Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin teokset Viipurin Tienhaara kuvien kertomana, toimittanut Tapio Sormunen, julkaisija Entiset tienhaaralaiset, Helsinki 1996 ja Ahtiainen, Eelis: Tienhaara -Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä, 1990. Katri Veltheimin Kultainen rinkeli on isotekstinen 1930-luvun Viipurista kertova kirja. Tämän teoksen sisältöä kuvaavien asiasanojen joukossa ei tosin ole Tienhaaraa. Näiden teosten saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi. Yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyi lisäksi teos Viipurin Tienhaara -siel myö asuttii, toim. Tapio Sormunen, julk. Entiset tienhaaralaiset, 1998, kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan.
Kysymys on tosiaan aika vaikeasti ymmärrettävä, eikä siihen löytynyt vastausta. Täältä löytyvät suuntanumerot:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuntanumero
Ja täältä postinumerohaku:
http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo
Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä.
Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
Suomen kansallisgallerian sivuilla voi ihailla taideteoksia ja päästä katselemaan esimerkiksi Albert Edelfeltin luonnoksia, mutta mitään verkkobiografiaa heillä ei ole.
Verkkoaineistoihin pääsee tutustumaan tästä linkistä:
https://www.kansallisgalleria.fi/kokoelmatietopalvelu/aineistot-verkossa/
Suomen taiteilijaseura ylläpitää kuvataiteilijamatrikkelia, josta löytyy etenkin nykytaiteilijoiden tietoja, mutta myös tietopaketit Suomen merkittävimmistä kuvataiteilijoista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista
Ulkomaalaisista kuvataiteilijoista löytyy suppeita esityksiä englanniksi esimerkiksi Biographies Online -sivulta : https://www.biographyonline.net/artists.html
Laajempi linkkikokoelma löytyy...
Hei, oletan, että olet Helmet-kirjaston asiakas. Useat Helmet-kirjastojen asiakkaat ovat viime aikoina ilmoittaneet, etteivät ole saaneet kirjaston lähettämiä varausilmoituksia tai muistutuksia sähköpostiosoitteeseen pp.inet.fi. Vikaa selvitetään. Jos mahdollista, omiin tietoihin kannattaa vaihtaa jokin toinen sähköpostiosoite. Tämän voi tehdä joko omilla Helmet-sivuilla tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Jos asiakastietoihisi on tallennettu jokin muu kuin pp.inet.fi-sähköpostiosoite, kannattaa kokeilla sähköpostiosoitteen (samankin) päivittämistä omiin tietoihin Helmet-sivulla. Jos ongelma jatkuu, voit ilmoittaa siitä Helmet-kirjastolle seuraavan palautesivun kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Kannattaa...
Mario Tobino on syntynyt vuonna 1910 ja kuollut 1991. Voit ottaa yhteyttä Tobinon italialaiseen kustantajaan Mondadoriin sähköpostitse: infolibri@mondadori.it, tai kirjeitse: Mondadori, Segreteria Letteraria, 20090 Segrate (MI), Italia.
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf
Ruotsalaiselta Adolf Paulilta (1863 – 1943) on suomennettu ainoastaan näytelmät Pirun kirkko (suom. Aarne Orjatsalo, 1908) ja Kuningas Kristian II (suom. Kasimir Leino, julkaisuaika tuntematon).
Pirun kirkko –näytelmä on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Kuningas Kristian II –näytelmä on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjaston suljetussa varastossa eikä sitä saa kotilainaan.
Jean Sibelius sävelsin Laulun ristilukista (op.27 Nr 4) Adolf Paulin runoon Sångeln om korsspindeln. Runon suomensi Aarni Kouta.
Adolf Paulin Pirun kirkko Helmet-kirjastoissa
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.99195924206249?sid=3628846964
Sarja lienee Ylen 2012, 2014 ja 2015 esittämä Viimeistä päivää. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/26/viimeista-paivaa,
Sarjan voi lainata Helmet-kirjastosta. Helmet-haku
Sarjan nimi on englanniksi The Big C ja sitä myy mmm. CDon.com
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn...
