Helmet e-kirjastosta, kohdasta tietokannat löydät Frank monihaun.
Kokeilin hakusanaa Sargon kaikkiin yliopiston kirjastoihin ja sain tulokseksi paljon englanninkielistä aineistoa.
Esim. Dietrich, Manfried:The Babylonian correspondence of Sargon and Sennacherib / by Manfried Dietrich ; illustrations edited by Julian Reade. löytyy Kaisa-kirjastosta Helsingistä
Helmet löytää vain mainitsemiasi yleisteoksia.
Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Bernard Haitinkin johtamia Mahler-tulkintoja CD-levyllä löytyy Suomen kirjastoista. PIKI-kirjastoista löytyy kaksi levytystä ensimmäisestä ja yksi toisesta sinfoniasta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Oman kirjastoalaueesi ulkopuolelta löytyy enemmän CD-julkaisuja: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Seitsemännen sinfonian levytyksiä löytyy ainakin Turusta ja Vaasasta:
https://finna.fi/Record/vaski.190045
https://finna.fi/Record/vaasa.135804
Näiden muiden kirjastojen aineistoa voi tilata omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
Andersen, H. C.
Kootut sadut ja tarinat. 1 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Porvoo : WSOY, 1951
470 sivua : kuvitettu
Kysymäsi satu on H.C. Andersenin "Matkatoveri". Löydät sadun mm. Andersenin Koottujen satujen ensimmäisen osan sivulta 54.
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla...
En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/…
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto kerää vuosittain lainauskorvausten tilittämistä varten teoskohtaiset tiedot koko Suomen kirjastojen lainaustapahtumista ja on näiden tietojen pohjalta koostanut vuoden 2019 lainatuimpien kirjojen listat: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2019/
Muutoin yhteisiä tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole, mutta monet kirjastot julkaisevat omia listauksiaan lainatuimmista kirjoista. Tässä joitakin esimerkkejä:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen lainatuimmat lastenkirjat 2020: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Lainatuimmat_la…
Pirkanmaan PIKI-kirjastojen lainatuimmat teokset 2020: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/-/mita...
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Hyvän ja perusteellisen kokoustekniikan oppaan on tehnyt Anneli Kansanen. Teos on nimeltään Neuvottelu- ja kokoustaito ja se on saatavana useista kirjastoista ympäri maan.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen tietokannoista esim.asiasanalla kokoustekniikka.
En löytänyt satua vanamon luomisesta. Ehkä kysessä on
Kaija Pakkalan kirjoittama satu Kuinka vanamo sai tuoksunsa. Se on kirjassa:
Pakkanen, Kaija, Tilkkutäkki. Helsinki : Otava, 1988. Kirjassa ei ole muita kasveihin liittyviä satuja, mutta seuraavissa kahdessa kirjassa on monenmoisia luontoaiheisia satuja ja legendoja, mutta ei mitään vanamosta.
Gädke-Timm, Kora, Sinikello : legendoja kasveista. Porvoo : WSOY, 1978
Sainio, Venla, Kun isä jumalakin : Legendoja
Sley-kirjat, 1987.
CIH -tietokoneviruksesta löytyy tietoa esim. netistä www.evreka.fi -hakupalvelua käyttäen hakusanoilla: cih tai cih-virus tai "Chen Ing lau" (esim. http://www.nelonen.fi/uutiset/1999/4/30/cihvirus.htm)
Voit myös kysellä lähikirjastoistasi (Oulu?) onko heillä käytettävissään Ebsco-artikkelitietokanta, josta ko.aiheesta löytyy myös artikkeliviittauksia ja myös ns. kokotekstiä. Kuvaa ko. henkilöstä en löytänyt.
Jos kirjastossasi ei ole Ebscoa, se voidaan hankkia sinne (lisätietoa osoitteesta on: http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/Ebsco/ )
Valitettavasti tätä laulua Uinu uneen pikkuinen ei ole julkaistu nuottina. Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä levyn kustantaneeseen Herättäjä-Yhdistykseen, jos sen kautta saisi laulun säveltäneeseen ja sanoittaneeseen Mika Nuorvaan yhteyden. https://www.h-y.fi/yhdistys/yhteystiedot.html
Heikki Poroila
Kirja lienee Aarno Plantingin kirjoittama nuortenromaani Lohet nousevat vastavirtaan. Se on julkaistu Otavan nuortenkirjoja -sarjassa vuonna 1962. Kirja kuuluu edelleen Lempäälän kirjaston kokoelmiin. Sen pitäisi olla hyllyssä Lempäälän pääkirjaston varastossa.
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Elina Nuortien kirja ei ole vielä tullut pääkaupunkiseudun kirjatoihin. Kirja on kirjastojen hankinta-ja luettelointiosatoilla luokitettavana ja muovitettavana, siksi kirjan tiedot jo näkyvät HelMet-järjestelmässä. Kirjan voi tilata järjestelmän kautta, kun sijoitus jossakin kirjastossa näkyy.
Useampikin Mauri Sariolan dekkareista sijoittuu Lapin maisemiin. Muun muassa Susikosken tulikoe (1982) –kirjassa ollaan Levillä ja hotelli Levitunturissa, Kolmen valtakunnan vainaja (1971) –kirjassa seikkaillaan kirjan nimen mukaan pohjoisessa lähellä kahden naapurimme rajaa. Revontulet eivät kerro (1957) –kirjan tapahtumat sijoittuvat ehkä lähimmäksi Pallastunturia. Siinä kiivetään Ounastunturille ja asutaan tunturin lähellä olevassa hotellissa, ilmeisesti ei kuitenkaan hotelli Pallaksessa, ainakaan sen nimeä ei onnistuttu kirjasta löytämään.
Simo Sjöblomin Mauri Sariola –bibliografia 1956-1998 (1999) –kirjassa (löytyy Helmet-kirjastoista) kuvaillaan Sariolan kirjoja, mutta ei niin yksityiskohtaisesti, että tämän asian saisi selville....
Olisiko joku seuraavista Thomas Gordon, Lee Salk, Wayne Dyer tai Donald W. Winnicot. Thomas Gordonin tunnetuin kirja oli Viisaat vanhemmat. Mitä jokainen lapsi haluaa vanhempiensa tietävän jotta he osaisivat auttaa häntä tunne-elämän ongelmissa oli Lee Salkin kirja vuodelta 1973. Wayne Dyer kirjoitti helppotajuisia elämäntaito-oppaita ja Donals W.Winnicot kasvatusoppaita. Lisäksi noina vuosina oli kuuluisa A.S.Neill, joka kirjoitti Summerhill kirjat.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
