Tiede-lehden artikkelissa 2012:2
http://www.tiede.fi/artikkeli/1510/maistat_mita_kuulet
on viitattu joihinkin tutkijoihin.
Bruno Meszistä mm. löytyy netistä useita viittauksia, esim.
http://www.academia.edu/704926/The_music_of_taste
http://www.molecularrecipes.com/molecular-gastronomy/taste-music/
http://www.perceptionweb.com/abstract.cgi?id=p6801
Monikielisen kirjaston kokoelmissa oli vuonna 2014 213 darinkielistä kirjaa. Monikielinen kirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Sieltä lähetetään kuntien kirjastoihin eri puolille Suomea kirjoja ja muuta lainattavaa kirjastojen toiveiden ja kokoelman riittävyyden mukaan.
Kirjastoilla on maahanmuuttajille suunnattuja palveluita. Yksi suosittu tapahtuma ovat monissa kirjastoissa järjestettävät kielikahvilat, joihin ovat tervetulleita kaikenkieliset keskustelemaan suomen kielellä:
http://www.kirjastot.fi/fi/node/1194#.Vm_NCPM8KUk
Alla olevien linkkien kautta löydät tietoa Monikielisestä kirjastosta ja esimerkinomaisesti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyvää...
Ehdottaisin sinulle Haruki Murakamia, Ian McEwania ja Paul Austeria, science fictionia kirjoittavaa Alastair Reynoldsia, kotimaisista Kari Hotakaista, Turkka Hautalaa ja Petri Tammista, ja dekkaristeista vielä Arnaldur Indriðasonia.
Aliaksen eli salanimen saat lisättyä asiakastietoihisi minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Turnauksilla on omat sääntönsä liittyen mitaleiden jakamiseen tuomareille, mutta tyypillisesti turnaukset jakavat kunnianosoituksena ottelun tuomaristolle mitalit, jos kyseessä on mitaliottelu. Esimerkiksi FIFA:n edellisiä vuoden 2022 MM-kisoja koskevassa sääntödokumentissa sanotaan, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Sääntödokumentin palkintoja käsittelevän luvun 45 kohta 8 linjaa, että voittajajoukkueelle jaetaan kultamitalit, toiseksi tulleelle joukkueelle hopeamitalit, ja kolmanneksi tulleelle joukkueelle pronssimitalit. Saman luvun kohta 9 linjaa, että sekä loppuottelun että pronssiottelun tuomaristolle jaetaan mitalit. Tuomariston mitalit siis määritellään eri kohdassa ja jaetaan eri perustein,...
Tässä muutamia kollegoiden kanssa kerättyjä suosituksia: Wells, Martha: Murhabotin päiväkirjat 1Cline, Ernest: Ready player oneKalajoki, Mikko: Viimeinen perillinenDavidson I. I: Ghost Network 1 AktivoiKoiranen, Mikko: Jättiloikka Jan ValkoselleLukkarila, Anne: Tuomiopäivä EnterMeresmaa, J. S.: Kenties tapan sinut vieläWeir, Andy: Operaatio Ave MariaWith, Mikko: Saakelin satanen Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa (tästä on tehty myös sarjakuvaromaani Petri Tolppasen kuvittamana) Toivottavasti näistä löytyy mieluisa vaihtoehto. Kirjojen kuvailutietoja pääsee tutkimaan verkkokirjastossamme: https://lukki.finna.fi/
Valitettavasti "Kallen valssista" ei näytä olevan painettua nuottia. Teoksen soinnut löytyvät Chordify-palvelusta, mutta nuottikuvaa ei ole saatavissa.
Osoitteesta http://www.koirat.com löytyy aakkosjärjestyksessä eri koirarotujen kotisivuja. Australiankelpien sivuilla on kasvattajien nimiä ja sähköpostiosoitteita. Kannattaa varmaankin tiedustella heiltä suoraan pennuista, nimistä jne. Tietoa australiankelpiestä löytyy myös kirjoittamalla
hakusanan australiankelpie vaikkapa Altavistaan (www.altavista.com).
Emme valitettavasti löytäneet mitään viitettä kyseiseen sitaattiin. Englanninkielisiltä sivuiltakaan ei löytynyt parempaa tietoa. Punkit ovat vaivanneet ihmisiä kautta historian ja niiden olemassaolosta oltiin tietoisia jo muinaisessa Egyptissä. Aristoteles (384–322 eKr.) tunsi syyhypunkin ja hänen teksteissään esiintyy kuvauksia kyseisestä loiseläjästä. Aristoteleen tuotannon hyvin tunteva tutkija voisi mahdollisesti neuvoa lähteen/vastata kysymykseesi.
Linkit:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/scabies.html
http://www.sel.barc.usda.gov/acari/content/watermite/rotate.html
http://www.mic-d.com/gallery/brightfield/
http://library.thinkquest.org/20510/english/schad/scabi.htm?tqskip1=1
Kirjat:...
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi , löytyvät mm. seuraavat englanninkieliset lääketieteelliset sanakirjat:
Concise medical dictionary, Oxford University Press 2002 (pelkkä englanti)
Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2002
Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1992
Collin, P. H.: Dictionary of medicine, Teddington 1994 (pelkkä englanti)
Hopkins, Maritta: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto, 1993
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, hakutavaksi kannattaa ottaa sanahaku ja hakulauseeksi: sanakirjat lääketiede englannin kieli (ilman ja...
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Kappale on nimeltään " Little Water Song".Kappaleen on säveltänyt Nick Cave ja sen esittää Ute Lemper.
Nick Cave http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Cave
Ute Lemper http://en.wikipedia.org/wiki/Ute_Lemper
Kyseinen teos on kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa, johon kuuluvia teoksia ei lainata. Luettavissa se on Pasilan kirjastossa aukioloaikoina maanantaista - torstaihin 9-20, perjantaina 9-18.
Kirja on myös Kansalliskirjaston kokoelmissa avohyllyssä.
Helsingissä tämä onnistuu Pasilassa, Kohtaamispaikalla ja Myllypuron Mediakirjastossa.
Seuraavasta linkistä löytyvät kaikki kirjastot, joissa voi vhs nauhat siirtää dvd:lle. Kirjastosta kannattaa varata työtä varten aika ennakkoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Mainitsemienne teosten lisäksi Helmet-kirjastoista löytyy oikeastaan vain yksi Kerenskiä laajemmin käsittelevä ei-venäjänkielinen teos: The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point/ by Alexander Kerinsky. Valitettavasti tämäkin teos on parhaillaan menossa varaajalle, joten en saa sitä käsiini enkä siis pysty tarkistamaan, olisiko siinä tarkempaa tietoa asiasta.
Melinda-haulla aineistoa löytyy jonkin verran enemmän. Tässä linkki hakutuloksiin:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/Q4QUY2VIFGXGKXD4YE1X486KXRYJC5LR7R1CJFFTUSEKGM8XVG-05014?func=short-jump&jump=000001
Finna-haku puolestaan tuottaakin sitten niin paljon osumia, että niiden läpikäyminen vaatisi jo melkoista tutkimustyötä:
https://finna.fi...
Tämä Emily Dickinsonin runo vuodelta 1876 kuuluu alkukielisenä näin:
Of their peculiar light
I keep one ray
To clarify the Sight
To seek them by —
Runo on Johnsonin luettelossa numerolla 1362.
http://archive.emilydickinson.org/correspondence/higginson/jnp1362.html
