Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Hei!
Ruokatieto.fi-sivuston artikkelin mukaan ensimmäisiä mainintoja kaalista Suomessa löytyy jo 1500-luvulta. Alkuun kaalia viljeltiin lähinnä paikallisissa luostareissa, mutta 1600-luvulla viljely oli jo huomattavasti laajempaa. (Ruokatieto.fi, viitattu 25.4.2022)
Omenoiden viljely on alkanut samoihin aikoihin. Viherrinki.fi-sivuston mukaan omenaa olisi viljelty aikaisintaan 1400-luvulta lähtien ja 1600-luvulle tultaessa se oli jo tuttu näky Suomen varakkaamman väestön (esimerkiksi papit, virkamiehet ja aateliset) puutarhoissa. 1700-luvun katovuodet kuitenkin tuhosivat valtaosan Suomen hedelmäpuista, joten omenan taival pääsi jatkumaan vasta 1800-luvulla, jolloin uusia taimia tuotiin esimerkiksi Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja...
Jos on mahdollista uusia laina, kannattaa se tehdä ensin. Näin saat lisäaikaa nuottiosan etsimiseen ja sakkojen kertyminen pysähtyy. Kannattaa myös toimia ajoissa. Kun laina on 60 päivää myöhässä, sen periminen siirtyy yksityiseen perintään, ja se lisää kustannuksia.
Jos et kuitenkaan löydä sitä, kirja ja nuotti on korvattava. Tule kirjastoon niin selvitellään asia.
Eniten Miettisiä on Pohjois-Savossa, ja erityisesti Kuopion seudulla. Myös Etelä-Karjalassa nimi on yleinen.Tuomas Salsteen sukunimi-infosta löytyy karttoja Miettisten asuin- ja synnyinpaikoista vuosien varrelta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/miettinen.htmlMiettinen nimen alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan Miettinen ja Miettunen nimet pohjautuvat muinaissuomalaiseen yksilönnimeen Mielitty, Mielittu. Kepsu tuo todisteiksi asutusnimet Miettilä, Miettula ja Miettylä. Kustaa Vilkuna on pitänyt mahdollisena, että Miettinen juontuu vanhasta Klemetin puhuttelumuodosta, Klemétistä. Tällä kannalla on myös Viljo Nissilä (1976), joka on arvellut myös, että osa Mietti-nimistä voi selittyä ruotsalaisesta...
Tehilla-nimestä ei löytynyt kovin paljon tietoa.
Nimen merkitys ja alkuperä on epäselvä. Nimi on mahdollisesti lähtöisin hepreasta. Heprean kielessä sana merkitsee kiitosta ja ylistystä.
Suomessa Tehilla-nimeä annettiin etunimeksi erityisesti 1800-luvun lopulla.
1980-luvun alussa Tehilla-nimisiä oli Suomessa vähän yli sata.
Useimmissa Euroopan maissa nimi on harvinainen.
Nämä tiedot löytyivät Pentti Lempiäisen teoksista "Suuri etunimikirja" ja "Nimipäivättömien nimipäiväkirja".
Tehilla-niminen on myös eräs juutalainen järjestö. Se on vuonna 1982 perustettu epäpoliittinen ja vapaaehtoinen järjestö, jonka tehtävänä on rohkaista ja tukea(myös uskonnolliselta kannalta) eri maissa asuvien juutalaisten paluuta Israeliin.
Kyseessä on pseudohistoria. Viihteellistä tosin. Tutkija Reima Välimäki kumoaa Suomen muinaiset kuninkaat. Linkki Turun sanomien artikkeliin.Turun yliopistossa on tehty tutkimusta pseudohistorian leviämisestä verkossa. Linkki koontisivulleInkeri Koskisen kirja Villi Suomen historia antaa lisätietoa aiheesta aiheeseen.
Jos alkuperäinen pesä ei enää tarjoa tarkoituksenmukaisia elinolosuhteita, muurahaiset alkavat etsiä paikkaa uudelle pesälle. Väärät lämpö- ja kosteusolosuhteet ja huono ravintotilanne voivat vähentää jälkikasvun tuotantoa tai aiheuttaa muurahaisten kuoriutumisen alimittaisina.
