Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainakin seuraavat teokset:
Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997
Wessman, Erkki: Rentun ruusu - kohtaamisia Irwin Goodmanin kanssa, 1991
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986
Goodman, Irwin: Raha ratkaisee [muistiin merkinnyt Veikko Salmi], 1967
Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Lisäksi Irwinin diskografia löytyy lehdestä Rare 1992:1.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy lisäksi pari lehtiartikkeliviitettä:
Kohi, Hanna Lauluäänen "ydin" Musiikin suunta 1992 ; (14) ; 3 ; 18-22
Irwinismi oppositiossa / koonnut: Jukka Lindfors Suomi 1991 ; 2 ; 28-37
Irwin Goodman Soundi 1991 ; (...
Kysyimme asiaa v.2009 Espoon kaupunginmuseosta ja sieltä vastattiin tänään (2015): Tutkimus etenee hitaasti. Törmäsimme mainintaan hopeakannusta I. Kronqvistin vuonna 1934 julkaisemassa tutkielmassa ”Esbo kyrka - historia och målningar”, jossa se mainitaan kirkon inventaarien joukossa. Vuonna 1934 kannu oli siis kirkon hallussa. Lahjoittaja ei ole ”kotiseutuneuvos” Born, vaan Gunnarsin omistaja, salaneuvos Axel Ludvig Born, jonka veli, Backbyn omistaja Otto Born, joka noin 30 vuoden ajan hoiti keskeisiä kunnallisia luottamustehtäviä, toki myös mainitaan tässä tekstissä.
Kankaat kiertoon -kirja on jo saatavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=kankaat+kiertoon&searchscop…
Hurmaavat kangaskorut -teosta on tilattu HelMet-kirjastoihin 16.1.12, eikä se vielä ole ehtinyt tulla kirjakaupasta kirjastoihin. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Õõtsub mandri ja mere vahel sisältyy alunperin Jaan Kaplinskin vuonna 1967 julkaistuun kokoelmaan Tolmust ja värvidest, jonka runoja suomeksi tulkittuina löytyy Kaplinski-valikoimasta Sama meri kaikissa meissä (Otava, 1984). Tätä nimenomaista runoa ei kuitenkaan ole tähän kirjaan otettujen runojen joukossa, eikä sitä löytynyt Kaplinskin runoja sisältävistä antologioistakaan (esimerkiksi 20 nykyvirolaista runoilijaa ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa). Erinomainen Linkki maailman runouteen -runotietokantakaan ei onnistunut ohjaamaan sen suomennoksen äärelle.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Graafikko ja piirtäjä Maija Karma ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia. Hän vaihtoi alkuperäisen sukunimensä Gustafson nimeksi Karma sisarustensa tapaan. Hänen etunimensäkään ei ollut virallisesti Maija vaan Ann-Maj Kaarina.
Lähde: Kansallisbiografia:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1401
Seppo Heiskanen, Maija Karma - sadun kuvaaja, 1992
Tiana-nimeä ei mainita suomalaisissa etunimikirjoissa. Verkkolähteiden mukaan nimi on voitu pidentää nimestä Tia tai on lyhennetty nimistä Cristiana, Bastiana tai Tatiana. Kielestä riippuen nimi voi tarkoittaa mm. prinsessaa, päivänvaloa, iloa, kristittyä naista, tätiä.
https://www.momjunction.com/baby-names/tiana/#origin-meaning-and-histor…
https://en.wikipedia.org/wiki/Tiana_(given_name)
En onnistunut löytämään antamillasi tiedoilla mitään sopivan kuuloista teosta, vaikka haeskelin erilaisilla asiasanoilla. Välitin siis kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Tästä teoksesta voisi olla apua: Kirjojen kirja (toim. Juhani Salokannel. Otava 1995). Teoksessa kirjallisuudentuntijat esittelevät 73 maailmankirjallisuuden mestariteosta. Kirjastoissa on myös lukuisia sitaatti- ja aforismikirjoja, joita voi käyttää apuna puheiden laatimisessa. Puhetaidon oppaistakin saattaa löytää vinkkejä.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on kaikki Tiede&Edistys-lehden numerot vuodelta 1977 alkaen.
Lehtiä ei voi lainata, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita.
