Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Ulla Knuutisen teos Pigmentit (Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu : Vantaan käsi- ja taideteollsuusoppilaitos, 1997) on lainattavissa pääkaupunkiseudulla sekä Laurea-ammattikorkeakoulun että Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastosta Tikkurilasta. Kummassakin näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla yksi vapaa nide, mutta ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannan kautta tai suoraan Laurus- tai MetCat-tietokannoista. Myös kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevista linkeistä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://metcat.amkit.fi/vwebv/searchBasic
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
https://laurus.amkit.fi/vwebv/searchBasic
https://www.laurea.fi/palvelut/...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/) löytyy hotelli- ja ravintola-alan kirjallisuutta luokasta 68.8 (käytä tarkkaa hakua). Lisäksi tämän alan kirjoja voi hakea asiasanoilla "hotellit", "ravintolat", "ravitsemisala" ja "ravitsemisliikkeet".Tarjoilu löytyy luokasta 68.26 ja kokin työ luokasta 68.2-. Esimerkkejä näin löytyvistä kirjoista ovat Hemmi, Marja: Avec : asiakaspalvelua ravintolassa, 1998 ja Hallamaa, Timo: Yritystoiminta hotelli-, ravintola- ja matkailualalla, 1997.
Kirjastoon tulee myös alan lehtiä, esim. Vitriini 2000 : majoitus- ja ravitsemisalan ammattilehti sekä Pam 2000 : palvelun ammattilaiset : serviceproffsen.
Lapsen oikeuksien julistus (1959) / Lapsen oikeuksien sopimus (1989) Julistus YK:n virallisilla kielillä, https://digitallibrary.un.org/record/195831?ln=en ja sopimus niillä, https://www.unicef.org/child-rights-convention/convention-text
italia: https://www.isfol.it/sistema-documentale/banche-dati/normative/archivio/dirittidelfanciullo_1959
liettua: http://elibrary.lt/resursai/NPLC/nepilnameciu_justicija/JUNGTINIU%20TAUTU%20VAIKO%20TEISIU%20DEKLARACIJA.pdf
http://unicef.lt/wp-content/uploads/2017/06/JT-Vaiko-Teisi%C5%B3-Konvencija.pdf
puola: http://libr.sejm.gov.pl/tek01/txt/onz/1959.html
https://brpd.gov.pl/konwencja-o-prawach-dziecka
romania: https://www.salvaticopiii.ro/sci-ro/files/32/327ef3da-c4d0-4fff-9f76-...
Hei,
voit hakea syntyneiden luettelot haluamaltasi ajalta www.finna.fi-palvelussa.
Haulla "syntyneiden luettelo Pirkkala" saa pitkän luettelon, josta valitaan haluttu ajanjakso.
Otsikon alta pääset avaamaan jaksoja, joissa on digitoidut luettelot Pirkkalan seurakunnan syntyneistä ja kastetuista. Jaksoja on paljon.
Tässä suora linkki Pirkkalan seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luetteloihin (1858-1878)
https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-250560.KA_VAKKA-877194.KA
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt.
ClickShare langaton esitysjärjestelmä, jolla voi siirtää kuvaa ja ääntä omalta laitteelta näytölle tai projektorille (HDMI). Voidaksesi käyttää tekniikkaa Oodin tiloissa, sinulla pitäisi olla oma tietokone mukana.
Mikäli sinulla on vielä kysyttävää asiasta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Oodiin, esimerkiksi osoitteeseen oodi.tilat@hel.fi tai oodi@hel.fi
Ainakin Metsästäjäin keskusjärjestö on tuottanut vuonna 2001 ekologiapainotteisen kalvosarjan, joka on netissä sivulla http://www.riista.fi/etusivu/data/attachments/EKOPAKETTI.pdf . Esitysluvan voi kysyä järjestöltä, tässä yhteystiedot: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, Puh.
09-2727 810, FAX 09-2727 8130, e-mail: mkj@riista.fi.
Suomen luonnonsuojeluliitosta saa (maksullisia) kalvosarjoja, katso http://www.sll.fi/tiedotus/materiaalit . Tässä yhteystiedot: SLL/ Materiaalitilaukset Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI tai p. (09)228 081, (09) 228 08209 fax: (09) 228 08200 e-mail: tilaukset@sll.fi. HelMet-kirjastoista en kalvosarjoja löytynyt, diasarjoja kylläkin. Luontoaiheisetkin diasarjat löytyvät...