Lähde:
Armin Schieb, Koko perheen muurahaiskirja
Erityisen paksusta puuvillakankaasta valmistettuja pitkiä alushousuja, joita käytetään välihousuina tavallisten alushousujen ja päällyshousujen välissä, kutsutaan raappahousuiksi, koska ne ovat sisäpuoleltaan nukattu eli ”raapattu”.Lähteet:Raappahousut - unohdettu lämmittäjä | YleTavaraluettelo 31: raappahousut, välihousut ja reumahousut - VahvikeWhat is Raising or Napping | Working Process of Raising Finishing: What is Raising or Napping | Working Process of Raising Finishing - Textile Learner
Muutamia uusia lasten loru- ja runokirjoja.
Marttinen, Tittamari : Ilmapallomeri. - Tammi, 2001.
Onnenpäiviä : runoja lapsen juhlaan / koonnut Päivi Heikkilä-Halttunen. - WSOY, 2005.
Peura, Maria: Mimmi Moun ilotaika. - Tammi, 2004.
Tammen kultainen lastenrunokirja / toimittanut Ismo Loivamaa. - Tammi, 2005.
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa / koonnut Mervi Koski. - Karisto, 2004.
1930-luvulla Helsingin kaupungin sairaaloita olivat Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kulkutautisairaala (1950-luvulta lähtien Auroran sairaala), Nikkilän sairaala (Sipoon Nikkilässä) sekä Tuberkuloosisairaala (nykyisin Laakson sairaala).
Yksityisistä sairaaloista taas oli vaikeampi saada tietoa. Näitä olivat 1930-luvulla ainakin Salus-sairaala, SPR:n sairaala, Sanitas-sairaala, Sanerva-sairaala, Kammion sairaala (Doktorinna Lybecks privata sjukhem för sinnessjuka), Boijen sairaala ja sairaala Mehiläinen.
Näiden lisäksi on vielä mainittava Tilkan sotilassairaala sekä Lapinlahden sairaala.
Lähde:
R. Rosén, P. Heiniö, G. Soininen, E. Unkila, Helsingin kaupungin sairaalalaitoksen historia, 1968
Laulukerho II –nimisestä nuottikokoelmasta (1945) löytyvät tällaiset vastaukset eli säkeistöt 4-6:
”Vain käsi Herran tuulia vie, on johdossansa mertenkin aaltojen myrskytie
On retket pilvein ohjaava Hän, Hän turvaa tähdet kannelle taivaan välkkyvän
Ei ihmislastaan jättää Hän voi, maan eksyneille kotihin kutsu vieläkin soi”
Tekstin on tehnyt Nestor Järvinen (1831-1901), pappi ja opettaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjasto 10:ssä ja Kallion kirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua, johon voi palauttaa lainattua aineistoa sulkeutumisajan jälkeen.
HelMet-palvelusivustolta voit tarkistaa, missä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on palautusluukku. Lista näistä kirjastoista löytyy klikkaamalla palkkia "Kirjastot ja palvelut", josta löytyy pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...".
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä muutamia vuosina 1900-1914 ilmestyneitä romaaneja:
Juhani Aho: Juha (1911)
Edgar Rice Burroughs: Tarzan, apinain kuningas (1912)
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira (1901-02)
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Aino Kallas: Ants Raudjalg (1907)
Ilmari Kianto: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
Eino Leino: Jaana Rönty (1907)
Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta (1905)
Jack London: Erämaan kutsu (1903)
Thomas Mann: Buddenbrookit (1901)
L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet (1908)
Teuvo Pakkala: Pieni elämäntarina (1902)
Natsume Soseki: Kokoro (1914)
August Strindberg: Hyvien ihmisten kaupunki (1907)
H. G. Wells: Ensimmäiset ihmiset kuussa (1901)
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
Hei,Kappale oli Jo Moutetin sävellys "Tämä maa" ja sen esitti tanskalainen Gitte (Gitte Henning). Oli single vuodelta 1961, jonka B-puolena Stormy weather.Levytyksen tiedot Fono-musiikkitietokannassa:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?tekija=moutet+jo&ID=6364e17d-8464-44…
Varastokirjastosta saa lainoja ns. kaukolainauksen avulla. Mene siihen yleiseen kirjastoon, josta haluat kirjan noutaa ja pyydä heitä tekemään tästä kirjasta kaukolaina. Kerro samalla, että se löytyy Varastokirjastosta. Palvelu on maksutonta.