Kirjastoalan englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on joitakin mm.:
- Kirjastosanasto. 1 : Suomi-englanti-suomi -sanakirja ja lyhennehakemisto / Liisa Junno (2006)
- Tieto- ja dokumentointisanasto = Information and documentation : vocabulary (2004)
- Kirjastosanasto : lend or borrow? / Liisa Junno (2002)
Englannin kielen oppikirjaa kirjastoalalle ei taida olla. Lähin sopiva saattaisi olla Yleisradion tuottama VHS-video At your service : palveluenglantia / ohjaaja: Marja Jaakola ; toimittaja: Sirkka Hautamäki (2002)
Yksittäistä teosta näin spesifistä aiheesta ei näytä olevan, mutta esim. Kodin terveyskirjasto: Hengitys kertoo jonkun verran keuhkofibroosista mm. tapauskertomuksen muodossa.
Voit koittaa hakua aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) yleisemmällä termillä keuhkosairaudet
Vielä spesifimpää tietoa halutessasi voit koittaa samaista asiasanaa Helsingin yliopiston kirjaston aineistohaussa osoitteessa http://helka.csc.fi/ - valitse esim. asiasana (selaus) ja kirjoita keuhkosairaudet
Näkövammaistiedon kirjastossa on varmaankin laajin tietämys
apuvälinetutkimuksesta, Arlainstituutilla on lähinnä käytännön näkemystä, joka voi varmaankin auttaa alkuun. Ohessa linkkit:
http://www.nkl.fi/
http://www.nkl.fi/tietoa/tietopalvelu.htm.
Aviris -niminen firma tuo apuvälineitä Suomeen ja välittää niitä näkövammaisille. Heillä on parhaiten käsitystä siitä, mitä apuvälineitä juuri nyt käytetään eniten. Linkki Avriksen nettisivulle:
http://www.aviris.fi/index.htm
Apuvälineteknologiaan perehtyminen voi olla vaikeaa näkemättä itse laitteita taitavan käyttäjän käyttämänä. Jonkinlaisen yleiskartoituksen näkövammaisen
kannalta löydät sivulta:
http://www.arlainst.fi/saavutettavuus/testaus/apuvalin.html ja
http://jarmin.com/demos/resource/...
Kun olet teoksen tietueessa...
http://helmet.fi/search~S9*fin?/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D/Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&SUBKEY=v%C3%A4ts%C3%A4ri/1%2C2%2C2%2CB/frameset&FF=Xv{232}ats{232}ari&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=&SORT=D&1%2C1%2C
...pääset kyllä tekemään varauksen ihan tavalliseen tapaan ylhäältä vasemmalta kohdasta "varaa". Sitä kohtaa painamalla järjestelmä pyytää sinua sitten kirjoittamaan kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta näyttämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Sen jälkeen valitaan vielä "...
Maan alla kasvavien sienten kaivaminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
http://www.ess.fi/?article=249385
Hollo, Erkki: Johdatus ympäristöoikeuteen 2009 s.289-293
Otatko yhteyttä suoraan Mustasaaren kirjastoon, niin asia selviää. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.fredrikabiblioteken.fi/fi/library-page/mustasaaren-p%C3%A4%…
Hei! Valitettavasti en ole pystynyt selvittämään, kenen säkeistä on kysymys. Tietoa on etsitty eri tietokannoista ja myös runokirjoja on selattu, mutta säkeiden tekijä ja niiden tarkoitus jäi löytymättä.
Joistakin käsityölehdistä löytyy shortsien teko-ohjeita ja kaavoja. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen shortsiohjeista. Tuloksista näkyy lehden nimi, numero ja sivunumerot:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=shortsit+ompelukaavat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Lehtien saatavuuden Keski-kirjastoista voi tarkistaa haulla verkkokirjastosta Varaaminen Keski-kirjastoista on taas mahdollista, mutta kirjastojen avaamispäivä kannattaa tarkistaa verkkosivuilta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Vuoden 1996 painos on samansisältöinen vuosien 2000 ja 2002 kanssa eli painokset 5-7 ovat samanlaiset. Tätä teosta on hankittu moniin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Voit varata sen soittamalla kirjastoon tai tekemällä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi).
Löysin ikivanhasta päiväkirjastani vastauksen. Runo on Nils Svanbergin kokoelmasta "På vakt" ja alkaa itse asiassa "Livets bilder komma mig inte nära nu längre."
T. kysymyksen lähettäjä