Tietoa espanjalaisesta perinne- ja taidemusiikista ja niiden vaikutteista ja historiasta löytyy seuraavalta nettisivulta:
http://www.tribalsmile.com/music/article_37.shtml
ja seuraavista teoksista. Teokset löytyvät HelMet-kirjaston aineistohausta. http://www.helmet.fi
Syvä laulu / Juha Varto & Hakim Attar (2006) 952-5503-18-6
Song of the Outcasts : an Introduction to Flamenco / by Robin Totton (2003) 1-57467-080-8
Flamenco / Katja Lindroos, Matti Helariutta, Outi Böök, Markku Huotari, Anna Niinimäki (1999) 951-578-643-6
Flamenco deep song / Timothy Mitchell (1994) 0-300-06001-7
Spanish music in the twentieth century / Tomás Marco ; Translated by Cola Franzen (1993) 0-674-83102-0
Music in the Modern Age / Edited by F. W. Sternfeld (...
Salasanan Lahden kaupunginkirjastoon saat käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Hei!
Valitettavasti en ole löytänyt nuotteja ja sanoja tähän lauluun. Olen etsinyt monesta tietokannasta, mm. HelMet, Viola.
Kappale "Ohi älä käy" sisältyy kokoelmaan "Eikö milloinkaan", joka löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista C-kasettina ja digitoituna. Teos on käytettävissä digitoituna vapaakappalekirjastoissa http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html#Vapa….
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta kannattaa olla yhteydessä suoraan Pikku Kakkoseen, yhteystiedot pikkukakkonen@yle.fi tai postiosoite Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere.
Olisikohan kyseessä 2019 painettu Gummeruksen kirja Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä? Gummerus
Gummeruksen sivuilta löytyy myös muita Tabermannin kirjoja.
Finna haku löysi myös 1993 julkaistun Oljenkorsia: värssyjä ettei virta veisi. Finna Kansikuva: Antikvaari
Hei,
Kyllä kansanmusiikki on innoittanut jazz-muusikoita enemmän tai vähemmän vapaasti lainaten myös Suomessa. Ihan noin vanhaa ei nyt haaviin tarttunut, mutta tässä esimerkkiyhtyeitä ja heidän levyjään, joihin voit tutustua:
Piirpauke: Tuku tuku
Ostrobothnia jazz sextet: De bergtagna
Pekka Kuusisto: Folk trip (yhdistää paljon kansanmusiikkia ja jazzia improvisoivalla tyylillä)
Timo Alakotila & Johanna Juhola: Vapaassa tilassa
Kuru: Enemmän
World Mänkeri orchestra: Inky joy
Järvelän näppärit: Trokalla koriasti
Savolainen Panu & Kuusjärvi Harri & Seppä Eero: Soiva
Heinonen Ilkka: Savu
Sväng (useita levyjä)
Pakeilla oleminen tarkoittaa juttusilla olemista. "Pakeet" tulee verbistä pakista, jolla on vastineita kautta itämerensuomen esimerkiksi virossa (pagiseda).https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_07ee45992129411a772cfefc617a5cfb&word=pakeilla&list_id=1&keyword=pakeillaKaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Comeniusohjelma on osa Euroopan unionin koulutusohjelmaa, Sokratesta. Sen tavoitteena on lisätä eurooppalaista yhteistyötä koulutuksen alalla. Sauvosaaren koulun Comeniusprojektin sivuilta http://www.kemi.fi/~keskus/comenius.htm löytyy kuvaus Johan Amos Comeniuksesta (1592-1670) joka oli tshekkiläinen kasvatustieteilijä http://www.kemi.fi/~keskus/come4.htm Comeniuksesta Google-haku http://www.google.com/ hakusanana "Johan Amos Comenius" löytyy runsaasti tietoa http://members.tripod.com/~FroebelWeb/web7002.html http://comenius.50megs.com/links.html
Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle.
Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa:
- Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti
- Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.]
- Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa olemassa useampiosainen kirjasarja "Suomen rintamamiehet", josta voit tulla katsomaan tietoja isoisästäsi. Tällöin sinun kuitenkin täytyisi tietää divisioona tai prikaati, jossa hän on palvellut. Muuten kirjastosta ei oikein löydy tarkempia tietoja yksittäisestä henkilöstä. Jos haluat enemmän tietoja isoisästäsi, kehotan sinua kääntymään maakunta-arkiston tai sota-arkiston puoleen ja aloittamaan tutkimukset sitä kautta. Siellä kyllä autetaan eteenpäin isoisäsi tietojen etsimisessä.
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua: http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
Lahden Vesijärven satamaan on vedetty teollisuuspistoraide vuonna 1869 ja samana vuonna on rakennettu asemarakennus. Asemaa on laajennettu 1895 ja 1917. Lähteiden perusteella ymmärtäisin, että asema on alkuperäisellä paikalla, vaikkakin eri käytössä nykyään kahvilana.