Sitruunahappokierto on solun mitokondrioissa tapahtuva monivaiheinen kemiallinen prosessi, jossa vapautuu energiaa. Siinä hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntatuotteet hapettuvat tuottaen hiilidioksidia, vettä ja runsasenergiaisia fosfaattisidoksia (ATP-molekyylejä). Sitruunahappokierto tunnetaan myös nimillä Krebsin kierto ja trikarboksyylihappokierto.
Lisätietoja:
Suomen virtuaaliyliopiston Solunetti: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/sitruunahappokierto/
Helsingin yliopiston wiki: http://wiki.helsinki.fi/display/solu/Sitruunahappokierto
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruunahappokierto
Rauno Lahtisen ja Hannu Laaksosen teoksessa Kävely jugendtalojen Turussa (2006, s.151) kerrotaan, että rakennusmestari Adrian Thomander sai piirrettäväkseen Linnankadun ja Pakkarinkadun kulmassa olevat puutalot vuonna 1907. Talojen piirustukset tilasi talonomistaja, poliisikonstaapeli Gustaf Emil Järvinen. Sisäpihan rakennukset suunnitteli puolestaan veli rakennusmestari Kaarlo Thomander. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1911, valmistui Pakkarinkadun puolella oleva kivinen naapurirakennus, joka sekin oli Adrian Thomanderin poliisikonstaapeli Järviselle suunnittelema. Kirjassa mainitaan talon huomiota herättävin osa, sen puolipyöreä torniosa. Kirjan mukaan samantyyppisen Thomander oli alun perin suunnitellut myös Humalistonkatu 13:een, mutta...
Pykälä uskonrauhan rikkomisesta on sisällytetty jo alkuperäiseen Rikoslakiin vuodelta 1889.
Tämä pykälä on siis säilytetty tähän päivään asti.
10 lukua uskontorikoksista on muutettu ensimmäisen kerran vuonna 1970.
Tähän liittyy HE 51/1970,
Hallituksen esitys eduskunnalle Uskontorikoksia ja kirkollisten järjestysmääräysten rikkomista koskevan lainsäädännön uudistamisesta
https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+51/1970
Tätä HE:tä koskevat asiakirjat löytyvät digitoituina osoitteesta
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documen… , pdf:n sivu 991-
- historiaa ko. kohdasta löytyy mm. hallituksen esityksestä
Nykyisin voimassa olevan rikoslain ko. kohta on säädetty 1998,...
En löytänyt kyseistä virkettä Ovidiuksen tuotannosta. Erityisen tiheällä kammalla tutkin Ars amatoria -teosta, josta voi löytää vastaavanlaisia (vaikkakin usein merkitykseltään päinvastaisia) ohjeita.
Aivan varmasti en voi kuitenkaan sanoa, etteikö kyseessä voisi olla aito Ovidius-laina. Epäilen, että kyseessä on yksi niistä lukuisista internetiä kiertävistä lentävistä lauseista, jotka on joskus virheellisesti yhdistetty kuuluisaan kirjoittajaan. Voi toki myös olla, että kääntäjä ei ole oikein onnistunut välittämään Ovidiuksen latinan hienouksia. Englanninkielinen "take something by storm" -ilmaisu viittaa voimankäyttöön (Oxford English Dictionaryn mukaan "capture a place by a sudden and violent attack". On vaikea...
