Kappaleen alkuperäinen nimi on "The gambler" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Don Schlitz, suomenkieliset sanat on tehnyt Juice Leskinen. Suomeksi laulu alkaa: "Oli kuuma kesä ilta, mä unta en saanut". Suomenkielisellä nimellä "Peluri" laulu löytyy kirjoista "Iisit biisit : piano" ja "Iisit biisit : kitara", mutta kummassakaan kirjassa ei ole melodianuotinnosta, vaan ainoastaan sointumerkit ja sanat suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisellä nimellä laulu löytyy kuitenkin monesta nuotista, esimerkiksi seuraavista:
Story songs : 52 narrative classics : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2016)
The great American songbook : country : music and lyrics for 100 classics songs : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, [2013])
Rogers, Kenny:...
Suomen presidenteistä nykyaikaisen asepalveluksen ovat käyneet Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö. Lisäksi P.E. Svinhufvud palveli suojeluskunnassa ja C.G.E. Mannerheim Venäjän keisarillisessa armeijassa.
MTV:n uutisten juttu vuodelta 2012: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-tata-vain-muutama-suomen-presidentti-on-kaynyt-armeijan/1893202#gs.1k6eyj
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa...
Japanilaisten toisen maailmansodan aikana surmaamien ihmisten määrän arviointia hankaloittaa se, että Japanin sotaisat ja väkivaltaiset laajenemispyrkimykset Aasiassa ja Tyynenmeren alueella alkoivat jo ennen vuotta 1939, ja aiheeseen liittyvä tutkimus käsittelee yleensä vuosia 1927–45 yhtenä kokonaisuutena. "Japanin holokaustiksi" kutsutun brutaalin tappamisen uhrien määrän on tavallisimmin arvioitu liikkuvan välillä 22–40 miljoonaa, mutta tätä tuntuvasti suurempiakin lukuja on esitetty.Erinomaisia lähdeteoksia aiheesta ovat esimerkiksi Bryan Mark Riggin Japan's holocaust : history of imperial Japan's mass murder and rape during World War II (Simon & Schuster, 2024) ja Armando Angin The brutal holocaust : Japan's World War II...
Helgen päivä on ollut suomalaisessa almanakassa vuosina 1908-1928 30.9. Nykyisin se on suomen ruotsalaisessa almanakassa 31.5.
Lähteenä: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu 1950-luvun sisustuksesta ja huonekaluista. Joissakin on paljon muutakin 50-luvun historiasta.
Sankaruus ja arki : suomen 50-luvun miljöö : building Finland in the 1950s = Heroism and the everyday.
Helsinki : Suomen rakennustaiteen museo, 1994
Hagelstam, Wenzel
Uusi antiikkikirja 1900-1980.
Helsinki : Wsoy, 2003
Bingham, Neil
Retrotyyli : uutta ja vanhaa moderniin kotiin.
Helsingissä : Otava, [2001]
Sarantola-Weiss, Minna
Kalusteita kaikille : suomalaisen puusepänteollisuuden historia.
[Helsinki] : Puusepänteollisuuden liitto, 1995
Yhteiset olohuoneet : näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999.
Helsingissä : Otava, 1999
Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia/
Linnilä...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisen PLUSSA-aineistohaun saatavuustiedoissa näkyvä PIKALAINA tarkoittaa, että teoksen laina-aika on aina 2 viikkoa, joskus musiikkiaineiston kohdalla vain 1 viikko. Normaali laina-aikahan on neljä viikkoa, kesälaina-ajat ovat 6-5 viikkoa. Pikalainojen laina-aika ei pitene kesälläkään. Pikalainoiksi merkitään kysyttyjä uutuuskirjoja ja kurssikirjallisuutta. Pikalainoja ei voi myöskään tilata yli kuntarajojen, oman kunnan sisällä kylläkin.
