite kelpaa silloin. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa HelMet-kirjastojen kirjastokortista.
HelMet-kirjastoilla on tällä hetkellä kolme sähköisiä kirjoja tarjoavaa palvelua, joista kahdessa on...
Osoitteessa http://finlex.edita.fi on Valtion säädöstietopankki, joka on ilmainen palvelu. Se sisältää lait (pääsääntöisesti vuodesta 1987), mutta hieman hankalassa muodossa.
Yritän selittää asian esimerkin avulla. Oletetaan, että tarvitset kirjanpitolain. Avaa Säädöstietopankki ja edelleen linkki "Lainsäädäntö". Ruudulle tulee sivu, jolla on hakulomake. Kirjoita hakulomakkeeseen "kirjanpitolaki" ja käynnistä haku. (Tietopankin opasteista saat lisää ohjeita haun tekemiseen.)
Saat tulokseksi listan, jossa on lueteltu nykyinen kirjanpitolaki ja sen edeltäjät. Jokaisen lain nimen edessä on pieni kortiston kuva. Näpäytä uusimman eli voimassa olevan kirjanpitolain kohdalla olevaa kortiston kuvaa. Saat ruudulle lain VIITEKORTIN. Kortissa on...