Lähteet:
Erkki Hölttä: Kariniemen laidalta Vesijärven asemalle, 1995.
Lahden kaupunginmuseo: Lahti-Pietari kulttuurirata, 2006.
Tilastokeskuksessa ei ole tehty virallista analyysia eikä tutkimusta asiasta. Vuoden 2010 kuolleiden määrä oli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukuja katsoessa huomaa, että heinäkuussa ja elokuussa 2010 kuoli selvästi enemmän kuin muina kuukausina.
Silloin kuoli erityisesti vanhoja ihmisiä. Monien sairauksien kuolleisuus kasvoi, esim. kasvainten, sepelvaltimotaudin
ja dementian (dementia tarkoittaa hyvin usein keuhkokuumetta välittömänä syynä).
Hellejaksoilla ja korkeammalla vanhojen ihmisten kuolleisuudella noina
kuukausina voi olla yhteyttä, mutta toisaalta vuoden 2010 kuolleisuus kokonaisuudessaan ikävakioituna on samaa luokkaa kuin muinakin vuosina. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hellejakson aikana kuoli hyvin...
Antiikin runoudesta löytyy hyvin tietoa esim. Horatius: Ars poetica ja Aristoteleen Runousoppi sekä Maarit Kaimion Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Teivas Oksala on kirjoittanut useammankin teoksen antiikin kirjallisuudesta. Keskiajan runoudesta löytyy mm. Päivi Mehtosen Poetria nova; johdatus keskiajan runousoppiin. Suomalaisia runouden tutkijoita ovat esim. Unto Kupiainen, Rafael Koskimies ja V.A. Koskenniemi. Nykypäivän runotuntijoilta Mervi Kantokorvelta ja Auli Viikarilta löytyy runoutta käsitteleviä teoksia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittamana löytyy Oi, runous , romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä ja suomalaisista naisrunoilijoista löytyy antologia nimeltä Maailma, katettu pöytä.
Yhtä kaiken kattavaa...
Tamara McKinleyn Oceana-trilogia (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa) kertoo Australian uudisasukkaitten ja alkuperäisväestön elämästä kolmen sukupolven ajan. Colleen McCulloughin Morganin matkan päähenkilö joutuu puolestaan mukaan ensimmäiselle Englannista lähtevälle vankikuljetukselle 1700-luvun lopulla. Saman tekijän Kullan kosketus on kertomus nuoresta naisesta, joka lähetetään vaimoksi Australiassa menestyneelle miehelle 1860-luvulla. McCulloughin kuuluisin teos lienee Okalinnut, 1900-luvun alun Uudesta-Seelannista alkava sukutarina.
Australian uudisasukkaista kertoo myös 70-luvun suosittu tv-sarja Vastatuuleen, joka on julkaistu dvd-pakettina.
Intiaan sijouttuvia siirtoma-ajasta kertovia romaaneja ovat mm. M. M. Kayen...
Myös kirjastotyössä suositaan sulun aikana vahvasti etätöitä. Lainattua aineistoa ei nyt tarvitse palauttaa. Aineistojen laina-aikaa jatketaan automaattisesti eikä sulun aikana tule myöhästymismaksuja.
Kirjaston henkilökuntaa on siirretty osin muihin tehtäviin, joten he eivät välttämättä ole töissä juuri kirjastossa.
Tässä on muutamia aihetta käsitteleviä kirjoja:
Luoma, Taina: Hiukset : leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen, 2005
SKOLNIKOV, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut, 1984
SONNTAG, Linda: Kampauksia, hiusten- ja kauneudenhoitoa, 1992
SYROMJATNIKOVA, Irina: Kampausten historia, 1989
TAHDON / [Porin seudun hiusyrittäjät ry:n muotitoimikunta], 2005 (juhlakampauksia morsiammille)
Alan lehdestä Pinnistä löytyy myös varmasti tarvitsemaasi tietoa.
Ainakaan tämän syksyn Tv7:n ohjelmakartassa kysymääsi ohjelmaa ei ole. Tv7: n verkkosivulla voi esittää ohjematoiveita osoitteessa http://www.tv7.fi/index.php?option=com_wrapper&Itemid=121 .
Oletan, että tarkoitat dokumenteilla dokumenttielokuvia. Tässä linkki vastaavaan HelMet-hakuun:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28avaruu*+or+maailmankaik*%29…
Voit kokeilla HelMetissä muitakin hakutermiyhdistelmiä ja ehkä saada tulokseksi vielä joitakin muita tieto-DVD-levyjä, joita ei ole asiasanoitettu dokumenttielokuviksi, esim. näin:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailmankaikk*&searchscope=9&m…