Bo Bergmanin runoutta näyttää olevan suomennettuna melko niukasti. Hänen runojaan löytyy suomennettuna muun muassa kirjaston kokoelmissa olevasta antologiasta "Kevätsade: valikoima ruotsalaista lyriikkaa", mutta kyseistä runoa ei sieltä löydy. Jos sinua kiinnostaa, runosta löytyy kuitenkin englanninkielisiä käännöksiä; esimerkiksi Anne Macgregorin (2017) väitöskirjan "Portrayals of Identity in the Romanser and reception of Ture Rangström" sivulta 103 löytyy kyseinen runo englanniksi. Jos jollain kommentoijalla on tietoa runon mahdollisista suomennoksista, otetaan sitä ilomielin vastaan.
Hei,Kyseessä lienee tämä:4. Nykyajan nainenSäv. Georg Malmsten, san. Hertta StüfenEs. "sotilaat", laulu (playback, mieslaulajat), 0' 30". Levytys: Georg Malmsten ja orkesteri; Parlophon B.36004, 1929.Kotimaisten elokujvien tietoja voi hakea Elonet-palvelsuta (Autuaan everstin tietoihin: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117320 ), jonne on tallennettu kansallisfilmografia. Kuuntelin kyseisen laulun, mutta tuota sanoistusta en laulussa kuullut. Kyseessä lienee sotilaan marssimisen huvitukseksi väännetty sanoitus.
Parhaiten kuvausta vastaa Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama laulu "Savonpiijan Amerikkaan tulo" tai "Savonpojan Amerikkaan tulo". Näistä nimistä on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Esimerkiksi vuonna 1928 äänitetyn levyn etiketissä lukee "Savonpijan Ameriikkaan tulo" (Columbia 3081-F). Laulu alkaa: "Myö tänne muaha(n) kottoo". Ensimmäistä muistamaasi säettä ei laulussa ole, mutta kaikki muut säkeet jossakin muodossa ovat mukana. Eri julkaisuissa on pieniä eroja, mikä ei ole ihme, kun on litteroitu savoa. Laulun sanat sisältyvät seuraaviin julkaisuihin:Hellgren, Nestori: Tahdon laulaa kupletteja : lyhyt oppimäärä kupletööriksi ja katsaus kupletin historiaan (Lahden ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2013, s. 47; Savonpiijan...
Sähköisiä sanakirjoja - ja laajemmin kieliteknologiaa - käsitteleviä artikkeleita löytyi avoimesta internetista suomeksi muun muassa osoitteista:
- http://www.ling.helsinki.fi/kit/2002s/ctl190net/kt-johd/kt-johd-mt-art…
(Kimmo Koskenniemi: Johdatus kieliteknologiaan. Luku 5: Kielen kääntämisen apuvälineet ja automaattinen kielen kääntäminen)
- http://www.lexitec.fi/magazine1.html
(Oikea vai sähköinen sanakirja?)
Lisäksi
- Lehtiartikkeli: Häilä, Arto: Sähköisiä sanoja: vertailussa elektroniset sanakirjat Mikro PC 1996/3 s. 40-43
- Vaasan yliopistossa laadittu väitöskirja: Romppanen, Birgitta: Sanakirjojen kehitys 1630-luvulta digiaikaan. Tietoa siitä saa osoitteessa http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet01/syys_5.html
Saksankielisiä...
Jos alla olevan teoksen bibliografiset tiedot ovat oikein eli jos tuo on etsimänne teos, sen saa kaukolainattua oman lähikirjaston kautta. Sähköpostiliitteenä lähetettävää tiedostoa ei ole saatavilla.
Nimeke: Tampereen jugend näyttely : Tampereen taidemuseo 7.10-28.11.73 / Työryhmä: Anneli Ilmonen, Paula Kivinen & Tauno Tarna
Julkaistu: [Tampere] , 1973
Ulkoasu: 250 p. : ill.
ISBN: 951-99021-1-2
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että ”Arvo”-alkuiset sukunimet on muodostettu etunimestä ”Arvo”, joka taas on muunnos etunimestä ”Arvid”. Varhaisimmat kirjalliset maininnat löytyvät 1600-luvulta Pohjois-Suomesta. Mahdollisesti osa sukunimistä ”Arvonen” juontuu ”Arpo”-alkuisista sukunimistä, joissa taustalla ovat muinaissuomalaiset nimet ”Arpia” ja ”Arponen”.
