Ylen verkkosivuilta löytyi juttu uveavannoista vuodelta 2017. Uveavantoja syntyy etenkin pienempiin järviin tai lampiin, joissa jää ei pääse paksuuntumaan lumen alla. Artikkelin mukaan uveavanto syntyy lumen painaessa jäätä alaspäin. Tämä aiheuttaa jään murtumisen, mikä nostaa vettä ylös. Vesi ikään kuin syövyttää jäähän avannon. Myös pilkkireikä voi laajentua uveannoksi, kun leudolla säällä pilkkireiän tummempi kohta imee valoa itseensä ja sulattaa jäätä. Uveavantoa voi olla vaikea havaita, sillä se on piilossa lumen alla. Ylen artikkeli uveavannoista
Opetusministeriöllä on sivut, joilla käsitellään kirjastolaitosta. Sivuilla kerrotaan, että kirjastot jakautuvat (Suomessa) seuraaviin kolmeen ryhmään:
1) yleiset kirjastot
2) tieteelliset kirjastot
3) koulujen ja oppilaitosten oppilaskirjastot.
Sivujen osoite on
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
Vaasan kaupunginkirjastossa on muutama kirja, jossa kerrotaan ratsastusterapiasta. Nämä kirjat ovat Lehtonen, Vuokko: Anna minullekin mahdollisuus ratsastaa, Hevonen vammaisen palveluksessa ja Erityisliikunta: 2: kasvatukselliset, tekniset ja rakenteelliset sovellutukset ja kilpaurheilu. Lisäksi kirjastossa on kirja Lammi, Arja: Vammainen ratsastaja, jossa kerrotaan mahdollisesti myös aiheesta, mutta kyseinen kirja on tällä hetkellä lainassa. Kirjastomme kautta voi myös kaukolainata sellaisia ratsastusterapiaa käsitteleviä kirjoja, joita ei ole Vaasan kirkastojen kokoelmissa.
Tämä sukunimi on käytössä Satakunnassa, Pohjanmaalla (Kauhava, Soini), Sallassa ja Kemijokilaaksossa. Sen taustalla voi olla niemi, joka on aiemmin ollut saarena tai joka sijaitsee esimerkiksi Saarilahden vieressä. Vuonna 1998 tätä nimeä on käyttänyt Suomessa 262 henkilöä. Kauhavalla mainitaan Jör. Sariniemi 1811.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Helsinki : Otava, 2000
Voit tehdä teoksista kaukolainapyynnöt. Kaukolainan tilauslomake löytyy kirjaston kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kummastakin teoksesta täytetään oma pyyntönsä. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Voit valita noutopisteeksi oman lähikirjastosi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Myersin teoksen lisäksi yksi
ruotsinkielinen teos tästä aiheesta (Blake, Henry N.: Tala med hästar).
Kirjastomme kotisivulla osoitteessa http://www.jkl.fi/kirjasto/ kohdassa aineiston haku ja
varausten teko voit kokeilla yhdistelemällä hakusanoja etologia, eläimet,
lemmikkieläimet,viestintä, käyttäytyminen. Näillä loytyy useita aihetta sivuavia teoksia.
Internetin eri hakupalveluita käyttämällä löytyy lukuisia sivuja hakusanoilla pets, animals,
telepathy. Esimerkiksi seuraavat
http://www.globalpsychics.com/lp/Animalstalk/menu.htm
http://www.joanranquet.com/animal_communication_index.asp
http://www.cyberark.com/animal/telepath.htm
Kävin Warhammer- pelaajien pelipaikassa (Games-workshop) Helsingin Kamppikeskuksessa kysymässä mikä saa pelaajat rakentamaan pelejään useita vuosia eli mikä niissä peleissä oikein kiinnostaa. Jotkut ovat olleet alan harrastajina jo jopa yli 20 vuotta.
Ensimmäisenä siellä pelaajilla tuli mieleen ylpeys. Siis voi olla ylpeä omasta armeijasta, jonka on itse maalannut ja luonut ja luonut sille oman strategian. Harrastaminen vaatii hyviä kädentaitoja ja pikkutarkkuutta ja samalla myös luovuutta, koska kyse on fantasiasta. Luovuutta pitää olla, jotta pärjäisi, koristelussa ja myös itse peleissä pitää tehdä luovia ratkaisuja.
Hyvällä pelaajalla on siis monenlaisia taitoja, joista hän on ylpeä. Tätä ylpeyden tunnetta voisi verrata siihen...