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Naisten nimitysten ja muiden feminiinisten ilmaisujen yleistävä käyttö on suomen kielessä selvästi harvinaisempaa kuin yleistävä maskuliinisuus. Morsiusparin tapaiset ihmisviitteiset yleistävät feminiini-ilmaisut ovat suorastaan äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia. Sukupuolineutraalit vihkipari ja hääpari ovat pikku hiljaa syrjäyttämässä vanhakantaista morsiusparia. Mitään selitystä sille, miksi tällaiseen poikkeukselliseen ilmaukseen on aikanaan päädytty, en valitettavasti onnistunut löytämään. Kenties tämä yksinkertaisesti heijastelee sitä, että entisinä aikoina avioliitto nähtiin sukujen välisenä sopimuksena, jossa morsian siirtyi vanhempiensa kotoa sulhasen luo. Morsiamen rooli häämenoissa oli muutenkin paljon sulhasen vastaavaa...
Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti....
Olisikohan kyseessä Catherynne M. Valenten vuonna 2013 ilmestynyt Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla. Kirjan kansi on punainen, ja siinä on tyttö ja punainen lohikäärme. Kirjan päähenkilön nimi ei tosin ole viikonpäivä vaan Syyskuu, mutta tarinassa hän tapaa myös pojan nimeltä Lauantai.
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina.
Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml
Runon on kirjoittanut Alpo Noponen ja se löytyy mm. teoksesta Suuri runokirja, Karisto 1981 ja uudemmat painokset, sivulta 162. Runon nimi on "Mahdoton ratkaista" ja se alkaa seuraavasti:
"Olen miettinyt toisenkin tuokion,
minä aikana ihminen kaunein on.
Valokummulla suojatun kotimäen
hänen lapsena leikkivän ensin näen...
Amalia on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö'. Sama sana sisältyy muun muassa itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Erityisesti Pohjois-Saksan ja Tanskan kuninkaalliset perheet ovat suosineet Amalia-nimeä. Ranskassa nimi tunnetaan muodossa Amélie, Englannissa nimen muotoja ovat Amely, Emily, Emmy ja Milly.
Amalia-nimi oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla. Nimipäivi oli 10.7. Tuona päivänä roomalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan, tuolloin kuitenkin Amalian päivä oli 20.4. Nimi oli almanakassa vuoteen 1928, jolloin se poistettiin. Nimi palautettiin vuonna 1973, mistä lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5....
Avohakkuun hyöty luonnolle lisääntyy, jos sen yhteydessä jätetään säästöpuita metsään kuolemaan ja lahoamaan. Kokonaisten runkojen säästämisen asemesta voidaan tässä hyödyntää tekopökkelöintiä. Tekopökkelö saadaan aikaan katkaisemalla puu 2-4 metrin korkeudelta. Katkaisu nopeuttaa lahoamista, jolloin saadaan nopeasti lisää lahoavaa puuta metsiin. Puunlatva jätetään korjaamatta, mikä lisää myös maalahopuuta. Tekopökkelö tehdään yleensä lehtipuusta, joka on monimuotoisuudelle arvokas, mutta taloudellisesti vähäarvoisempi kuin havupuut.
https://forest.fi/fi/artikkeli/kukkiva-avohakkuu-on-suuri-hyonteishotel…
https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/kestava-kehitys/metsanomista…
https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/news/2021/8/get-to-...
Hei,
Ramppi tarkoittaa näyttämön etureunaa eli parrasta. Ramppikuumeeksi esiintymisjännitystä sanotaan todennäköisesti, koska oireet voivat muistuttaa kuumetta, kuten sykkeen kiihtyminen, hikoilu, huimaus sekä vapina, myös mm. kuumat aallot kehossa sekä kasvojen kuumotus.
Sana lienee käännöslaina ruotsin sanasta "rampfeber", vaikka nykyään yleisempi lienee scenskräck (vrt. eng. stage fright).
Olemme muun muassa käyneet läpi kirjaston kokoelmassa olevat ryijykirjat (Sirelius: Suomen ryijyt, 1988, Sihvo: Ryijy elää : suomalaisten ryijyt, 2009), mutta kovasta etsinnästä huolimatta emme ole onnistuneet löytämään kyseistä ryijyä. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Käsityön Ystävät ry:hyn, https://suomenkasityonystavat.fi/.