Thorbjorn Egnerin kuvakirja Karius og Baktus löytyy monesta kirjastosta, mm Helmet-kirjastoissa norjankielinen versio löytyy Kauniaisista, painos on vuodelta 1967 ja Helsingissä NIFIN:in kirjastosta, ja tämä laitos on vuodelta 1999. Katso Bibbi-tietokantaa
http://www.nifin.helsinki.fi/bibbi/index1.php?lang=se
ja Helmet
http://www.helmet.fi/search*fin/tkarius+og/tkarius+og/1%2C1%2C2%2CB/fra…
Oheisena linkit Kauniasten kirjastoon ja NIFIN:in kirjastoon:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=bibban/2
http://www.nifin.helsinki.fi/index_sve.htm
Margit Sandemo kirjoitti 47 romaania käsittävän kirjasarjan nimeltä Jääkansan tarina (http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina ). Siihen kuuluvia kirjoja on runsaasti Suomen yleisissä kirjastoissa saatavana. Kysyjän omassakin kirjastossa on tähän sarjaan kuuluvista kirjoista Ihmiseläin, Luciferin rakkaus, Sarvipäinen enkeli, Tuli ja jää, Tulivuonon talo ja Valheella on lyhyet jäljet. Kirjoja on mahdollista tilata muista kirjastoista kaukolainaksi, jota varten on käännyttävä oman kirjaston puoleen.
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Helmet-lukuhaasteeseen voi osallistua omalla tyylillään. Ohjeissa sanotaan mm. näin:
"Haluatko ruksia listalta monta kohtaa samalla kirjalla? Haluatko ohittaa jonkin kohdan, koska se ei lainkaan inspiroi? Yritätkö kuitata mahdollisimman monet kohdat elämäkerroilla? Kaikki tämä on sallittua! Helmet-lukuhaaste antaa inspiraatiota, mutta sinä saat itse päättää, millä säännöillä siihen osallistut."
Lisää tietoa haasteesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)
Ohje, siis päivämäärät on päivitetty:
Lainat eivät eräänny 30.11.2020–10.1.2021. Lisäksi kirjasto on jatkanut 1.10.–29.11.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
Lainat erääntyvät 11.1.2021 alkaen porrastetusti.
Tilastokeskuksen Maailma numeroina -tietokannan http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html
mukaan maailmassa oli vuonna 2000 1 057 327 000 katolista. Löydät tilaston hakemalla hakemistosta kohdan "uskontokunnat". Maittaisen tilaston lopussa on koko maailman tilastot eri uskontokunnista.
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Sjöwall-Wahlöö kaksikon ensimmäinen Beck-tarina Roseanna ilmestyi Ruotsissa vuonna 1965. Suomennos tuli vuonna 1969.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12220
EInari Vuorelan runo Vävy kokoelmasta Kaukainen tuuli (1932) on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta (1979) ja runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, 1987, useita lisäpainoksia).
Helmet-kirjastosta löytyy teos Aarne, Uuno V., Kultasepän tietokirja[Hämeenlinna] : [Kultakeskus], 1986, joka on näköispainos vuonna 1942 painetusta alkuperäisteoksesta. Sitä on vain yksi kappale Tikkurilan kirjastossa käsikirjastokappaleena, joten en pääse tarkastamaan sen sisältöä.
Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta saimme seuraavan vastauksen tiedusteluun:
Ikävä kyllä Geologian tutkimuskeskuksessa ei tehdä metallurgista tutkimusta. Itse olen tutkinut Lapin kultahippuja ja siinä yhteydessä olen jonkin verran tutustunut myös metallurgiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Alan kirjallisuus on ikävä kyllä enimmäkseen julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja niiden luettavuus on aika heikkoa fyysisen saatavuuden ja vaikeaselkoisuuden...
Global Mobile-julkaisua ei löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston lehtiluettelosta, Akateemisesta Kirjakaupasta eikä Yliopistojen kirjastojen yhteisluettelosta. Yahoon lehtihausta
http://dir.yahoo.com/Computers_and_Internet/News_and_Media/Magazines/
löyti seuraava julkaisu, olisiko kysymys tästä.
http://www.disciplineglobalmobile.com/
Hei!
Google-haussa tuli tieto, että ko. kirjeitä säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä (toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen 1 vuorokausi). Arkistolaitoksen sivulla kohdassa asiakirjojen tilaaminen sanotaan, että asiakirjoja voi tilata ainoastaan toimipisteissä paikan päällä sähköisen tilauspalvelun avulla. Tutkijasalien päivystäjät neuvovat tilauksen laadinnassa ja toimittavat tilatut asiakirjat tutkijasaliin tutkittavaksi. Em. tiedot löytyvät www.arkisto.fi -sivulta, samoin kuin Hämeenlinnan maakunta-arkiston yhteystiedot. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta voi kysyä lisätietoja asiasta.
Aineistoa on mahdollista tilata kaukolainaksi muualta, ellei sitä ole saatavissa Helmet-kirjastoista, jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Jos etsimäsi teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, mutta on lainassa, tee silloin tavallinen varaus. Kaukopalvelua ei ole tarkoitettu paikallisten varausten ohittamiseen.
Kurssikirjatilauksissa voidaan kuitenkin poiketa kaukopalvelun yleisperiaatteista ja tilata kirja oman korkeakoulusi kirjastosta kaukolainaksi.
Ilmoita tilausta tehdessäsi opiskelupaikkasi ja mielellään myös opiskelijanumerosi – se nopeuttaa tilauksen käsittelyä.
Ei löydy ainakaan Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmista. Katsottu on Suomen kirjailijat ja runokokoelmat: Sata runoa rintamalta, Suomi synnyinmaani, Sotatalvi, Täältä jostakin, Isänmaan runo. Lisäksi tarkistettu Fennica, maakuntakirjastojen yhteisluettelo Manda, tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Kati.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi videoelokuva hänestä nimeltään George de Godzinsky - rakastin teitä. Se on hankittu Kauniaisten kirjastoon ja Helsingissä Oulunkylän ja Puistolan kirjastoihin.
Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta SELMA on kaikkien käytettävissä Internetin kautta osoitteessa http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Selmasta on mahdollista tehdä hakuja monella eri tavoin. Yksi tapa etsiä viitteitä on valita sanahaku ja kirjoittaa hakukenttään "Suomen Pankki".
Hyvä tapa tiedonhakuun on asiasanahaku. Eduskunnan kirjastolla on oma asiasanasto Eks, joka on myös käytettävissä Internetin kautta. Klikatkaa kirjaston pääsivulta tai Selma-kokoelmatietokannan käyttöohjeiden yhteydestä Eks- asiasanasto. Kirjoittakaa hakukenttää asiasana Suomen Pankki (tai valitkaa se asiasanaston aakkosellisesta hakemistosta). Teille pompahtaa esille kyseinen asiasana ja linkki viitteisiin , joita on runsaasti.
Viitteiden kohdalla näette,...