Haettaessa tietoa kirjeenvaihdon historiasta ongelmia aiheuttaa se, että monia asioita on tutkittu käyttäen lähteenä kirjeenvaihtoa, mutta tutkimuksen kohde onkin ollut esimerkiksi sotahistoria. Eli kun käytetään hakusanoina kirjeitä, kirjeenvaihtoa ja historiaa saadaan runsaasti lähteitä, mutta vain harva niistä käsittelee sinun aihettasi.
Lähihistoriasta (1980-90-lukujen) löytyy lähinnä artikkeleita siitä, miten sähköposti ja tekstiviestit ovat hävittämässä tavan lähettää kirjeitä ja kortteja postin kuljettamina. Esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2007, nro 26, s. 2565) on Laura Kolben artikkeli Jäähyväiset kirjeille.
Päinvastainenkin suuntaus näyttäisi olevan: postcrossing on kansainvälinen korttirinki, jonka perusideana on lähettää...
Kaivattu satu saattaisi olla unkarilainen Kaunis Sarkan Roja. Se löytyy ainakin vuonna 1976 julkaistusta Rudolf Koivun satukirjasta (Otava), joka hyvinkin voisi olla kysymyksessä kuvattu kirja.
Nematistius pectoralis on suomenkieliseltä nimeltään Kukkoahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nematistius_pectoralis
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Caranx hippos taas on suomenkieliseltä nimeltään Hevospiikkimakrilli
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat5/carangidae/caranx3.h…
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org...
Mm. Edith Södergranin vuoden 1997 painokseen teoksesta Samlade dikter sisältyy myös tuo vuoden 1916 Dikter-kokoelma. Se löytyy esim. Kouvolan kirjastosta:
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1086…
Teos on myös vapaasti verkossa luettavissa. Linkki verkkoteokseen on alla:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/2J2UCSH9HLJURRMMPKI934XLFH38FCEYC…
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Kyseessä lienee Arvo Turtiaisen runo ”Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä”.
Runo on sivulla 51 Turtiaisen kokoelmassa Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi, 1968). Runo on julkaistu myös antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla, osa 3 (s. 293) (Tammi, 2000).
Kirjat on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmasta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1558388__St%3A%28puhetta%20porthaninrinteell%C3%A4%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%3A%28t%C3%A4m%C3%A4n%20runon%20haluaisin%20kuulla%203%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Kyseinen kirja voisi olla Johann David Wyssin Robinsonin perhe (1958). Alkuaan saksankielisenä vuonna 1812 ilmestynyt tarina kertoo sveitsiläisestä perheestä, jota kuljettava alus haaksirikkoutuu Itä-Intiassa.
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyy mm. seuraavia artikkeleita kysymästäsi aiheesta:
Osta hyvä omatunto / Kelola Kati
MONDO 2007:4, s. 70-71
Helpotusta omantunnon tuskiin / Artto Juhani
KEHITYS 2007:1, s. 31
Lentoliikenne mukaan päästökauppaan / Kauppinen Juha
SUOMEN LUONTO 2007:4, s. 10
Ekoturismia vai egoturismia / Mustonen Pekka
KUMPPANI 2006:5, s. 10-11
Reilusti matkaan / Tarvas Tuomo
KUMPPANI 2005:1, 18-23
Reilusti Suomessa / Järvinen Elina
SUOMEN KUVALEHTI 2006:29, s. 40-47
Hyvällä omallatunnolla : ilmastoystävällinen matkailu...
Helsingin Sanomat 9.12.2006
Kaikki mainitut aikakauslehdet löytyvät Kotkan pääkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi. Helsingin Sanomien artikkelit ovat...
Varmaa vastausta kumpaankaan kirjaan en valitettavasti löytänyt. Kuvaukseen sopiva kanatarina voisi olla Kana kot - kun taivas putosi, mutta ainakin Disneyn kirjan kuvitus ei vastaa muistikuviasi. Kana kot -tarinassa kana luulee, että taivas putoaa päähän ja lähtee kertomaan siitä kaikille. Toinen kanatarina, jossa kuljetaan on kansanruno Kukon ja kanan saunamatka, jossa kukko ja kana lähtevät hakemaan vettä saunaan. Runosta on useita muunnelmia, joissa joka tapauksessa lähdetään jotain etsimään.
Kuvituksen puolesta kanatarinaan voisi sopia Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Kana Karoliina, mutta siinä taas tarina on kansansatu, jossa kana löytää vehnänjyvän, kylvää sen, korjaa sadon ja leipoo leivän. Tarina ei siis sovi...