Kyllä löytyy, se on Brita Koivusen levyllä nimeltä 20 suosikkia: suklaasydän. Levyn voit varata Intro-verkkokirjastossa tai henkilökunnan kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Aukioloajat_ja_yhteys…
Kymmenet vanhat laulukokoelmat on käyty läpi, mutta tätä tekstiä ei vaan tunnu löytyvän. Myöskään kansallisbibliografia Viola-tietokanta ei tätä tunnista. Googlaamalla löytyi vain yksi muistelus, kylläkin samaan tekstiin. On mahdollista, että laulun sanat jonkin toistaiseksi katveeseen jääneen kokoelman sisältä löytyvätkin, mutta on niinkin, että kaikkia suullisesti siirtyneitä perinnelauluja ei ole koskaan merkitty muistiin saati julkaistu. Tämäkin saattaa olla sellainen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Alla olevista yrityshakupalveluista voit etsiä tarvitsemiasi hitsaus- ja metallikorjaamoja koko Suomen alueelta. Tarkenna hakua -kohdassa voit rajata hakua kunnan ja/tai toimialan mukaan.
http://www.suomenyrityshaku.fi/?gclid=CMrTw56GwMECFSSzcgodNV4Aog
http://www.finder.fi/yrityshaku/metalli/Helsinki
Helsingin kaupunginkirjaston uutuushankinta tapahtuu pääasiassa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta. Kirjat ja muu aineisto valitaan yleensä jo ennen niiden ilmestymistä ennakkotietojen perusteella.
Helmet-sivuston tai henkilökunnan kautta voi myös lähettää hankintaehdotuksia. Alla linkki lomakkeeseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Löysin kappaleen "Pois kuljen pääni painaen", joka on julkaistu vuonna 1969 ja sen esittäjä on Pekka Laitinen. Kappale perustuu Tsaikovskin Joutsenlammen melodiaan ja tämä oli ainoa äänite, mikä löytyi YLE:n levystöstä ja Suomen yleisistä kirjastoista. Toki kappaleen on voinut levyttää joku muukin, mutta äänitettä en valitettavasti löytänyt. Laitisen versio löytyy kokoelmalta "Love records. 1 : kaikki singlet".
Kappaleen sanoja/nuottia en valitettavasti myöskään löytänyt, joten ainoa keino taitaa olla kuunnella kappale ja poimia sanat kuuntelemalla. Kappale löytyy myös Youtubesta ja useammasta suoratoistopalvelusta.
Ehdotan että otat yhteyttä Toshiba Keskukseen http://www.toshibakeskus.com/
os. Sinimäentie 8 02630 ESPOO 09-41542400 Telefax 09-41542429, sieltä joko löytyy kyseisiä manuaaleja tai ainakin osataan neuvoa eteenpäin.
Tilastokeskus tuottaa ja ylläpitää suomalaisia tilastoja. Elävänä syntyneet 1751 2018 sukupuolen mukaan on vapaasti kaikkien tutkittavissa. Tilaston mukaan 1959 Suomessa syntyi 40600 tyttöä.
https://www.tilastokeskus.fi/hae?word=syntyneet&upper_type=tila&functio…
Näyttää siltä, ettei "Kuohujen kuninkaasta" ole julkaistu virallista nuotinnosta eikä epävirallisia soittoapuja löydy netistä. Ehkä kappaleen tekijät voivat auttaa.
Soivan Siilin kotisivu: http://www.soivasiili.fi
Verkosta löytyvän Suomalaisen musiikin kotisatama-sivuston mukaan
https://finnishsongwriters.wordpress.com/2016/11/12/eino-gronin-aanitte…
Eino Grönin taltioiman Tango Romanon alkusanat kuuluvat seuraavasti:
”Kädessäsi on viiva kohtalosi kaunistamaton/ Hän lausui näin ja silloin jäin kuin huumaan lumottuun…"
Tangon on säveltänyt ja sanoittanut Erk Lindström.
Tango Romanon sanat ja nuotit löytyvät teoksesta Lindström, Erik: 20 tangoa.
Youtubesta löytyy myös muiden artistien esittämiä versioita tangosta.
Lähetän Sinulle muutamia ehdotuksia, jotka on poimittu yleisten kirjastojen Manda- ja tieteellisten kirjastojen Linda -tietokannoista:
*Olkkonen, Olli: Toimitilasijoittaminen - markkinat, strategia, analyysi. (Sitra, 1997,157).
*Marjanen, Heli: Kauppa, sijainti ja saavutettavuus : keskeisiä raportteja pähkinänkuoressa. (Kuluttajatutkimuskeskus, 1998,11).
*Voutilainen, Päivi: Uusien yritysten taustat ja syntyprosessi. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001,18).
*Littunen, Hannu: Uusien yritysten menestyminen : seurantatutkimuksen tulosten kansainvälinen vertailu. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001, 21)
*Laukkanen, Mauri; Yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan jäljillä. (Kuopion...
Runoa ei ikävä kyllä löytynyt, mutta se saattaisi sisältyä työväenrunojen antologiaan. Työväenliikkeen kirjastosta kannattaisi ehkä tiedustella asiaa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.tyovaenperinne.fi/
Kysymyksessä lienee Maria Johanna Ålander.
Syntyi 14.2.1858, kuoli 12.2.1900 Oulussa.
Vanhemmat: talonomistaja Jakob Ålander ja Anna Maria Pyhtinen.
Kansakoulu, päästötodistus Jyväskylä 1880.
Opettajana Alahärmän Kirkonkylän kansakoulussa 1880-1882 ja Oulujoella 1882-1900.
LÄHDE:
Jyväskylän seminaari 1863-1937 : muistojulkaisu / toim. J. M. Mikkola, Artturi Leinonen, Sulo Rekola. - Valistus, 1937.
